5 547
muokkausta
Muutokset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
Ulkopuolisen - kuten tuomioistuimen, jälkikäteen suorittamaa aitouden todentamista ei voida tehdä. On vain Koska kyse on kolmannen osapuolentuottamasta palvelusta, sähköisen palvelun - jota todennäköisesti ei sido mikään vastuu - tallentama merkintä, että kyseinen sisältö tämä allekirjoitustapa on allekirjoitettuosa [[Arkkitehtuurivertailu|palvelukeskeistä arkkihtehtuuria]].
Kyse ei ole allekirjoituksesta kuten perinteisestä paperia käyttävässä yhteiskunnassa tai tietotekniikassa termi ymmärretään. Edelläolevasta huolimatta=== PKI-allekirjoitukset ==='''PKI-allekirjoitukset''' eli [[varmenne|varmennehierarkialla]] tehdyt allekirjoitukset perustuvat ''avaimiin'', jos käyttäjä on tunnistettu käyttämällä vahvaa tunnistetta, allekirjoitusmerkinnällä on tänä päivänä oikeudellinen asema Suomessaniistä muodostettuihin [[Varmenne|varmenteisiin]] jotka ovat allekirjoittajan itsensä hallussa ja avaimia käyttävään ''laskenta-algoritmiin'' jolla allekirjoitus ja sen aitouden todennus tapahtuu.
=== Matemaattiset ==='''Matemaattiset allekirjoitukset''' eli kryptograafiset allekirjoitukset perustuvat ''avaimiin''Jos salaiset tiedot, niistä muodostettuihin [[Varmenne|varmenteisiin]] varmenne ja avaimia käyttävään ''laskentatunnusluku eivät päädy vääriin käsiin, eikä tekniikasta löydy niitä murtavia heikkouksia - PKI-allekirjoitusta voidaan pitää luotettavana koska sitä ei pysty tekemään kukaan muu kuin kyseinen henkilö. Siten PKI-algoritmiin'' jolla allekirjoitus ja sen aitouden todennus tapahtuuallekirjoitusta pidetään tietotekniikassa analogista allekirjoitusta tai sormenjälkeä vastavaana digitaalisena versiona.
Jos avaimen haltijan salaiset tiedot Allekirjoittaminen voi tapahtua käyttäjän hallussa olevassa laitteessa - salainen allekirjoitusavain tai sitä suojaava salainen tunnusluku eivät päädy vääriin käsiin, haluttaessa allekirjoitustoimintoa tarjoavasssa palvelussa. Käyttäjän laitteen tapauksessa sisältöä ei tarvitse luovuttaa kolmannen osapuolen haltuun ja sisällön salaisuus säilyy eikä käytetyistä algoritmeista löydy niitä murtavia heikkouksia, allekirjoitusta voidaan pitää luotettavana koska sitä ei pysty tekemään kukaan muu kuin avaimien haltijamahdollista NDA-rikkomusta synny.
Molemmille allekirjoituksille on yhteistä niiden luotettava todentaminen tarvittaessa. Oikeusvaltiossa se tapahtuu viime kädessä tuomioistuimessa joka on kyseisen tapahtuman kolmas, ulkopuolinen osapuoli. Ilman tätä mahdollisutta luotettavien sopimusten pohja sortuu eikä oikeusvaltion sopimusympäristöä enää ole.
'''Allekirjoitus''' on oleellinen osa digitalisaatiota. Läntiset yhteiskunnat ovat [https://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeusjärjestys oikeusjärjestyksellisiä] ympäristöjä ''Koska järjestäytynyt yhteiskunta vaatii tiettyjä selkeitä sääntöjä toimiakseen'' - ympäristöjä jotka perustuvat tuomiovallan olemassaoloon, aseman tunnustamiseen ja sen tuomaan luottamuksen ilmapiiriin.
Suurin osa yhteiskunnassa toimivista tapahtumista on sopimusten käsittelyä joihin osapuolet sitoutuvat allekirjoittamalla ne. Jopa yksittäiset ostotapahtumat ovat sopimuksia, sen osia ovat osat tarjouspyyntö, tarjous, tilaus, lähete, lasku ja maksusuorite - ovat sopimuksia. Näistä viimeinen on yleisesti käytössä kortilla maksaessa - pienenkin ostoksen, maksaja allekirjoittaa - eli sitoo itsensä tunnusluvulla tapahtuman suoritettavaksijossa maksukortilla annetaan lupa maksusuoritukseen.
