Ero sivun ”Laskutus” versioiden välillä
p |
|||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Verkkolasku välittyy verkkolaskuoperaattorin kautta maksajalle jonka kautta vastaanottaja saa sen omaan järjestelmäänsä. Verkkolaskujärjestelmä mahdollistaa myös laskujen lähettämisen kun e-lasku on tarkoitettu vain niiden vastaanottamiseen. e-lasku on suunnattu kuluttajille ja Verkkolasku yhteisöjäen käyttöön, joskin yhteisötkin voivat tehdä pankkinsa kanssa e-laskusopimuksen jos heillä ei ole vaadittavia järjestelmiä ja sopimiuksia. | Verkkolasku välittyy verkkolaskuoperaattorin kautta maksajalle jonka kautta vastaanottaja saa sen omaan järjestelmäänsä. Verkkolaskujärjestelmä mahdollistaa myös laskujen lähettämisen kun e-lasku on tarkoitettu vain niiden vastaanottamiseen. e-lasku on suunnattu kuluttajille ja Verkkolasku yhteisöjäen käyttöön, joskin yhteisötkin voivat tehdä pankkinsa kanssa e-laskusopimuksen jos heillä ei ole vaadittavia järjestelmiä ja sopimiuksia. | ||
| − | Molemmat laskututustavat käyttävät taustalla samoja teknisiä ratkaisuja ja -muotoja. Suomessa laajimmassa käytössä oleva sähköisen laskutuksen muoto on Finanssialan keskusliiton määrittelemä Finvoice. Euroopan Unionin [[CEN]] on määrittelemässä uutta, aiempiin standardeihin perustuvaa laskutuksen muotoa CEN/TC 434 joka ei ole vielä (2017-03) valmis standardi (TS, technical specification). CEN/TC tai CEN/TS tulee pohjautumaan UBL ja CII muotoihin ja täyttämään EU:n sähköisen asioinnin direktiivin Directive 2014/55/EU vaatimukset. | + | Molemmat laskututustavat käyttävät taustalla samoja teknisiä ratkaisuja ja -muotoja. Suomessa laajimmassa käytössä oleva sähköisen laskutuksen muoto on [[Finanssialan keskusliitto|Finanssialan keskusliiton]] määrittelemä Finvoice. Euroopan Unionin [[CEN]] on määrittelemässä uutta, aiempiin standardeihin perustuvaa laskutuksen muotoa CEN/TC 434 joka ei ole vielä (2017-03) valmis standardi (TS, technical specification). CEN/TC tai CEN/TS tulee pohjautumaan UBL ja CII muotoihin ja täyttämään EU:n sähköisen asioinnin direktiivin Directive 2014/55/EU vaatimukset. |
Käytännössä laskujen tekninen muoto on jokin XML-sovellus. Laskun mukana kulkee koneluettava rakenne josta voidaan lukea tarkkaan kaikki laskun osat, osapuolista, laskutettaviin nimikkeisiin, niiden yksityiskonhtiin verolajeja ja jopa kirjandpidollisia yksityiskohtia myöten. Yleensä laskun mukana kulkee myös graafinen PDF-muoto samasta laskusta liitteenä. Liitteinä voi periaatteessa olla mitä tahansa tiedostoja jos niiden koko ei muodostu ongelmaksi. | Käytännössä laskujen tekninen muoto on jokin XML-sovellus. Laskun mukana kulkee koneluettava rakenne josta voidaan lukea tarkkaan kaikki laskun osat, osapuolista, laskutettaviin nimikkeisiin, niiden yksityiskonhtiin verolajeja ja jopa kirjandpidollisia yksityiskohtia myöten. Yleensä laskun mukana kulkee myös graafinen PDF-muoto samasta laskusta liitteenä. Liitteinä voi periaatteessa olla mitä tahansa tiedostoja jos niiden koko ei muodostu ongelmaksi. | ||
Versio 3. marraskuuta 2021 kello 10.31
Sähköinen laskutus (eng eInvoicing) tarkoittaa laskutietojen välittämistä maksajalle sähköisessä muodossa. Suomessa sähköisestä laskutuksesta käytetään kahta termiä, e-lasku ja Verkkolasku.
e-lasku tarkoittaa sähköistä laskua joka vastaanotetaan maksajan pankkiin ja josta hän näkee laskut esimerkiksi verkkopankkia käyttäessään.
