Luettelo tunnisteista

Luettelo tunnisteista kattaa yleisimmät Suomessa käytössä olevat henkilötunnisteet jotka ovat maassa asuvan saatavilla tai julkisen tahon kehittämiä ja tarjoamia.

Sisällysluettelo

Yleistä

tunniste	aste	laissa	ensitunnistettu	myöntäjä	myönnetään	ikäraja	voim.	hinta
henkilökortti	1	virallinen	on	valtio	asukkaalle	18v	5v	32-55 €
passi	1	virallinen	on	valtio	kansalaiselle	18v	5v	22-83 €
Mobiilivarmenne	3	vahva	on	teleoperaattori	asukkaalle			0 €
ajokortti	2	2019 alusta ei	on	valtio	asukkaalle	16v	rajaton
sairasvakuutuskortti	2		on	KELA	asukkaalle
pankkitunnukset	2	vahva	on	pankki	valikoiden	0v
Viron varmennekortti	2	vahva	on	valtio	globaalisti	ei ole?		50 €
Nordea eID	2	vahva	on	Nordea pankki	valikoiden		2v
Oleskelulupakortti	∞	vahva	ei	valtio	valikoiden
SisuID	3	noudattaa	on	yritykset	globaalisti
Yle tunnus	-	ei tunne	ei	Yleisradio	?	<18v
MPASS	-	ei tunne	ei	?	?	<18v

• aste: Onko tunniste myönnetty pohjautuen toiseen tunnisteeseen? Esimerkiksi ajokorttia hakiessa kysytään passia tai henkilökorttia - mutta ei toisinpäin. Suurempi aste on huonompi, riskien kasvaessa. Syntymärekisteriä, väestötietojärjestelmää varmempaa ei voi olla.
• laissa: Lainsäädännöllinen merkitys, esimerkiksi sopimusoikeudellisessa oikeudenkäynnissä. Virallinen on myös lain mainitsema vahva tunnisteväline joka tekee sen käytöstä oikeustoimikelpoista. Tunnisteet jotka käyttävät Luottamusverkosto:a, noudattavat siitä säädettyä lakia.
• ensitunnistettu: Jos ensitunnistusta ei ole tehty, "tunnisteen" voi saada kuka tahansa ja miten monta kappaletta tahansa, tunniste todistaa vain lähteensä (esim sähköpostiosoite) olemassaolon.
• myöntäjä: KELA on suoraan Eduskunnan alainen eikä osa valtionhallintoa.
• myönnetään: Kenelle myönnetään? Jos vain asiakkaille ja asiakkuus sisältää esim kielitaitovaatimuksia, asukkaalle kriteerit eivät täyty.
• asema: Lainsäädännöllinen asema.
• voim.: voimassaoloaika.
• hinta: Vuonna 2015. Hintaan saattaa vaikuttaa hakija, tunnisteen tyyppi ja hakutavat.

Asema

tunniste	fyysisenä	sähköisenä	aktiivisia (kpl)	sähköisiä palveluita
henkilökortti	vahva	huono	548938 /31.05.2015	vähän, julkiset, instituutiot
passi	vahva	ei ole
ajokortti	ei ole	ei ole
pankkitunnukset	ei ole	vahva	>2 miljoonaa	pankit, julkiset, insituutiot
Mobiilivarmenne	ei ole	huono	200 000 /31.10.2016	vähän
Viron varmennekortti	ei ole	todella vahva
SisuID	ei ole	huono		vähän
Yle tunnus	ei ole	mitätön		Yleisradion web ja Areena

Käyttö

tunniste	matkustus- asiakirja	vaatii lukulaitteen	sähköinen tunnistaminen	sähköinen allekirjoittaminen	käyttö maksullista
henkilökortti	Schengen	uudet ei	kyllä	kyllä	ei
passi	maailma		ei	ei	ei
mobiilivarmenne	ei	ei	kyllä	kyllä	kyllä
ajokortti	ei		ei	ei	ei
sairasvakuutuskortti	ei		ei	ei	ei
pankkitunnukset	ei	ei	kyllä	ei	välillisesti
Viron varmennekortti	ei	uudet ei	kyllä	kyllä	ei
Nordea eID	ei	kyllä	kyllä	kyllä	välillisesti
Oleskelulupakortti		kyllä	kyllä
Yle tunnus	ei	ei	kyllä	ei	ei

• vaatii lukulaitteen: kontaktikortit luetaan kortinlukijalla, sellainen tulee hankkia jos läppärissä/näppiksessä ei ole. Uudet varmennekortit toimivat langattomasti mobiililaitteilla.
• matkustusasiakirja: Henkilökortilla voi matkustaa Schegen-alueella tai passilla koko maailmassa.
• käyttö maksullista: Maksaako joka tapahtuma erikseen vai pelkkä tunnisteen hankinta.

