Muutokset

[[Tiedosto:Henkilökortti.sormissa.jpg|right|300px|thumb|Nykyiset myönnettävät G3.2 sukupolven kortit ovat aiempia huomattavan sinisempiä yleisväritykseltään. Sirun kontaktit ovat myös vaihdelleet etupuolelta kortin taakse korttisukupolvien välillä.]]'''Henkilökortti''' on toinen lakisääteisistä henkilötunnisteista [[Passi|passin]] lisäksi. Kortti toimii sekä fyysisenä tunnisteena jonka etupuolella on henkilön täysi nimi, sukupuoli, kortin numero, syntymäaika ja tunnus joista on pääteltävissä täysi että ainoana [[HETUVirkavastuu|henkilötunnusvirkavastuulla]], kuva, ''analoginen'' allekirjoitus ja myöntämistuotettuna digitaalisena tunniste- ja viimeinen voimassolopäivä. Kortin takana on samoja tietoja koneluettavassa muodossaallekirjoitusvälineenä sähköisessä asioinnissa.

Kortin sirun sisältämiltä [[Varmenne|varmenteilta]] voidaan myös lukea ohjelmallisesti Sen etupuolella on henkilön etu- koko nimi, sukupuoli, kortin numero, syntymäaika ja sukunimi, sekä [[SATUHETU|sähköinen asiointitunnushenkilötunnuksen]] osat, kuva, ''analoginen'' allekirjoitus, myöntämispäivä ja varmenteiden voimassaoloaikaviimeinen voimassaolopäivä. Varmenteiden päätyminen [[CRL|sulkulistalle]] ei estä kortin käyttöä fyysisenä tunnisteenaKortin takana on samoja tietoja koneluettavassa muodossa.

Kansalaisen kortti Henkilökortti on virallinen matkustusasiakirja ainoa ensimmäisen asteen tunniste, joka myönnetään maassa oleskelevalle väestölle tai Suomen kansalaiselle ja sellaisena ainoa jolla voi matkustaa Schengentunnistautua verkossa sekä laillisesti allekirjoittaa sähköisesti minkä tahansa tekstin tai tiedoston. Ennen vuoden 2019 ajokorttia koskevan lakimuutoksen voimaantuloa aktiivisia henkilökortteja oli yli puoli miljoonaa kappaletta. Lakimuutos aiheutti korttien anomisruuhkan (191 000 kpl 2017, 256 000 kpl 2018, 241 000 kpl H1/2019<ref name='yle-alueella20190729'>[https://yle.fi/uutiset/3-10897294 Lakimuutos aiheutti viikkojen ruuhkat henkilökorttien hakuun – "Koko Suomessa poliisilaitokset toimivat äärirajoilla"] ''Poliisin tilastojen mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla henkilökortteja haettiin noin 241 000, kun koko vuonna 2017 haettiin noin 191 000 henkilökorttia. Vuoden 2018 aikana haettujen henkilökorttien määrä oli 256 000. Kyseisessä määrässä näkyy jo ryntäyksen alku viime loppuvuodesta.'' Viitattu: 2019-09-12</ref>) ja voidaan arvioida, että kortteja on mahdollisesti aktiivisena '''noin miljoona kappaletta''' joista osa on yli kahden miljoonan ulkosuomalaisen<ref name='yle-20170510'>[https://yle.fi/uutiset/3-9593156 Jopa kaksi miljoonaa viettää Suomen 100-vuotisjuhlaa ulkomailla] ''Jopa kaksi miljoonaa suomalaistaustaista ihmistä viettää Suomen 100-vuotisjuhlaa Suomen rajojen ulkopuolella. Oletko yksi heistä?'' Viitattu: 2019-09-12</ref> hallussa. Vuoden 2020 alussa alkanut COVID-19-pandemia pysäytti korttien anomisen.