Verkkolasku välittyy verkkolaskuoperaattorin kautta maksajalle jonka kautta vastaanottaja saa sen omaan järjestelmäänsä. Verkkolaskujärjestelmä mahdollistaa myös laskujen lähettämisen kun e-lasku on tarkoitettu vain niiden vastaanottamiseen. e-lasku on suunnattu kuluttajille ja Verkkolasku yhteisöjäen käyttöön, joskin yhteisötkin voivat tehdä pankkinsa kanssa e-laskusopimuksen jos heillä ei ole vaadittavia järjestelmiä ja sopimiuksia.
Molemmat laskututustavat käyttävät taustalla samoja teknisiä ratkaisuja ja -muotoja. Suomessa laajimmassa käytössä oleva sähköisen laskutuksen muoto on Finanssialan keskusliiton määrittelemä Finvoice. Euroopan Unionin CEN on määrittelemässä uutta, aiempiin standardeihin perustuvaa laskutuksen muotoa CEN/TC 434 joka ei ole vielä (2017-03) valmis standardi (TS, technical specification). CEN/TC tai CEN/TS tulee pohjautumaan UBL ja CII muotoihin ja täyttämään EU:n sähköisen asioinnin direktiivin Directive 2014/55/EU vaatimukset.
Käytännössä laskujen tekninen muoto on jokin XML-sovellus. Laskun mukana kulkee koneluettava rakenne josta voidaan lukea tarkkaan kaikki laskun osat, osapuolista, laskutettaviin nimikkeisiin, niiden yksityiskonhtiin verolajeja ja jopa kirjandpidollisia yksityiskohtia myöten. Yleensä laskun mukana kulkee myös graafinen PDF-muoto samasta laskusta liitteenä. Liitteinä voi periaatteessa olla mitä tahansa tiedostoja jos niiden koko ei muodostu ongelmaksi.
Laskujen turvallisuus, oikeellisuus ja osapuolien oikeellisuus perustuu laskuja välittävän operaattorin asiakasyhteyden tunistamiseen ja salattuihin tietoliikenneyhteyksiin. Sisältöä ei allekirjoiteta tai salata erikseen mitenkään, kaikki sisältö nimikkeitä myöten on laskuoperaattoreiden luettavissa välittämisen aikana. Koska laskut ovat XML-muotoa, niiden teknistä oikeellisuutta voidaan tarkastaa validoimalla ne kyseisen laskumuodon XML-schemaa käyttäen.
Sisällysluettelo
Verkkolasku
Taloushallintoliiton Vuokko Mäkinen on ehdottanut, että laskuissa siirryttäisiin eOsoitteeseen joka mahdollistaisi palvelun siirron operaattorilta toiselle katkomatta yhteyksiä, kuten matkapuhelimen tapauksessa.
Standardit
CII (UNECE)
EDIFACT ()
eInvoice ()
Finvoice (FKL)
ISO 20022 (ISO)
Svefaktura ()
TC 434 (EU/CEN)
TEAPPSXML ()
- TEAPPSXML-kuvaus on TietoEnatorin kehittämä XML:ään perustuva laskusanomaformaatti. Tieto ja Aditro omistavat laskusanomaformaatin yhdessä.
- www.tieto.fi TEAPPSXML - versio 2.7.2
UBL (OASIS)
Euroopan Unionin PEPPOL BIS määritykset pohjautuvat UBL-standardiin.
- http://docs.oasis-open.org/ubl/UBL-2.1.html
- http://docs.oasis-open.org/ubl/UBL-2.2.html
- http://docs.oasis-open.org/ubl/UBL-2.3.html
- https://docs.peppol.eu/poacc/billing/3.0/
- Koko hakemisto UBL aiheesta: http://docs.oasis-open.org/ubl/
- PEPPOL kotisivu: https://peppol.eu/
Viron pankkiliitto
Virossa laskujen XML-kuvaukset (Schema, XSD) löytyvät pankkiliiton sivuilta:
Verrattuna Finvoice:een, määritykset noudattavat XML-hierarkisuutta.
XRechnung (KoSIT)
Saksan sähköinen laskuformaatti.