'''Sormenjälki ja muste''' olivat ensimmäisiä allekirjoitusvälineitä ennen kuin opittiin kirjoittamaan. Paperilla allekirjoittaminen tapahtuu kynällä sille varatussa kohdassa. Allekirjoitus tehdään paperiin jonka sisältö ''alle-kirjoitetaan'' sanan varsinaisessa merkityksessä allekirjoittajan henkilön nimellä (näin ei ole esim yrityksen tapauksessa, toimitusjohtaja ei kirjoita kaunokirjoituksella yrityksen nimeä ''Outokumpu Oyj'' - joskus on vain niin sovittu.). Kirjoitettua allekirjoitusta jota voidaan myöhemmin tulkita tarkkaan ja todeta sen tekijä kohtuullisen varmasti eri yksityiskohdista. Maksutapahtuman esimerkissä ennen allekirjoitettiin käsin paperinen shekki joka oli lupaus maksusuorituksesta.
'''Laki määrittelee''' sähköisen allekirjoituksen aseman yhteiskunnassa - ilman lakia allekirjoituksella ei ole merkitystä. Suomessa [[laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista]] määrittelee käsitteen [[vahva tunnistus]] joka on oikeustoimikelpoinen allekirjoitus. Lain ensimmäinen versio tuli voimaan vuonna 1999 kun [[henkilökortti]] julkaistiin. Euroopan unionin [[EIDAS]]-direktiivi määrittelee saman luottopalveluiden oikeudellisen aseman kuin Suomen laki, direktiivi kattaa koko yhteisön alueen. Jos sopimuksen ''oikeustoimipaikan lainsäädäntö'' ei tunne käytettyä allekirjoitusvälinettä tai allekirjoitettua muotoa, allekirjoituksella ei ole merkitystä.
Oli väline mikä tahansa, '''allekirjoituksen tarkoitus on sitoa sen osapuolet sopimukseen'''. Näin oli ennen ja niin on tulevaisuudessakin.
Suomessa on vakiintunut kaksi tapaa tehdä sähköisiä allekirjoituksia:
* kolmannen osapuolen tekemä
* matemaattiset PKI (krpytograafisetvarmennehierarkia) -allekirjoitukset Molemmille allekirjoituksille on yhteistä niiden luotettava todentaminen tarvittaessa. Oikeusvaltiossa se tapahtuu viime kädessä tuomioistuimessa joka on kyseisen tapahtuman kolmas, ulkopuolinen osapuoli. Ilman tätä mahdollisutta luotettavien sopimusten pohja sortuu eikä oikeusvaltion sopimusympäristöä enää ole.
=== Kolmannen osapuolen tekemä ===
'''Kolmannen osapuolen tekemä''' allekirjoitus perustuu palveluun jonka käyttäjä on tunnistettu [[Luettelo tunnisteista|jollakin vahvalla tunnistella]] ja jonka ohjelmassa ympäristössä allekirjoittamiseksi mielletty merkitseminen tai palvelun hallussa olevalla välineellä allekirjoittaminen tapahtuu palvelun puolesta. Tällöin ei voida puhua varsinaisesta allekirjoituksesta kuten perinteisesti on mielettymielletty ja akateemisessa tietojenkäsittelytieteessä tunnetaan, koska merkitsemisen tai allekirjoituksen tekee joku muu kuin sillä sopimukseen sidottu osapuolieikä allekirjoitusväline (kynä) ole edes sopimusosapuolen hallussa. Mikään ei estä palvelun tarjoajaa fabrikoimasta allekirjoituksia sopimusosapuolen tietämättä. Koska tapahtuma suoritetaan palvelussa eikä sopimusosapuolen hallussa laitteessa, allekirjoitettava sisältö ladataan ja tallennetaan palveluun, jossa se voidaan edelleen monistaa ja välittää eteenpäin, siihen voi tutustua tapahtuman ulkopuoliset tahot kuten palvelun työntekijät tai vastaava osapuoli. Moni sisältö on usein vaitiolovelvollisuuden (''NDA, Non Disclosure Agreement'') alaista ja siten sen lataaminen palveluun "allekirjoitettavaksi" voi olla sopimusrikkomus ja laukaista sen sanktiopykälät. Ulkopuolisen - kuten tuomioistuimen, jälkikäteen suorittamaa aitouden todentamista ei voida tehdä. On vain kolmannen osapuolen, sähköisen palvelun - jota todennäköisesti ei sido mikään vastuu - tallentama merkintä, että kyseinen sisältö on allekirjoitettu. Kaikki perustuu luottamukseen palvelun tarjoajan nuhteettomuudesta eikä tätä kolmatta osapuolta välttämättä sido edes lakiin perustuva kahdenvälinen sopimus- tai virkavastuu. Kyse ei siis ole allekirjoituksesta kuten perinteisestä paperia käyttävässä yhteiskunnassa tai tietotekniikassa termi ymmärretään. Edelläolevasta huolimatta, jos käyttäjä on tunnistettu käyttämällä vahvaa tunnistetta, allekirjoitusmerkinnällä on tänä päivänä oikeudellinen asema Suomessa.