Kortin varmenteita suojaa kaksi eri tunnuslukua. Esimmäinen, nelinumeroinen on tarkoitettu tunnistamiseen ja salaamiseen, toinen kuusinumeroinen allekirjoittamiseen. Luvut ovat eri pituisia niiden sekaantumisen välttämiseksi. Aiemmin tunnusluvut tulivat omassa kuoressaan vastaanottajalle, nykyään lähetetään vain '''aktivointitunnusluku''' jolla ne asetetaan itse. == Aktivointitunnusluku eli PUK-koodi avain ==Kortin mukana tulevissa papereissa käytetään termiä '''aktivointitunnusluku''' joka on sama kuin PUK-avain (''Personal Unblocking Key''). Vuodesta 2017 alusta G3.* sukupolven ja uudempien korttien mukana ei enää tule varmenteiden tunnuslukuja vaan ne täytyy itse asettaa aktivointitunnusluvulla ennen kortin käyttöä, käyttäen [[DigiSign Client]]-ohjelmaa. Jos varmenteiden tunnusluvut unohtuvat, samalla aktivointitunnusluvulla ne voi asettaa uudestaan. Siksi aktivointitunnusluvun sisältävää kuorta tulee säilyttää huolella. Uuden kuoren voi tilata poliisilta maksua vastaan. Aktivointitunnuslukua ei ilmeisesti voi vaihtaa vaan se on kiinteä ja korttikohtainen.

 [[Tiedosto:Nordea.tiedote-20150707.png|right|500px|thumb|Henkilökortin käyttö verkkopankissa poistaisi [http://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/News-fi/2015/2015-06-04-huijausviesteja-liikkeella.html huijausviestien vaaranpetokset] täysin. Vahingot maksavat kaikki asiakkaat yhdessä palvelumaksujensa kautta.]]'''Henkilökortti on turvallisin kaikista asiointivälineistä sähköisesti asioidessa. Sillä voi tunnistautua palvelussa, salata ja allekirjoittaa asiakirjoja ja sen väärinkäyttö on käytännössä mahdotonta. Sen ainoa huono puoli on sen vähäinen käyttö ja tuki palveluissa, asia joka on muutettavissa ihmisten omalla toiminnalla. Turvallisuus''' perustuu kolmeen perustekijään<ref name='scheider-cornell-edu'>[https://www.cs.cornell.edu/courses/cs513/2005fa/nnlauthpeople.html cs.cornell.edu: Fred B. Schneider: Something You Know, Have, or Are] ''All approaches for human authentication rely on at least one of the following:* '''Something you know''' (eg. a password). This is the most common kind of authentication used for humans. We use passwords every day to access our systems. Unfortunately, something that you know can become something you just forgot. And if you write it down, then other people might find it.* '''Something you have''' (eg. a smart card). This form of human authentication removes the problem of forgetting something you know, but some object now must be with you any time you want to be authenticated. And such an object might be stolen and then becomes something the attacker has.* '''Something you are''' (eg. a fingerprint). Base authentication on something intrinsic to the principal being authenticated. It's much harder to lose a fingerprint than a wallet. Unfortunately, biometric sensors are fairly expensive and (at present) not very accurate.'' Viitattu: 2015-07-07</ref>

 sekä kortin fyysiiin- fyysisiin ja sähköisiin turvatekijöihin väärentämisen estämiseksi<ref name='poliisi-henkkarin-turvatekijät'>[https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstructure/26449_Henkilokortit_turvatekjat.pdf poliisi.fi - Suomen henkilökortit]</ref>

* hologrammi(jossa HETUn alku)

