'''Allekirjoitus''' on oleellinen osa digitalisaatiota. Läntiset yhteiskunnat ovat [https://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeusjärjestys oikeusjärjestyksellisiä] ympäristöjä ''Koska koska järjestäytynyt yhteiskunta vaatii tiettyjä selkeitä sääntöjä toimiakseen'' - ympäristöjä , jotka perustuvat tuomiovallan olemassaoloon, aseman tunnustamiseen ja sen tuomaan luottamuksen ilmapiiriin.
Suurin osa yhteiskunnassa toimivista yhteiskunnan tapahtumista on sopimusten käsittelyä sopimuksia, joihin osapuolet sitoutuvat allekirjoittamalla ne. Jopa yksittäiset ostotapahtumat ovat sopimuksia, sen niiden osat tarjouspyyntö, tarjous, tilaus, lähete, lasku ja maksusuorite - ovat sopimuksia. Näistä viimeinen on yleisesti käytössä kortilla maksaessa , jossa maksukortilla annetaan pankille lupa maksusuoritukseen.
'''Sormenjälki ja muste''' olivat ensimmäisiä allekirjoitusvälineitä ennen kuin opittiin kirjoittamaan. Paperilla allekirjoittaminen tapahtuu kynällä sille varatussa kohdassa. Allekirjoitus tehdään paperiin , jonka sisältö ''alle-kirjoitetaan'' sanan varsinaisessa merkityksessä allekirjoittajan henkilön nimellä (näin ei ole esim . yrityksen tapauksessa, toimitusjohtaja yhteisön [[Nimenkirjoitusoikeus|nimenkirjoitusoikeudellinen]] henkilö ei kirjoita kaunokirjoituksella yrityksen nimeä ''Outokumpu Oyj'' - joskus on vain niin sovittu.). Kirjoitettua allekirjoitusta jota voidaan myöhemmin tulkita tarkkaan ja todeta sen tekijä kohtuullisen varmasti eri yksityiskohdista. Maksutapahtuman esimerkissä ennen allekirjoitettiin käsin paperinen shekki , joka oli lupaus maksusuorituksesta.
Oli väline mikä tahansa, '''allekirjoituksen tarkoitus on sitoa sen osapuolet sopimukseen'''. Näin oli ennen ja niin on tulevaisuudessakin. Poikkeuksena tästä on [[avioehto]] , jonka voimaantulo edellyttää sen toimittamista osapuolien ja todistajien allekirjoittamana [[Digivirasto]]on. [[Testamentti|Testamentin]] osalta samankaltaista vaatimusta ei ole.
== Lait ==
'''Laki määrittelee''' sähköisen allekirjoituksen aseman yhteiskunnassa - ilman lakia allekirjoituksella ei ole merkitystä. Suomessa [[laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista]] määrittelee käsitteen [[vahva tunnistus]] , joka on oikeustoimikelpoinen allekirjoitus. Lain ensimmäinen versio tuli voimaan vuonna 1999 , kun sähköinen [[henkilökortti]] julkaistiin. Euroopan unionin [[EIDAS]]-direktiivi määrittelee saman luottopalveluiden oikeudellisen aseman kuin Suomen laki, mutta direktiivi kattaa koko yhteisön alueen. Jos sopimuksen ''oikeustoimipaikan lainsäädäntö'' ei tunne käytettyä allekirjoitusvälinettä tai allekirjoitettua muotoa, allekirjoituksella ei ole merkitystä.
=== Allekirjoitusmerkintä ===
Merkintätapa on aina käytössä verkkopalvelussa asioidessa eikä se käytä varmenteita tai niiden salaisia avaimia. Se ei siis ole allekirjoitus eikä sitä saa kutsua sellaiseksi. Tämä ei ole silti estänyt ihmisiä tekemästä järjestelmiä , jotka käyttävät sitä.
