Muutokset

[[Tiedosto:Belgian.taxman.login.png|right|thumb|300px|Belgian [https://finance.belgium.be/ verottajan] eurooppalainen sisäänkirjautumissivu jossa ei ole Suomea.]]'''Notifiointisotku''' tarkoittaa [[Digivirasto]]n aiheuttamaa sähköisen asioinnin sotkua [[EIDASeIDAS|EIDASeIDAS-asetuksen]] (''N:o 910/2014'') siirtymäkauden notifikaatioista , jotka jätettiin kokonaan tekemättä. Asiasta on 2020 esitetty eduskunnassa [https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_73+2020.aspx kirjallinen kysymys] (kansanedustaja Kaisa Juuso (ps)), johon kuntaministeri Sirpa Paatero antoi [https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_73+2020.pdf?lang=fi vastauksen] 12.3.2020.

Vuonna 2016 voimaan tullut EIDAS== eIDAS-asetus otti teknisen kehityksen huomioon ja asetti allekirjoituksille yksityiskohtaisia vaatimuksia jotta eri jäsenmaiden, verkossa rajat ylittäneillä välineillä tehdyt tapahtumat olisivat tasavertaisia paikallisen jäsenmaan oikeuden käsittelyssä. sen laiminlyönti ==

Asetuksen alkuperäinen ajatus oliEuroopan unionin eIDAS-asetus (asetus, että korttien teknisen toteutuksen sertifioinnin tekee niiden valmistaja eikä käyttäjävaltio. Valmistajia on Euroopassa muutamia, esimerkiksi Gemaltoei laki) määrittelee sähköiseen tunnistamiseen ja sähköisiin allekirjoituksiin liittyviä säädöksiä, Idemia (Morpho siihen aikaan) - jotka eivät tuossa vaiheessa olleet vielä sertifiointia tehneet tai jäsenvaltiot olivat ostaneet tuotteita joissa sitä ei olluttulivat heti voimaan kaikissa yhteisön jäsenmaissa 1.7.2016 ilman kansallista ratifiointia. Asetuksen tarkoitus oli mm. Koska asetusta saatettiin voimaan olemassa olevaan ympäristöön, sen tuli ottaa huomioon jo käytössä olleet välineet jotta niiden käyttö voisi jatkua keskeytyksettä ja laajentaa niiden käyttö joissakin maissa olevat kansalliset lait kattamaan koko EU:n alue. Siten säädettiin siirtymäaika joka sallisi olemassa olevat - Suomenkin kortit ''omakätistä allekirjoitusta vastaavassa'' sähköisessä asioinnissa kaikissa EU:n jäsenmaissakaikki jäsenmaat ja kaikkien maiden sähköisillä välineillä tehdyt asiointitapahtumat.

EIDASVuonna 2016 voimaan tullut eIDAS-asetuksen ''Artikla 51 - Siirtymätoimenpiteet'' määrittelee seuraavaa:asetus otti huomioon teknisen kehityksen ja asetti tunnistukselle ja allekirjoitukselle yksityiskohtaisia vaatimuksia, jotta eri jäsenmaiden verkossa rajat ylittäneillä välineillä tehdyt tapahtumat olisivat tasavertaisia paikallisen jäsenmaan oikeuden käsittelyssä.

51 9 artikla

Ilmoittaminen 1. Ilmoittavan jäsenvaltion on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava komissiolle seuraavat tiedot ja niiden mahdolliset myöhemmät muutokset:a) kuvaus sähköisen tunnistamisen järjestelmästä, mukaan lukien sen varmuustasot ja järjestelmän mukaisten sähköisen tunnistamisen menetelmien myöntäjä tai myöntäjät;b) sovellettava valvontajärjestelmä ja tiedot vastuuta koskevasta järjestelmästä seuraavien osalta: i) sähköisen tunnistamisen menetelmän myöntävä osapuoli; ja ii) todentamismenettelyä operoiva osapuoli;c) sähköisen tunnistamisen järjestelmästä vastaava viranomainen tai vastaavat viranomaiset;d) tiedot siitä, mikä taho tai mitkä tahot hallinnoivat yksilöivien henkilön tunnistetietojen rekisteröintiä;e) kuvaus siitä, miten 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä säädetyt vaatimukset on täytetty;f) kuvaus 7 artiklan f alakohdassa tarkoitetusta todentamisesta;g) järjestelyt joko ilmoitetun sähköisen tunnistamisen järjestelmän tai todentamisen tai niiden osien, joiden turvallisuus on vaarantunut, keskeyttämistä tai peruuttamista varten. 2. Yhden vuoden kuluttua 8 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten soveltamispäivästä komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä luettelon tämän artiklan 1 kohdan nojalla ilmoitetuista sähköisen tunnistamisen järjestelmistä sekä niitä koskevat perustiedot. 3. Jos komissio saa ilmoituksen 2 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymisen jälkeen, se julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä muutokset 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kahden kuukauden kuluessa kyseisen ilmoituksen vastaanottamisesta. 4. Jäsenvaltio voi toimittaa komissiolle pyynnön poistaa kyseisen jäsenvaltion ilmoittama sähköisen tunnistamisen järjestelmä 2 kohdassa tarkoitetusta luettelosta. Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä vastaavat tarkistukset luetteloon kuukauden kuluessa jäsenvaltion pyynnön vastaanottamisesta. 5. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä määritellä 1 kohdan mukaisiin ilmoituksiin liittyvät olosuhteet, muotoseikat ja menettelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.</pre> Eli asetuksen tekstin mukaan '''jäsenvaltion on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava komissiolle seuraavat tiedot ja niiden mahdolliset myöhemmät muutokset'''. Käytännössä ilmoittava virasto olisi ollut Digivirasto. Mitään ilmoitusta Suomen tunnistusvälineistä ei ole toimitettu. Tunnistusvälineiden (eID) notifioitu lista:* [https://ec.europa.eu/cefdigital/wiki/display/EIDCOMMUNITY/Overview+of+pre-notified+and+notified+eID+schemes+under+eIDAS Overview of pre-notified and notified eID schemes]  Allekirjoitusvälineistä ''Artikla 51 - Siirtymätoimenpiteet'' määrittelee seuraavaa: <pre> 51 artikla  Siirtymätoimenpiteet