* Ihmiset jotka eivät ole ikinä käyttäneet kortin lukijalaitetta kritisoivat sitä ''hankalaksi'' * Moni on jättänyt kortin hankkimatta perustellen, että sillä ei tee mitään mikä ei ole kaukana totuudesta* Kortin pinnalla ei ole HETU-tunnusta selkeästi kirjoitettuna.* Kortin vaatimaa lukijalaitetta pinnalla ei ole [[SATU]]-tunnusta ollenkaan, se selviää vain kortin papereista tai sähköisesti lukemalla.* Kortilla oleva SATU-tunnus on kritisoitu hankala palveluntarjoajan kannalta ja HETU-kyselyt VRK:lta ovat maksullisia, vaativat erillisen sopimuksen.* Valtionvarainministeriön työryhmä esitti kesäkuussa 2009 varmennepalvelun alasajoa vähäisen käytön ja kustannusten (2,2 miljoonaa euroa v. 2008) takia<ref name='savonsanomat-20090717'hankalaksi>[http://www.savonsanomat.fi/savo/pankkitunnus-parempi/1072744 2009-07-17 savonsanomat.fi: Sähköinen henkilökortti lopetetaan] ''Valtiovarainministeriön työryhmä esittää sähköisen henkilökortin eli kansalaisvarmennepalvelun lopettamista.Kyse on henkilökortin siruun lisättävästä varmenteesta, jolla suomalaiset voivat varmistaa henkilöllisyytensä verkkopalveluissa ja asioida netissä esimerkiksi valtion ja kunnan organisaatioiden kanssa. Pelkästään viime vuonna Väestörekisterikeskus käytti 2,2 miljoonaa euroa kansalaisvarmennepalveluun. Yhteensä valtion arvioidaan käyttäneen sähköisen henkilökortin kehittämiseen yli 30 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriöstä myönnetään, että asiaa selvittänyt ryhmä on jättänyt palvelun lakkauttamisesta esityksen. Se on lähtenyt lausuntokierrokselle kesäkuussa. Valtion ylläpitämä kansalaisvarmennepalvelu ei ole saanut käyttäjiä odotetulla tavalla. Sen sijaan suomalaiset käyttävät yleisesti pankkien tunnuksia, jos heidän tarvitsee varmistaa henkilöllisyytensä verkkopalveluissa. Sähköisen asioinnin tunnistamisista vain alle puoli prosenttia tehdään kansalaisvarmenteella. Näistäkin käyttäjistä osa on virkamiehiä, jotka käyttävät tunnistetta virkavarmenteen sijasta työssään. Pankkien nettitunnuksilla voi verkkopankkien lisäksi asioida esimerkiksi verohallinnossa ja useissa kaupallisissa palveluissa.'' Viitattu: 20151030</ref>

=== G1.1 SetCOS 4.3.1 ===

* hinta'''Julkaistu: €''' 1.12.1999<ref name='yle-19990224'>[http://yle.fi/uutiset/uusi_henkilokortti_kayttoon/5119223 yle.fi 1999-02-24: Uusi henkilökortti käyttöön]</ref>* '''Hinta:''' 130 markkaa* '''Voimassaoloaika: ''' 3 vuotta* '''Elinkaari: * Avaimien pituus: 1024 bittiä* ATR: 3B7B940000806211515646696E454944''' 1.12.1999 - 31.12.2002