Asioijalle tarjotaan käyttöliittymässä toiminto joka ''allekirjoittaa'' tapahtuman ja sitoo sen tekijän tapahtumaan[[Tiedosto:Prh. Käyttöliittymän allekirjoituksen aktivointi tarkoittaa asiointitapahtuman merkitsemistä allekirjoitetuksi esimerkiksi tietokantaanallekirjoitus-2. Merkintä ei poikkea muista tiedoista png|right|300px|thumb|[[PRH|Patentti- ja sen väärentäminen rekisterihallituksessa]] on eIDAS SES-laatutason allekirjoitusmerkintä käytössä joka on hyvin helppoa esimerkiksi tietomurron yhteydessäharhaanjohtava koska mitään allekirjoitusta ei tehdä. Asiointitapahtuman tiedoista ei voida myöskään antaa osapuolille omaa kopiota jossa Käyttöliittymän olisi allekirjoitus todennettavissa, koska sellaista ei ole olemassavoinut tehdä paremmin.]]
Merkinnän oikeudellinen merkitys on epäselvää, se edellyttäisi pitkiä todistajalausuntoja palveluntarjoajalta Asioijalle tarjotaan käyttöliittymässä toiminto joka "allekirjoittaa" tapahtuman ja toisaalta palveluntarjoaja sitoo sen tekijän tapahtumaan. Käyttöliittymän allekirjoituksen aktivointi tarkoittaa asiointitapahtuman merkitsemistä allekirjoitetuksi esimerkiksi tietokantaan. Merkintä ei pystyisi aukottomasti todistamaan ettei niitä ole merkitty aiheetta. Kyse on luottamuksesta palveluntarjoajaan poikkea muista tiedoista ja sen käyttämän järjestelmän tietoturvaanväärentäminen on hyvin helppoa esimerkiksi tietomurron yhteydessä. Merkinnällä Asiointitapahtuman tiedoista ei voida myöskään antaa osapuolille omaa kopiota, jossa olisi allekirjoitus todennettavissa, koska sellaista ei ole mitään tekemistä allekirjoittamisen kanssa kuten paperille tehtynä on mielletty ja tietojenkäsittelytieteessä ymmärretään. Sen toteuttaminen on sekoittanut väestön käsitystä mitä sähköinen allekirjoittaminen tarkoittaaolemassa.
Merkinnän oikeudellinen merkitys on epäselvä. Varmuuden saaminen edellyttäisi pitkiä todistajalausuntoja palveluntarjoajalta. Toisaalta palveluntarjoaja ei pystyisi missään tilanteessa aukottomasti todistamaan, ettei merkintöjä ole tehty aiheetta. Kyse on luottamuksesta palveluntarjoajaan ja sen käyttämän järjestelmän tietoturvaan. Merkinnällä ei ole mitään tekemistä allekirjoittamisen kanssa kuten paperille tehtynä on mielletty ja tietojenkäsittelytieteessä ymmärretään. Siihen nojaaminen on sotkenut väestön käsityksen siitä, mitä sähköinen allekirjoittaminen tarkoittaa. Kyseinen tapa on käytössä Suomessa, esimerkiksi valtion [http://prh.fi/ [PRH|Patentti- ja rekisterihallituksen] ] (kts kuvat) verkkopalvelussa. Laadullisesti allekirjoitusmerkintä vastaa [[Allekirjoitus#Laatu|tasoa]] '''SES''' (''Simple/Standard Electronic Signature'').
=== Palveluallekirjoitus ===
Palveluallekirjoituksessa allekirjoitus tapahtuu [[Allekirjoitus/Tavat|verkkopalvelussa]] kolmannen osapuolen tekemänä ja jossa käyttäjä on ainakin joskus tunnistettu [[Luettelo tunnisteista|jollakin vahvalla tunnistellatunnisteella]]. Niihin pätee pätevät yleensä seuraavaseuraavat seikat:* palvelun käyttö ei vaadi vahvaa tunnistusta, ainoastaan siihen rekisteröinti* allekirjoitus tehdään palveluympäristössä eikä käyttäjän päätelaittessa päätelaitteessa (tietokone, puhelin)
* allekirjoitus tehdään palvelun omalla välineellä (kynä)
* allekirjoitusväline (kynä) ei ole sopimusosapuolen hallussa
* järjestelmä tekee allekirjoituksen palvelua käyttävän pyynnöstä
* kaikki allekirjoitukset ovat samalla varmenteella tehtyjä (samalla kynällä) ja sen niiden oheen merkitään sopimusosapuolen nimi tms.* mikään ei estä palvelun tarjoajaa fabrikoimasta väärentämästä allekirjoituksia sopimusosapuolen nimissä tämän tietämättä, koko ratkaisu perustuu luottamukseen
* allekirjoitus on oikeudellisesti pätevä ja mainittu [[EIDAS]]-asetuksessa.
