5 555
muokkausta
Muutokset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Palvelukeskeisen Palveluarkkitehtuurin järjestelmän ehkä suurin ongelma on, että se vähentää entisestään vapaaehtoisten PKI-varmenteiden hankkimista. Tämä taas estää kustannussäästöt muissa [[Varmenne#Käyttökohteet|varmenteiden käyttökohteissa]] (mm allekirjoitus, web, meili, VPN) joita ei voida tehdä nykyisillä tunnistusvälineillä ja pysytään tilanteessa joissa yhdellä käyttäjällä on lukuisia eri tunnistusvälineitä ja niiden tunnuslukuja tai salasanoja muistettavana.
ei muokkausyhteenvetoa
'''Arkkitehtuurivertailu''' tässä yhteydessä tarkoittaa eri asiointiratkaisujen arkkitehtuureiden tarkastelua.
* '''palvelukeskeinenpalveluarkkitehtuuri''' - pelkkään verkkopalveluun perustuva asiointi* '''PKI-keskeinenarkkitehtuuri''' - perinteiseen asiointiin perustuva, sopimus- ja [[allekirjoitus|allekirjoituspohjainen]] asiointi
Jos tapahtumassa käytetään tietovarastoja joita ei olisi käytettävissä kuin palvelun kautta, ne voi olla pakko toteuttaa verkkopalveluna. Esimerkiksi jos tietovarastoa ei voi antaa asiakkaan vapaasti selattavaksi vaan käyttö rajoittuu vain tapahtuman tai asioijaan liittyviin tietoihin - esimerkiksi [[VTJ|Väestötietojärjestelmä]] tai luottokelpoisuusrekisteri.
== Palvelukeskeinen Palveluarkkitehtuuri =='''Palvelukeskeinen arkkitehtuuriPalveluarkkitehtuuri''' perustuu verkkopalveluun jota jokin taho tuottaa, ylläpitää ja tarjoaa tietoverkossa jatkuvasti. Arkkitehtuuria ei ole tietoisesti valittu parhaana vaan siihen on päädytty pakosta koska se on ainoa tapa tehdä asiointia jos asiakkalla on vain tunnistuksessa käytettävät salasanat eikä [[PKI]]-[[varmenne|varmenteita]].
* Sen tapahtumat ovat ennalta ohjelmoitu palvelun ohjelmakoodin toiminnoiksi ja siten '''palvelukeskeisen arkkitehtuurin palveluarkkitehtuurin palvelussa on määrätty mitä siellä voi asioida ja mitä ei'''.
* Kaikki asiointitapahtuman tilat ja tiedot ovat tallennettu asioinnin aikana ohjelmakoodin muuttujiin ja osa niistä tallentuu pysyvästi tietokantaan.
* Asioijan ja asioinnin väliltä puuttuu kova [[tekninen sidos]] joka laskee tietoturvaa
** Suomen tapauksessa kukaan ei ole nähnyt tarpeelliseksi tallentaa tapahtuman tuloksia yleisesti tunnettuun ja [[Allekirjoitus/Muodot|tunnustettuun tiedostomuotoon]] jonka voisi allekirjoittaa ja jonka luotettavuutta jokainen voisi itsenäisesti tarkastella palvelun ulkopuolella omassa ympäristössään.
** Koska allekirjoituksia ei käytetä, tapahtuman oikeellisuus perustuu teknisen toteuttajan luottamukseen. '''Tapahtuman väärentäminen on mahdollista jälkiä jättämättä'''. Esim sähköinen [[Äänestäminen|äänestys]] vaaleissa.
* Palvelukeskeinen Palveluarkkitehtuurin asiointi mahdollistaa [[rakenteinen tieto|rakenteisen tiedon]] käsittelyn helposti, mikä on iso etu.
* Toteutuksista tulee raskaita: Vaatii sopimuksia [[Digivirasto]]n, pankin ym kanssa, palvelimia, jatkuvia verkkoyhteyksiä joista ja joiden ylläpidosta on kustannuksia.
* Koska toteutukset ovat raskaita, ne soveltuvat vain isoille toimijoille eikä eniten uusia työpaikkoja luovalle PK-sektorille.
* Palvelussa on keskeisiä osia kuten tunnistaminen ja sen verkossa näkyvät laitteet. Koko yhteiskuntaan skaalautuva arkkitehtuurin mittakaavassa ne ovat yksittäisiä pisteitä joihin hyökkäämällä koko väestön sähköinen asiointi lamaantuu. Vaikka [[Digivirasto]]n rakentamat järjestelmät ovat vasta osittaisessa käytössä, niiden joutuminen [[palvelunestohyökkäys]]ten (''DoS, denial of service'') kohteeksi on jo ollut jatkuvaa.
Kevyt, ennalta suunnittelematon asiointi kahden loppukäyttäjäosapuolen välillä on vaikeaa, jos sisältö on halutaan pitää salassa kahdenvälisenä, todennäköisesti sitä ei tehdä (työsopimus, yritysten patenttiasikirjat, yhteistyösopimukset tms)
'''Riitatapauksessa''' asia ratkaistaisiin tuomioistuimessa kuten ennen, mutta koska mitään järjestelmän ulkopuolelle tuotavaa lopputulosta / tiedostoa ei ole, pelkkä asiointitapahtuman todentaminen johtaisi itse asiointijärjestelmän syvälliseen tekniseen analyysiin ja todistajalausuntoihin ja niiden luotettavuuden tulkintaan - tai palvelun toteuttajan edustajan lasuntoon ja siihen luottamiseen. Pahimmassa tapauksessa oikeustoimien kohteena olevan tapahtuman tuottanutta palvelua ei enää olemassa.
== PKI-keskeinen arkkitehtuuri ==
'''Julkisen avaimen infrastruktuuri''' (''Public Key Infrastructure, PKI'') perustuu monikäyttöisiin varmenteisiin joita myöntää ja vaadittuja oheispalveuita tarjoaa niiden myöntäjä. Arkkitehtuuri perustuu varmenteiden matemaattisiin avaimiin joilla tehtyjen tapahtumien oikeellisuus voidaan todeta laskemalla. Järjestelmä vaatii varmenteiden jakelun ja asiointiin liittyvien ohjelmistojen asennuksen asiakkaan tietokoneeseen.
* Asiointia '''voi tehdä''' verkkopalvelussa kuten palvelukeskeisessä arkkitehtuurissapalveluarkkitehtuurissa, '''sitä ei ole poissuljettu''' teknisesti koska varmenteella voi myös tunnistaa.
* Asiointitapahtumia voi tehdä perinteisen paperin ja kynän allekirjoituksen tapaan jos palvelu ei ole rakennettu kyseiseen tapahtumaa varten. Tällöin '''palvelua ei tarvita''' ollenkaan.
* Tapahtuman tulokset voi tallentaa joko tietokantaan tai '''halutessaan allekirjoitettuun tiedostomuotoon''' - tai molempiin.