=== SetCOS 5.1.1 0 ===

=== G2.2 === Ominaisuudet:* '''Myöntämisjakso:''' 2014-2016* '''Voimassaoloaika:''' 5 vuotta* '''Elinkaari:''' 2014 - 2021* hinta'''Hinta: ''' 50 €* '''Allekirjoitus pätee EU:ssa''': ei ([[Digivirasto/Notifiointisotku|notifiointisotku]])* Lisää tietoa: [[Tekniikka/Henkilökortti#G2.2]] === G3.1 ===* '''Valmistaja''': [[Idemia]]* '''Myöntämisjakso:''' 1.1.2017 - 31.12.2020 (4 vuotta)* '''Hinta''':* '''Voimassaoloaika''': 5 vuotta* Avaimien pituus'''Allekirjoitus pätee EU:ssa''': ei ([[Digivirasto/Notifiointisotku|notifiointisotku]])* siru kääntöpuolella* etäluettava [[NFC]]-tekniikalla ilman [[Kortinlukija|älykortinlukijaa]], Applen mobiililaitteet eivät toimi.* aktivointi ''aktivointitunnuslukukirjeellä'' jossa on 8-numeroinen aktivointitunnus (PUK-koodi).* [[Sairasvakuutuskortti|sairasvakuutuskortin]] ja henkilökortin yhdistelmä lopetetaan<ref name='poliisi-20161227' />:* ulkosuomalainen voi anoa ja noutaa tavallisen kortin ulkomaan lähetystöstä (henkilökohtaisesti ja paikan päällä)<ref name='poliisi-20161227' />:** alaikäisen tai ulkomaan kansalaisen korttiasiat hoidetaan yhä Suomessa poliisilla<ref name='poliisi-20161227' />:** anomusta ei voi jättää sähköisesti<ref name='poliisi-20161227' />: 2048 bittiä* ATR* suoratoimitusta ei tehdä ulkomaille, vaan kortti on noudettava lähetystöstä<ref name='poliisi-20161227' />: 3B7B940000806212515646696E454944 === G3.2 ===* '''Valmistaja''': [[Idemia]]* '''Myöntämisjakso''': 1.1.2021 - * '''Voimassaoloaika''': 5 vuotta* '''Allekirjoitus pätee EU:ssa''': kyllä ([[QSCD]])* siru kääntöpuolella* etäluettava [[NFC]]-tekniikalla ilman [[Kortinlukija|älykortinlukijaa]], Applen mobiililaitteet eivät toimi.* Appletitaktivointi ''aktivointitunnuslukukirjeellä'' jossa on 8-numeroinen aktivointitunnus (PUK-koodi). Henkilökorttilaki astui voimaan 1.1.2017<ref name='poliisi-20161227'>[https://web.archive.org/web/20161229143551/https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/henkilokorttien_hakumahdollisuudet_laajenevat_ja_henkilokortin_kayttoon_tulee_muutoksia_54929 2016-12-27 poliisi.fi Henkilökorttien hakumahdollisuudet laajenevat ja henkilökortin käyttöön tulee muutoksia] ''Uusi henkilökorttilaki astuu voimaan 1.1.2017. Ulkomailla oleskeleva Suomen kansalainen voi tuosta päivästä alkaen hakea henkilökorttia niistä Suomen edustustoista, joissa annetaan passipalveluja. Hakemus tulee jättää henkilökohtaisesti edustustoon, sitä ei ole mahdollista laittaa vireille sähköisesti. Suomen edustustosta ei ole mahdollista hakea kaikkia henkilökorttityyppejä vaan ainoastaan Suomen kansalaisen tavallisen henkilökortin hakeminen on mahdollista. Alaikäisen henkilökorttia, ulkomaalaisen henkilökorttia tai väliaikaista henkilökorttia haetaan jatkossakin ainoastaan poliisilta. Ulkomailla ei oteta käyttöön henkilökorttien suoratoimitusta noutopisteisiin, vaan henkilökortit luovutetaan asiakkaille edustustoista käsin. Henkilökortin ulkoasun muuttumisen lisäksi sen käyttöön tulee muutoksia. Uudessa henkilökortissa siru on kortin kääntöpuolella. Väestörekisterikeskus tuottaa siruun kansalaisvarmenteen, jota käytetään tunnistautumiseen eri verkkopalveluissa, sähköpostien ja dokumenttien salaamiseen sekä sähköisen allekirjoituksen tekemiseen. Uuden kortin siru on myös etäluettava, joka mahdollistaa kortin käytön ilman erillisistä kortinlukijaa NFC-ominaisuuden omaavilla älypuhelimilla (Android). Mobiilisovellus Applen mobiililaitteille julkaistaan vuoden 2017 aikana. Uuden henkilökortin myötä myös kortin tunnusluvun aktivointi muuttuu. Uuden kortin mukana toimitetaan ns. aktivointitunnuslukukirje, jossa on kerrottu kortin 8-numeroinen aktivointitunnusluku. Tämän luvun avulla käyttäjä voi itse asettaa kortilleen haluamansa tunnusluvut (PIN1: 4-12 numeroa, PIN2: 6-12 numeroa) Jos PIN-luku jostain syystä lukkiutuu, voi sen aktivoida uudelleen aktivointitunnusluku-kirjeessä mainitulla aktivointitunnusluvulla. Sairausvakuutustietojen merkitsemisestä henkilökortille luovutaan. Vanhoja sairausvakuutustiedoin varustettuja henkilökortteja voi käyttää normaalisti, muutoksella ei ole vaikutusta niiden voimassaoloon.'' Viitattu: 2016-12-27</ref>. Tarkempia tietoja korttien ominaisuuksista löytyy [[Tekniikka/Henkilökortti#Versiot|tekniikka]]-sivulta. === Elinkaaret === Korttien <span style='background: lightblue; padding: EID20483px'>myöntämisjakso</span> ja viimeisten korttien <span style='background: #CCCCFF; padding: 3px;'>voimassaolo</span>. Eri versioiden julkaisuajankohdat ovat epäselviä eivätkä versioiden sijainnit taulukossa vielä pidä paikkaansa. {| class="wikitable" style="font-size: 10px;"!style="font-size: 8;"|1999!2000!2001!2002!2003!2004!2005!2006!2007!2008!2009!2010!2011!2012!2013!2014!2015!2016!2017!2018!2019!2020!2021!2022!2023!2024!2025!2026!2027!2028|-||colspan=3 bgcolor='lightblue'|'''G1.1 SetCos 4.3.1'''|colspan=3 bgcolor='#CCCCFF'|+3v||||||||||||||||||||||||-|||||colspan=4 bgcolor='lightblue'|'''G1.2 SetCos 4.3.2'''|colspan=3 bgcolor='#CCCCFF'|+3v||||||||||||||||||||-|||||||||colspan=4 bgcolor='lightblue'|'''G1.? SetCos 4.?.?'''|colspan=3 bgcolor='#CCCCFF'|+3v||||||||||||||||-||||||||||||colspan=4 bgcolor='lightblue'|'''G?.? SetCos 4.4.1'''|colspan=3 bgcolor='#CCCCFF'|+3v|||||||||||||-||||||||||||||||colspan=3 bgcolor='lightblue'|'''G2.2 SetCos 5.1.1'''|colspan=5 bgcolor='#CCCCFF'|+5v||||||-|||||||||||||||||||colspan=4 bgcolor='lightblue'|'''G3.1 MultiApp 3.0'''|colspan=5 bgcolor='#CCCCFF'|+5v||||-|||||||||||||||||||||||colspan=4 bgcolor='lightblue'|'''G3.2 MultiApp 3.0'''|colspan=5 bgcolor='#CCCCFF'|+5v|}