Koska tapahtuma suoritetaan palvelussa eikä sopimusosapuolen hallussa laitteessa, allekirjoitettava sisältö ladataan täytyy ladata ja tallennetaan tallentaa palveluun, jossa se voidaan edelleen monistaa ja välittää eteenpäin. Samoin tapahtuman ulkopuolisten tahojen, siihen voi tutustua tapahtuman ulkopuoliset tahot kuten palvelun työntekijät työntekijöiden tai vastaava osapuolivastaavan osapuolen, on mahdollista tutustua sisältöön. Moni sisältö on usein [[NDA|vaitiolovelvollisuuden]] (''NDA, Non Disclosure Agreement'') alaista ja siten sen sellaisen lataaminen kolmannen osapuolen palveluun "allekirjoitettavaksi" voi teknisesti katsoen olla sopimusrikkomus ja laukaista sen vaitiolovelvollisuussopimuksen sanktiopykälät.
Ulkopuolisen - kuten tuomioistuimen - jälkikäteen suorittamaa aitouden todentamista ei voida tehdä aukottomasti , koska sopimusosapuolen ja allekirjoituksen välistä puuttuu ns . [[tekninen sidos]]. Sisällön ja sopmimusosapuolen sopimusosapuolen välinen matemaattinen - eli kryptograafinen kryptografinen sidos on katkennut , kun allekirjoitus tehdään on tehty sisäänkirjautuneena ja tunnistettuna (pahimmillaan jopa salasanalla) palvelun omalla varmenteella. Palvelun tarjoaja Palveluntarjoaja ei myöskään pysty aukottomasti todistamaan, että nimenomaan sopimusosapuoli on tehnyt allekirjoituksen.
Kaikki [[Allekirjoitus/Tavat|allekirjoituspalvelut]] ovat yksityisiä yrityksiä yksityisten yritysten tuottamia eikä niiden työntekijöitä sido [[virkavastuu]]. Niiden käytössä on kyse palvelun käyttäjän ja palvelua tarjoavan yrityksen välisestä yksityisoikeudellisesta sopimuksesta , jonka on laatinut alusta loppuun palvelun tarjoajapalveluntarjoaja.
Kolmannen osapuolen palvelussa varmenteella tehtyä allekirjoitusta voi jo kutsua allekirjoitukseksi kuten perinteisesti mielletään ja niiden käyttö on yleisintä Suomessa. Siitä huolimatta se perustuu vahvasti luottamukseen koska tapahtumassa tekninen sidos on katkennut.
Laadullisesti palveluallekirjoitus vastaa [[Allekirjoitus#Laatu|tasoa]] '''AdES''' (''Advanced Electronic Signature'').
=== Varmennekortti-allekirjoitus ===
Varmennekortti-allekirjoituksessa eli henkilökortilla tehdyssä allekirjoituksessa allekirjoitusväline on täysin allekirjoittajan itsensä hallussa täysin. Tällöin * sopimuksen sopimuksella ei ole kolmatta osapuolta ei ole* sopimuksen toinen osapuoli voi aukotta aukottomasti todistaa, että allekirjoituksen on voinut tehdä ainoastaan kortin haltija* jos allekirjoitus tapahtuu omassa laitteessa omilla ohjelmilla, kortilla voi allekirjoittaa mitä tahansa, toisin kuin ei ainoastaan palvelun tarjoamia vaihtoehtoja
Jos salaiset tiedot, varmenne ja tunnusluku eivät päädy vääriin käsiin, eikä tekniikasta löydy niitä murtavia heikkouksia - , varmennekortti-allekirjoitusta voidaan pitää luotettavana , koska sitä ei pysty tekemään kukaan muu kuin kyseinen henkilökortin ja sen käyttöön tarvittavien salaisuuksien haltija. Siten varmennekortti-allekirjoitusta pidetään tietotekniikassa [[Omakätinen allekirjoitus|analogista allekirjoitusta ]] tai sormenjälkeä täysin vastavaana digitaalisena versiona.