Ominaisuudet

tunniste	sisältämä tunnus	yksilöivä	HSM	MFA	kuva	biometrinen	varmenne tunnisteessa	varmenne palvelussa	etäluku
henkilökortti	HETU ja SATU	on	on	on	on	ei	2 kpl	ei, mahdollista	>=2017 on
passi	HETU	on		on	on	on	ei	ei	on
mobiilivarmenne	SATU	on	ei	on	ei	ei	?	on	ei
ajokortti	HETU	on	ei	on	on	ei	ei	ei	ei
sairasvakuutuskortti	HETU	on	ei		ehkä	ei	ei	ei	ei
pankkitunnukset	HETU, Y-tunnus, em yhdistelmät	on		osa ei	ei	ei	ei	ei, mahdollista	ei
Viron varmennekortti		on	on	on	ei	ei	2 kpl	ei, mahdollista	>=2018 on
Nordea eID	asiakasnumero	~on	on	on	ei	ei	2 kpl	ei, mahdollista	ei
SisuID		on		ei	ei	ei		on	ei
Yle tunnus	?	ei	ei	ei	ei	ei	ei	mahdollista	ei
MPASS		ei	ei	ei	ei	ei	ei	mahdollista	ei

• tunnus: on yleensä henkilötunnus (HETU) tai asiointitunnus (SATU).
• yksilöivä: jos on, henkilö ei saa uutta tunnusta järjestelmään halutessaan.
• HSM (hardware security module): elektroniikalla suojattu väline joka estää esimerkiksi ikäihmisten pankkitunnusten kalastelun puhelimitse.
• MFA (multi-factor authentication): moniosainen tunnistus, TUPAS/pankkitunnuksia voi käyttää eri välineillä joista osa ei täytä MFA-vaatimuksia.
• varmenne tunnisteessa: yleensä turvallinen MFA, mahdollistaa luotettavat varmenne-allekirjoitukset ja monipuolisen muun käytön.
• varmenne palvelussa: ei ole turvallinen MFA, mahdollistaa allekirjoitukset palvelussa, mutta estää kaiken muun käytön.
• etäluku: etäluku nopeuttaa käyttöä, mutta saattaa olla myös tietoturvariski.

Toteutus ja käyttö verkkopalvelussa

Tunnisteiden vertailu palveluntarjoajan näkökulmasta. Taulukkoon on listattu vain ne tunnisteet joita voi käyttää sähköisesti.

tunniste	käyttäjämäärät	saatu tunnus	vaatii sopimuksen	liittymismaksu	kuluja/kk	ohjelmisto palvelussa	vaatii taustayhteyden	suljettu
henkilökortti	pienet	SATU	ei	ei	ei	kevyt	kevyt, standardi sulkulista http:llä	ei
mobiilivarmenne	pienet	SATU	kyllä	kyllä	kyllä	raskas	raskas, järjestelmäkohtainen	kyllä
pankkitunnukset	suuret	HETU / Y-tunnus	kyllä	kyllä	kyllä	raskas	raskas, järjestelmäkohtainen	kyllä
Nordea eID	yritysasiakkaat	asiakasnumero	ei			kevyt	kevyt, standardi sulkulista http:llä	ei
SisuID	pienet		kyllä				kyllä	ei
MPASS				ei vielä	ei vielä			ei

• saatu tunnus: minkä yksilöivän tunnuksen palvelun omistaja saa asioijasta järjestelmäänsä? SATU vaatii todennäköisesti HETU-kyselyt (maksullinen+sopimus) VTJ:stä.
• vaatii sopimuksen: PKI järjestelmään perustuvaa tunnistetta voi käyttää kuka tahansa jos sulkulista on julkinen, kuten yleensä.
• suljettu: onko järjestelmän tekniset kuvaukset, kehittäjän dokumentaatio ym tieto julkisesti saatavilla ja onko yksityiskohdista julkista keskustelua, vastauksia kysymyksiin ym. Kaikki edelläoleva vaikuttaa ratkaisun käyttäjän kehitys- ja ylläpitokustannuksiin.

Yhteenveto

Suomessa eri tunnisteita ja järjestelmiä on kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen paljon. Niiden määrää selittää pankkien määräävään markkina-asemaan perustuva pankkitunnusten dominoiva asema ja toisaalta lainsäätäjän passiivinen suhtautuminen joka on odattanut markkinoiden ratkaisevan tilanteen, toisin kuin edelläkävijä Virossa jossa yhteinen väline valittiin ja kopioitiin Suomesta poliitisena päätöksenä. Keskenään epäyhteensopivien tunnisteiden suuri määrä ja niitä tuottavien tahojen ristiriitaiset interessit todennäköisesti pitävät huolen, että tulevaisuudessa käyttäjällä tulee olla yhä useita tunnisteita, vahva tunnistus ei leviä pienien resurssien palveluihin (yhdistykset jne) eivätkä digitaaliset allekirjoitukset yleisty.