5 846
muokkausta
Muutokset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
'''Allekirjoitus''' on oleellinen osa digitalisaatiota. Läntiset yhteiskunnat ovat [https://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeusjärjestys oikeusjärjestyksellisiä] ympäristöjä ''Koska järjestäytynyt yhteiskunta vaatii tiettyjä selkeitä sääntöjä toimiakseen'' - ympäristöjä jotka perustuvat tuomiovallan olemassaoloon, aseman tunnustamiseen ja sen tuomaan luottamuksen ilmapiiriin.
Suurin osa yhteiskunnassa toimivista tapahtumista on sopimusten käsittelyä joihin osapuolet sitoutuvat allekirjoittamalla ne. Jopa yksittäiset ostotapahtumat ovat sopimuksia, sen osia ovat osat tarjouspyyntö, tarjous, tilaus, lähete, lasku ja maksusuorite - ovat sopimuksia. Näistä viimeinen on yleisesti käytössä kortilla maksaessa - pienenkin ostoksen, maksaja allekirjoittaa - eli sitoo itsensä tunnusluvulla tapahtuman suoritettavaksijossa maksukortilla annetaan lupa maksusuoritukseen.
'''Sormenjälki ja muste''' olivat ensimmäisiä allekirjoitusvälineitä ennen kuin opittiin kirjoittamaan. Paperilla allekirjoittaminen tapahtuu kynällä sille varatussa kohdassa. Allekirjoitus tehdään paperiin jonka sisältö ''alle-kirjoitetaan'' sanan varsinaisessa merkityksessä allekirjoittajan henkilön nimellä (näin ei ole esim yrityksen tapauksessa, toimitusjohtaja ei kirjoita kaunokirjoituksella yrityksen nimeä ''Outokumpu Oyj'' - joskus on vain niin sovittu.). Kirjoitettua allekirjoitusta jota voidaan myöhemmin tulkita tarkkaan ja todeta sen tekijä kohtuullisen varmasti eri yksityiskohdista. Maksutapahtuman esimerkissä ennen allekirjoitettiin käsin paperinen shekki joka oli lupaus maksusuorituksesta.
'''Laki määrittelee''' sähköisen allekirjoituksen aseman yhteiskunnassa - ilman lakia allekirjoituksella ei ole merkitystä. Suomessa [[laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista]] määrittelee käsitteen [[vahva tunnistus]] joka on oikeustoimikelpoinen allekirjoitus. Lain ensimmäinen versio tuli voimaan vuonna 1999 kun [[henkilökortti]] julkaistiin. Euroopan unionin [[EIDAS]]-direktiivi määrittelee saman luottopalveluiden oikeudellisen aseman kuin Suomen laki, direktiivi kattaa koko yhteisön alueen. Jos sopimuksen ''oikeustoimipaikan lainsäädäntö'' ei tunne käytettyä allekirjoitusvälinettä tai allekirjoitettua muotoa, allekirjoituksella ei ole merkitystä.
Oli väline mikä tahansa, '''allekirjoituksen tarkoitus on sitoa sen osapuolet sopimukseen'''. Näin oli ennen ja niin on tulevaisuudessakin.
=== Kolmannen osapuolen tekemä ===
'''Kolmannen osapuolen tekemä''' allekirjoitus perustuu palveluun jonka käyttäjä on tunnistettu [[Luettelo tunnisteista|jollakin vahvalla tunnistella]] ja jonka ohjelmassa ympäristössä allekirjoittamiseksi mielletty merkitseminen tai palvelun hallussa olevalla välineellä allekirjoittaminen tapahtuu palvelun puolesta. Tällöin ei voida puhua varsinaisesta allekirjoituksesta kuten perinteisesti on mielettymielletty ja korkeakoulujen tietojenkäsittelytieteessä opetetaan, koska merkitsemisen tai allekirjoituksen tekee joku muu kuin sillä sopimukseen sidottu osapuolieikä allekirjoitusväline (kynä) ole edes sopimusosapuolen hallussa. Mikään ei estäisi palvelun tarjoajaa fabrikoimasta allekirjoituksia sopimusosapuolen tietämättä.
Ulkopuolisen - kuten tuomioistuimen, jälkikäteen suorittamaa aitouden todentamista ei voida tehdä. On vain kolmannen osapuolen, sähköisen palvelun - jota todennäköisesti ei sido mikään vastuu - tallentama merkintä, että kyseinen sisältö on allekirjoitettu. Kaikki perustuu luottamukseen palvelun tarjoajan nuhteettomuudesta eikä tätä kolmatta osapuolta välttämättä sido edes lakiin perustuva kahdenvälinen sopimus- tai virkavastuu.
Kyse ei siis ole allekirjoituksesta kuten perinteisestä paperia käyttävässä yhteiskunnassa tai tietotekniikassa termi ymmärretään. Edelläolevasta huolimatta, jos käyttäjä on tunnistettu käyttämällä vahvaa tunnistetta, allekirjoitusmerkinnällä on tänä päivänä oikeudellinen asema Suomessa.
=== Matemaattiset ===
'''Digitaalisessa allekirjoituksessa''' ei voida toimia kuten paperissessa tapauksessa teknisten rajoitteiden takia. Digitaaliset sisällöt ja niitä kantavat dokumenttiformaatit (tekstit, kuvat, taulukkolaskennat) ovat olleet olemassa ennen digitaalisia allekirjoituksia, ennen arkiasioinnin ja tietotekniikan ja verkkojen yhdistymistä digitalisaatioksi. Tästä johtuen niissä ei ole ollut alusta lähtien yhtenäistä, sovittua tapaa lisätä niihin osapuolien sormenjälkiä tai allekirjoituksia. Se mahdollisuus on tullut vasta myöhemmin, viime vuosina.
Edelläolevasta johtuen digitaalisten allekirjoitusten ja niihin liittyvien sisältöjen yhdistämisessä sitomisessa toisiinsa on kaksi vaihtoehtoa:
* '''tehdään kaikista dokumenttiformaatista uudet versiot''', kuten esimerkiksi PDF-muotoon lisätään allekirjoitusominaisuus.
* '''säilytetään vanhat formaatit sellaisenaan ja sidotaan allekirjoitukset''' luotettavasti toisiinsa tallentamalla ne säiliöön.
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalinen_allekirjoitus fi.wikipedia.org - digitaalinen allekirjoitus]
[[Luokka:Allekirjoitus]]
[[Luokka:Sovellukset]]