Allekirjoittaminen voi tapahtua käyttäjän hallussa olevassa laitteessa - tai niin haluttaessa allekirjoitustoimintoa tarjoavasssa tarjoavassa palvelussa. Käyttäjän laitteen tapauksessa sisältöä ei välttämättä tarvitse luovuttaa kolmannen osapuolen haltuun ja , sisällön salaisuus luottamuksellisuus säilyy eikä mahdollista NDA-rikkomusta synny.
Jos allekirjoitusmuoto on yleisesti tunnettu kuten [[PDF]] tai [[ASiC|ASiC-E]], sen tuomioistuimessa oikeaksi todentaminen on huomattavasti helpompaa kun istunnon aikana ei tarvita teknistä analyysiä todisteluineen.
* terveydenhuollon "sote"-kortilla
OrganisaatioKokonaisuutena omassa laitteessa tehdystä varmennekortti- ja sote-korteilla tehdyissä allekirjoituksissa ei ole HETU- eikä SATU-tunnusta vaan niiden sisältämät kortin myöntäjän yksilöivät tunnukset ja mahdollisesti tittelit ja asema. Ulkopuolisilla on yleensä rajoitettu pääsy näihin tietoihin jolla voi olla merkitystä allekirjoituksen oikeellisuutta tarkistettaessaallekirjoituksesta puuttuu kaikki muiden allekirjoitustapojen ongelmat.
Kokonaisuutena, omassa laitteessa tehdystä Laadullisesti varmennekortti-allekirjoituksesta puuttuu kaikki muiden allekirjoitustapojen ongelmatallekirjoitus vastaa [[Allekirjoitus#Laatu|tasoa]] '''QES''' (''Qualified Electronic Signature'').
== Muodot ==
'''Digitaalisessa allekirjoituksessa''' ei voida toimia kuten paperissessa tapauksessa teknisten rajoitteiden takia. Digitaaliset sisällöt ja niitä kantavat dokumenttiformaatit (tekstit, kuvat, taulukkolaskennat) Käytännössä levinneitä muotoja ovat olleet olemassa ennen digitaalisia allekirjoituksia, ennen arkiasioinnin Adoben kehittämä [[PDF]] ja tietotekniikan ja verkkojen yhdistymistä digitalisaatioksiViron valtion EU-hankkeena kehittämä [[DigiDoc]]. Tästä johtuen niissä Valtio ei ole ollut alusta lähtien yhtenäistälaissa tai asetuksissa määrännyt eikä suositellut mitään muotoa, sovittua tapaa lisätä niihin osapuolien sormenjälkiä mutta julkinen sektori käyttää sisäisesti ja lähettelee esimerkiksi opinto- tai allekirjoituksia. Se mahdollisuus on tullut vasta myöhemmin, viime vuosinamaistraatin todistuksia PDF-muodossa.
Edelläolevasta johtuen digitaalisten allekirjoitusten ja niihin liittyvien sisältöjen sitomisessa toisiinsa on kaksi vaihtoehtoaMuotojen valintaan vaikuttaa:* '''tehdään kaikista dokumenttiformaatista uudet versiot''', kuten esimerkiksi PDFmuodon oikeustoimikelpoisuus (täyttää [[eIDAS]]-muotoon lisätään allekirjoitusominaisuus.[[Allekirjoitus#Laatu|laatu]]vaatimukset)* '''säilytetään vanhat formaatit sellaisenaan muotoa käsittelevien ohjelmistojen saatavuus nyt ja sidotaan allekirjoitukset''' luotettavasti toisiinsa tallentamalla ne säiliöön.tulevaisuudessa* ohjelmistojen toimivuus eri järjestelmissä * hyväksyntä asiakirjan osapuolien taholta
kumpaakin PDF on yritetty maailmanlaajuisesti käytetty ja tehtyyleisesti tunnettu, vaihtelevin tuloksinISO-standardoitu tiedostomuoto. PDF-ohjelmat ovat laajasti saatavilla, mutta ne kaikki eivät osaa luoda ja esittää allekirjoituksia eri käyttöjärjestelmissä ja laitteissa. Koska allekirjoitus on lisätty PDF-muotoon jälkikäteen ja se on osa tiedoston sisältöä, siinä on omat ongelmansa. PAdES (PDF Advanced Electronic Signatures) on joukko rajoituksia ja laajennuksia PDF-tiedostomuotoon sekä ISO-standardi 32000-1:een, jotka tekevät tiedostomuodosta sopivan '''edistyneille sähköisille allekirjoituksille'''. ETSI on julkaissut PAdESin tunnuksella EN 319 142.