Järjestelmätoimittajia
- ariba.com - Ariba
- basware.fi - Basware
- procountor.com - Procountor - web-pohjainen laskutuspalvelu
- heeros.com Heeros
- passeli.fi - Passeli
- netvisor.fi
- zervant.com
Verkkolaskuoperaattoreita
- aktia.fi - Aktia Pankki Oyj
- apix.fi - Apix Messaging Oy
- basware.fi - Basware
- www.cgi.fi - CGI
- www.danskebank.fi - Danske Bank Oyj
- www.dnb.no - DNB Bank ASA
- www.enfo.fi - Enfo Zender Oy
- www.handelsbanken.fi - Handelsbanken
- www.highjump.com - HighJump AS
- www.inexchange.fi - InExchange Factorum AB
- www.liaison.com - Liaison Technologies Oy
- www.maventa.com - Maventa
- www.netbox.fi - Netbox Finland Oy
- www.nordea.fi - Nordea
- www.notebeat.com - Notebeat Oy
- www.op.fi - OP-Pohjola-ryhmä
- www.opuscapita.com - OpusCapita Group Oy
- www.pagero.com - Pagero
- www.poppankki.fi - Paikallisosuuspankit
- www.stralfors.fi - PostNord Strålfors Oy
- www.s-pankki.fi - S-Pankki Oy
- www.saastopankki.fi - Säästöpankit
- www.sonera.fi - TeliaSonera Finland Oyj
- www.tieto.fi - Tieto Oyj
- tradeshift.com - Tradeshift
- www.yapsolutions.fi - YAP Solutions Oy
Verkkolaskuoperaattoreiden toimintaohjeet ja toimivat yhteydet löytyvät osoitteesta https://verkkolasku.tieke.fi.
Käytännöt
- Verkkolaskutukseen siirtymisestä pitää tehdä sopia erikseen, laskuttajat eivät automaattisesti tarkasta laskutettavan kykyä käsitellä verkkolaskuja.
- Pankkien verkkopankissa verkkolaskupalvelua käyttävän verkkolaskuosoite ei näy Tieken verkolaskunsaajarekisterissä.
- Välitetyt laskut välittyvät lähettäjältä vastaanottajalle:
- verkkolaskuoperaattori ei aseta mitään sisältövaatimuksia liikenteelle, vain teknisiä muotovaatimuksia
- verkkolaskuoperaattori, verottaja, pankki tms ei pidä mitään kirjaa liikenteestä
- laskun välitys on ainoastaan lähettäjän ja vastaanottajan välinen tapahtuma, he voivat unohtaa laskun yhdessä eikä sillä ole vaikutusta yhtään mihinkään.
- Samaa laskua ei voi käytännössä lähettää kuin kerran.
- laskuilla on jokin identifioiva tunniste, kuten kuvitteellinen tiedostonnimi
- samaa tunnistetta ei hyväksytä välitettäväksi uudelleen vaikka se olisi käytännössä sama lasku
- Moni laskuliikennettä käsittelevä ohjelmisto käyttää tiedostoja välityksessä, mutta laskutustieto voi kulkea suoraan ohjelmien ja tietovarastojen välillä ilman sisällöstä muodostettuja tiedostojakin.
- Operaattori hyväksyy laskun välitettäväksi ja siitä jää tieto lähettäjälle, mutta:
- perillemenosta ei välitetä tietoa lähettäjälle
- hyväksyykö vastaanottaja laskun sisällön, ei välitetä tietoa lähettäjälle
Käsitteitä
- OVT-tunnus
- SI-sanoma eli laskuttajailmoitus
- RP-sanoma eli vastaanottoehdotussanoma jota laskuttaja voi käyttää saadakseen asiakkaan verkkolaskuosoitteen jo ennen ensimmäistä laskua tai laskuttajan muutostilanteissa. Muutostilanteella tarkoitetaan tilanteita, jossa laskuttajailmoitus ja siihen kytketyt kuluttajien e-laskun vastaanottoilmoitukset pitää siirtää toiselle laskuttajailmoitukselle. Vastaanottoehdotussanoma on tarkoitettu ainoastaan e-laskutukseen siirtymisessä tai siihen liittyvissä muutostilanteissa[1].