Eli asetuksen tekstin mukaan Allekirjoitusten osalta '''Turvallisia allekirjoituksen luontivälineitä.... varmenteita myöntävän varmennepalvelujen tarjoajan on toimitettava valvontaelimelle vaatimustenmukaisuuden arviointikertomus mahdollisimman pian mutta viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2017''' - päivämäärä , jonka Digivirasto jätti myöskin täyttämättä. Mitään arviointikertomusta Suomen henkilökorttien teknisistä ominaisuuksien soveltuvuudesta EIDAS-asetukseen ei ikinä toimitettu.

[[Tiedosto:Eidas.QSCD.list.finland.png|right|thumb|400px|EU:n EIDAS-asetuksen mukaisten [[QSCD]]-allekirjoitusvälineiden lista jossa Suomi loistaa poissaolollaan. Suomalainen allekirjoitus ei kelpaa.]]Maissa jossa oltiin , joissa oli tehty poikkeuksia suomalaisen hyvälaatuisen henkilökortin käytöstä allekirjoituksessa lankesivat EIDAS, eIDAS-asetuksen alaisuuteen ja myötä korttien käyttö tuli mahdottomaksi voimassa olevan asetuksen myötä. Viron valtio lopetti Suomen kortin tukemisen (testaamisen) web-palveluiden kirjautumisessa ja qDigiDoc-ohjelmiston testaamisen nelosversiossa ja käytännössä se sekin on myös lakannut toimimasta bugien takia.

Artikla 51 siirtymäkausi oli yhdenkertainen tarjous, ne maat - takapihat kuten Kroatia ja Slovakia, jotka huolehtivat vastuustaan , ovat olleet listalla siitä lähtien. Suomi ei listalla ole eikä tule. Siirtymäkausi ei toistu eikä sitä voi tehdä nykyisille korteille jälkikäteenmääräajan umpeuduttua.

Listaa Allekirjoitusvälineiden notifoitua listaa voi jokainen itse tarkastella EU:n sivuilta:

Jatkossa jos Suomi julkistaa uusia kortteja, Vuoden 2021 alusta myönnetyille korteille mitään notifiointia tai kertomuksia ei tarvitse yhteisön valvontaelimille lähetellä , koska ulkomaalainen korttivalmistaja on ne jo tehnyt. Tähän Ongelma koskee G2 molempia- ja G3 ensimmäisen sukupolven kortteja joita 99,99% kaikista Suomen noin miljoonasta kortista on{{Template:Citation needed}}. Näiden vanhenemiseen ja normaaliin vaihtoon menee kuitenkin vuosia , koska viimeisin G3 ensimmäinen sukupolvi (G3 .1) otettiin käyttöön 2017 alusta ja sen myöntämisjakson loputtua myöntämisjakso loppui 31.12.2020, eli viimeinen käyttäjälle luovutettu kortti tulee olemaan voimassa siitä eteenpäin viisi vuotta, mahdollisesti 2024-2026 2025 loppuun asti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomalaisella henkilökortilla ei voi asioida ulkomaisissa palveluissa kuten EIDAS-asetus alunperin tarkoitti. Asia ei ole vähäpätöinen, siitä osoituksena Digivirasto on itse toteuttanut vaadittavat yhdyskäytävät Suomi.fi-tunnistuspalveluunsa ja näillä ulkomaalaisilla välineillä pääsee siten kirjautumaan julkisiin palveluihin kuten yritysrekisteri (PRH) tai verottajalle. Yhteenveto:* sotku koskee kaikkia käytössä olevia kortteja, G2- ja G3-sukupolvia* kaikkien osapuolien ollessa Suomen sisällä, asialla ei ole merkitystä* suomalainen kortti ei kelpaa muissa EU-maissa sotkun takia* sotku koskee varmasti allekirjoituksia, mutta myöskään EU:n web-tunnistus (QWAC) ei toimi* ainoa korjaus olisi julkistaa G4 korttisukupolvi jolla on valmistajan tekemä sertifiointi

Yhteenveto sotkusta:* asia koskee kaikkia käytössä olevia kortteja, G2.1 ja G2.2 - ja G3.1 (G3 ensimmäistä) -sukupolvia* '''Artikla 51kaikkien osapuolien ollessa Suomen sisällä, asialla ei ole merkitystä'''* suomalainen kortti ei kelpaa muissa EU-maissa kuin mekaanisena välineenä* muiden EU-maiden välineet kelpaavat Suomessa sähköisinä* koskee sekä tunnistamista (web, Suomen oma Area 51sähköposti - QWAC), että allekirjoittamista (QSCD, josta kukaan QES)* ei haluaisi puhuakoske vuoden 2021 alusta myönnettyjä kortteja* '''tunnistamisvälineen ilmoittamisen voi vielä tehdä''', jos niin päätetään* allekirjoittamisvälineen ilmoittamisen määräaika umpeutui 1.7.2017.* suomalaisille joille asialla on merkitystä, korjaus vaatii uuden 55€ kortin hankkimista