'''Uusissa formaateissa''' DigiDoc on paljon haasteita käytössä Virossa, Israelissa ja Norjassa, sekä sitä on käytetty asioinnissa Suomen julkisella ja yksityisellä sektorilla. Viron korkean digitalisaatioasteen takia sen tapahtumamäärät ova valtavia. Ohjelmat ovat ilmaisia, avointa lähdekoodia ja saatavissa useammalle käyttöjärjestelmälle ja laitteelle kuin PDF. DigiDoc on säiliö (lzip-tiedosto) jonka sisään voi lisätä mitä tahansa muita tiedostoja. ongelmia):* dokumenttiformaatteja/muotoja Säiliön etu on sisällön säilyminen alkuperäisenä ja koskemattomana koska se on kehitetty ainoastaan allekirjoituksessa käytettäväksi. DigiDocin ongelma suomalaisen käytön kannalta on sen huono tunnettavuus Suomessa. Teknisesti ottaen DigiDoc on loputon määrä* kaikkiin pitää tehdä muutokset erikseen* kaikkien käyttöliittmät ovat erillaisia* kaikkien allekirjoituksia tulkitaan eri tavalla* kaikkien käyttäjien välineet XAdES (ohjelmistot ja laitteet"XML Advanced Electronic Signatures") pitää vaihtaa* kaikki (l, ETSI EN 319 132-1 V1.1.0. koko väestö) pitää kouluttaa käyttämään niitä* tekniselle allekirjoitukselle on oma paikkansa dokumentin sisällä
'''Säiliön''' ominaisuudet:* jonkun pitää päättää mikä se sidoksen tekninen toteutus on* kaikki osapuolet pitää saada sitoutumaan valittuun ratkaisuun* samassa allekirjoituksessa voi olla useita dokumentteja* ratkaisu Lopulta valinnan tekevät käyttäjät itse. Esimerkiksi taloyhtiössä voidaan yhdessä sopia käytetty muoto. Kunhan valittu muoto säilyttää todistusvoimansa mahdollisessa oikeuskäsittelyssä, muulla ei ota kantaa nykyisiin eikä tulevaisuuden formaatteihin, kunhan ne ovat tiedostoja* tekniselle allekirjoitukselle on oma paikkansa pakettimuodon sisällä Säiliöinnissä dokumentit (tekstit, kuvat jne) "kääritään" allekirjoitukseen laskemalla sisältöä vastaava [[tiiviste]] kaikista sen tiedostoista ja allekirjoittamalla se käyttäen digitaalisia allekirjoitusvälineitäole merkitystä.
Allekirjoituksessa itse sisältöön ei varsinaisesti kosketa. Muotoja on muitakin, lisää aiheesta [[Allekirjoitus, yleensä sisältöineen /Muodot|muodot]] - luovutetaan sopimusosapuolille ja sopimus on valmis. Sisältöä vastaava tiiviste ja itse tiivisteen allekirjoitus voidaan julkistaa julkistamatta välttämättä sisältöä. Allekirjoitus on matemaattinen, yksisuuntainen operaatio joka voidaan perinteisen tavoin todeta aukottomasti oikeaksi myöhemminsivulta.