Jos allekirjoitusmuoto on yleisesti tunnettu kuten [[ASiC|ASiC-E]], sen tuomioistuimessa oikeaksi todentaminen on huomattavasti helpompaa kun istunnon aikana ei tarvita teknistä analyysiä todisteluineen.
Kokonaisuutena, omassa laitteessa tehdystä PKI-allekirjoituksesta puuttuu kaikki allekirjoituspalvelun ongelmat.
Koska kyse on PKI:n hyödyntämisestä tämä allekirjoitustapa on osa [[Arkkitehtuurivertailu|PKI-keskeistä arkkihtehtuuria]].
== Uudet dokumenttimuodot vai säiliö ==
'''Digitaalisessa allekirjoituksessa''' ei voida toimia kuten paperissessa tapauksessa teknisten rajoitteiden takia. Digitaaliset sisällöt ja niitä kantavat dokumenttiformaatit (tekstit, kuvat, taulukkolaskennat) ovat olleet olemassa ennen digitaalisia allekirjoituksia, ennen arkiasioinnin ja tietotekniikan ja verkkojen yhdistymistä digitalisaatioksi. Tästä johtuen niissä ei ole ollut alusta lähtien yhtenäistä, sovittua tapaa lisätä niihin osapuolien sormenjälkiä tai allekirjoituksia. Se mahdollisuus on tullut vasta myöhemmin, viime vuosina.
Edelläolevasta johtuen digitaalisten allekirjoitusten ja niihin liittyvien sisältöjen yhdistämisessä sitomisessa toisiinsa on kaksi vaihtoehtoa:
* '''tehdään kaikista dokumenttiformaatista uudet versiot''', kuten esimerkiksi PDF-muotoon lisätään allekirjoitusominaisuus.
* '''säilytetään vanhat formaatit sellaisenaan ja sidotaan allekirjoitukset''' luotettavasti toisiinsa tallentamalla ne säiliöön.
Allekirjoituksessa itse sisältöön ei varsinaisesti kosketa. Allekirjoitus, yleensä sisältöineen - luovutetaan sopimusosapuolille ja sopimus on valmis. Sisältöä vastaava tiiviste ja itse tiivisteen allekirjoitus voidaan julkistaa julkistamatta välttämättä sisältöä. Allekirjoitus on matemaattinen, yksisuuntainen operaatio joka voidaan perinteisen tavoin todeta aukottomasti oikeaksi myöhemmin.
== Kritiikkiä ==
* Käyttäjän oikeusturvan kannalta on tärkeää, että hän tietää ja voi olla varma mitä asiakirjoja allekirjoittaessa ja mihin mahdollisesti sitoutuu. Koska allekirjoitus on kaksivaiheinen (tiivisteen laskenta, allekirjoitus), eikä tiiviste ole selkokielinen - muodostuu riski, että käyttäjä allekirjoittaa muuta sisältöä mitä luulee allekirjoittavansa koska allekirjoitettava tiiviste on vaihtunut jossakin vaiheessa. Riski on käytännössä marginaalinen, mutta se on suurempi jos käytetyt ohjelmistot ovat palvelussa eikä käyttäjän hallussa olevassa omassa laitteessa.
== Katso myös ==
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalinen_allekirjoitus fi.wikipedia.org - digitaalinen allekirjoitus]
* [https://en.wikipedia.org/wiki/Non-disclosure_agreement en.wikipedia.org - Non-disclosure agreement (NDA)]
[[Luokka:Allekirjoitus]]
[[Luokka:Sovellukset]]