Kortilla Jokaisen henkilön voimassaolevia varmenteita hakea [[Digivirasto]]n webissä olevalla [https://dvv.fineid.fi/certificate-search varmennehausta] josta voi ladata kyseisen henkilövarmenteen ohjelmissa käytettäväksi. Hakukriteereinä voi käyttää SATU:a tai sähköpostiosoitetta. Käyttöliittymä '''listaa vain 100 ensimmäistä''' henkilöä (? onko enää näin). Kortin varmenteet on kaksi luotu kortin sisällä eikä salaisia avaimia saa sieltä mitenkään ulos, se on elektronisesti estetty. Kortin vanhetessa, kadotessa tai tuhoutuessa salainen avain ei ole enää käytettävissä eikä esimerkiksi sillä salattu viesti tai sisältö enää aukea. Salausta tulisi käyttää vain tiedon siirrossa, esimerkiksi [[X509sähköposti]]n kanssa väliaikaisesti, ei tiedon tallennuksessa -eli sähköpostin sisältö tulee tallentaa muualle. Allekirjoittamisen kannalta avaimien katoamisella ei ole merkitystä koska allekirjoituksen oikeellisuuden tarkastelussa ei tarvita salaista avainta. Kortin allekirjoittamiseen tarkoitettua varmennetta (PIN2, tunnusluku 2) voi käyttää [[DigiSign Client]] ja [[qDigiDoc]]-ohjelmilla tai teoriassa verkkosivuilla, joita ei taida olla missään käytössä. CA-varmenteet löytyvät myös Digiviraston [https://dvv.fi/ca-varmenteet juurivarmenne luettelosta]. === G1.1 - G3.1 === Vanhemmilla suomalaisilla henkilökortilla on ollut yhteensä '''neljä''' [[X.509]]-varmennetta:* yksi '''tunnistamiseen ''' ja toinen '''allekirjoittamiseen ''' joilla on molemmilla omat tunnuslukunsa.* henkilökorttien takaamisessa käytetty, valtion '''CA-varmenne''' (''intermediate CA certificate'')* kaikkien CA-varmenteiden takaamisessa käytetty, valtion '''juurivarmenne''' (''root CA certificate'') === G3.1 - === Vuoden 2021 alusta myönnettyjen korteilla on viisi varmennetta:* henkilön tunnistus- ja salausvarmenne* henkilön allekirjoitusvarmenne RSA(?)-algoritmilla* henkilön allekirjoitusvarmenne Elliptisen kaaren (''EC'') -algoritmilla (''ECDSA, EdDSA'')* myöntäjän G3-sukupolven korttien takausvarmenne (''intermediate CA certificate'')* myöntäjän, valtion juurivarmenne (''root CA certificate'')