== Laatu ==
Sähköisen allekirjoituksen laatuluokituksia ovat:
* [[SES]] (''Simple/Standard Electronic Signature'') suomeksi '''sähköinen allekirjoitus''' tarkoittaa ''sähköisessä muodossa olevaa tietoa, joka on liitetty tai joka loogisesti liittyy muuhun sähköisessä muodossa olevaan tietoon ja jota allekirjoittaja käyttää allekirjoittamiseen''. Tälläinen voi olla vaikka henkilön nimi sähköpostin lopussa. SES-allekirjoituksella ei ole käytännössä mitään arvoa eikä sillä voi todistaa yhtään mitään. * [[AdES]] (''Advanced Electronic Signature'') suomeksi '''kehittynyt sähköinen allekirjoitus''' tarkoittaa varmenteella tehtyä allekirjoitusta. Käytännössä nämä ovat [[Allekirjoitus/Tavat|palvelussa]] tehtyjä allekirjoituksia ja laadullisesti vastaavat [[QESeal|sähköistä leimaa]] koska allekirjoitusväline ei ole henkilökohtainen eikä asiakirjaan sitoutuneen osapuolen hallussa. * [[AdES/QC]] (''Advanced Electronic Signature, Qualified Certificate'') suomeksi '''kehittynyt sähköinen allekirjoitus hyväksytyllä varmenteella''' tarkoittaa käytännössä QES-tason allekirjoitusta, joka on tehty [[HSM]]-välineellä joka ei täytä [[eIDAS]]-asetuksen [[QSCD]]-vaatimuksia. Suomen kaikki henkilökortit olivat näitä [[Digivirasto/Notifiointisotku|notifiointisotkun]] takia. G3.2 sukupolvea (2021 alusta valmistetut) vanhemmilla korteilla tehdyt allekirjoitukset tuottavat AdES/QC-laatua, joka ei vastaa [[Omakätinen allekirjoitus|omakätistä allekirjoitusta]] ulkomailla. * [[QES]] (''Qualified Electronic Signature'') suomeksi '''hyväksytty sähköinen allekirjoitus''' tarkoittaa ''kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta, joka on luotu [[QSCD|hyväksytyllä sähköisen allekirjoituksen luontivälineellä]] ja joka perustuu sähköisten allekirjoitusten [[Hyväksytty varmenne|hyväksyttyyn varmenteeseen]]''. QES-allekirjoitus vastaa laissa [[Omakätinen allekirjoitus|omakätistä allekirjoitusta]], sen väärentäminen ei nykytiedon mukaan ole mahdollista, eikä laadullisesti parempaa ole. == Validointi ==
* [[AdES]] Validointi (''Advanced Electronic Signature''vahvistaminen, tarkastaminen, oikeellisuuden todentaminen) '''kehittynyt sähköinen allekirjoitus''' on määritelty asetuksen 26. artiklassa: Kehittyneen sähköisen allekirjoituksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:# se liittyy yksilöivästi allekirjoittajaansa;# sillä voidaan yksilöidä allekirjoittaja;# se on luotu käyttäen sähköisen eli allekirjoituksen luontitietoja, joita allekirjoittaja voi korkealla varmuustasolla käyttää yksinomaisessa valvonnassaan; ja# se on liitetty sillä allekirjoitettuun tietoon siten, että tiedon mahdollinen myöhempi muuttaminen oikeellisuuden todentaminen voidaan havaitatehdä joko lataamalla tiedosto palveluun tai suorittamalla todentaminen omassa laitteessa ohjelmalla joka tukee kyseistä muotoa.
* Organisaatio- ja sote-korteilla tehdyissä allekirjoituksissa ei ole HETU- eikä SATU-tunnusta, vaan niiden sisältämät kortin myöntäjän yksilöivät tunnukset ja mahdollisesti asema. Ulkopuolisilla on rajoitettu pääsy näihin tietoihin, minkä takia validointi oikeaan henkilöön on mahdotonta. SATU-tunnuksen tapauksessa se on myös hankalaa, sillä kaikki [[QESihmisvälitteinen]] '''hyväksytty sähköinen allekirjoitus''' kommunikointi on HETU-tunnuksella, mutta silti SATU:sta saa tietoja julkisista lähteistä. Esimerkiksi 4. päivänä helmikuuta 2022 Juha Tuomala-nimisiä varmennehaun tuloksia on 35 kappaletta joilla on aktiivinen allekirjoitusvarmenne, eikä varmennehakemisto edes palauta [[QSCDsähköposti|sähköpostiosoitetta]], jolla niitä voisi erotella toisistaan.
== Käytännöt ==
Suomen lainsäädäntö ei pakota asiakirjan osapuolia käyttämään sähköistä allekirjoitusta. Lainsäädäntö ei myöskään velvoita vastaanottajaa hyväksymään sähköisesti allekirjoitettua asiakirjaa, ellei kyse ole julkisesta sektorista: tällöin lähettäjä voi vedota [[Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa|lakiin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa]] ja mahdollisesti [[eIDAS]]-asetukseen , joka ottaa paljon kantaa teknisiin yksityiskohtiin. Allekirjoituksen tekijä takaa asiakirjan vastaanottajan oikeuksia.
* Onko Ovatko osapuolet yksityisiä vai julkisia tahoja?
* Millä tai missä allekirjoitus tehdään?
* Mikä on asiakirjan [[Allekirjoitus/Muodot|tekninen muoto]]? [[PDF]]? [[DigiDoc]]?
* Jos osapuoli on yhdistys, onko sähköiset välineet sallittuja sähköisten välineiden käyttö sallittu sen säännöissä?
* Luottavatko kaikki osapuolet valittuun allekirjoitusvälineisiin, tapaan ja muotoon?
* Onko kaikilla osapuolilla valmius [[Validointi|tarkastaa]] allekirjoituksen aitous?
Käytännöt ovat sekavia ja sähköisestä allekirjoituksesta [[Henkilökortti/Asiointipalveluita|kieltäytyminen on yleistä]]. Julkisen sektorin tapauksessa kannattaa selvittää (kysyä vastaanottajalta itseltään) valvova viranomainen ja kannella toiminnasta sinne. Yleensä pelkkä maininta kantelun tekemisestä innostaa tutkimaan allekirjoitusta tarkemmin ja hyväksymään sen.
Luottamusta eri käytäntöihin lisäisi , jos valtio ja kunnat lähettäisivät enemmän allekirjoitettuja asiakirjoja, mutta käytäntö on osoittanut julkisen sektorin olevan yksi jarruttajista , vaikka se näin toimiminen on lain vastaistalainvastaista.
== Kritiikkiä ==
* Valtion tekeminen valintojen takia allekirjoituksen yhdistäminen oikeisiin henkilöihin on käytännössä mahdotonta. Allekirjoitetussa dokumentissa näkyy allekirjoitusvarmenteesta tuleva [[SATU]] tai [[YksilöintitunnusHYT]], mutta allekirjoituksen yhdistäminen jopa paikalla oleviin henkilöihin on hankalaa , koska:** allekirjoittaneet saattavat tietää toistensa HETU-tunnukset , jotka yleensä mainitaan sopimustekstissä
** nämä eivät todennäköisesti muista SATU-tunnustaan
** SATU:a SATUa ei näe [[Henkilökortti|henkilökortinhenkilökorttiin]] pinnasta painetuista merkinnöistä** normaali ihminen keskimääräinen kansalainen ei osaa selvittää SATU:a SATUa [[DigiSign Client]] -ohjelmasta.
** valtiolla on SATU-HETU sidoksen kyselypalvelu, mutta pääsy siihen on rajoitettu
: Vaikka allekirjoituksesta ja allekirjoitusvälineestä näkyy etu- ja sukunimi, sitä ei voi pitää luotettavana , sillä Suomessa on paljon samannimisiä henkilöitä. Allekirjoituksen tiedetään olevan aito, mutta ei voida olla täysin varmoja kenen se on.
* SOTE-korteilla tehdyistä allekirjoituksista näkyy Valviran Terhikki- tai Suosikki-rekisterin henkilönumero tai Organisaatio-korttien yhteisön oma henkilönumero. Kumpiinkaan ei ole pääsyä näiden yhteisöjen ulkopuolisilla pääsyä ja mahdollista tahoilla sen paremmin kuin mahdollisuutta tarkastaa sen tällaisen henkilönumeron sidosta HETU-tunnukseen. Allekirjoituksen tiedetään olevan aito, mutta ei voida olla täysin varmoja , kenen se on.
== Katso myös ==
* [[Allekirjoitus/Muodot]]
* [[Allekirjoitus/Tavat]]
* [[Validointi]]
* [[Tekniikka/Allekirjoitus]]