Muutokset

Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Henkilökortti

691 merkkiä lisätty, 20. helmikuuta 2021 kello 15.46
[[Tiedosto:Sotasyyllisyysoikeudenkäynti.henkilökortti.png|right|300px|thumb|Henkilökortin käytöllä tunnistamisessa on pitkä historia. Kuvassa [http://areena.yle.fi/1-3142448 sillä tehtiin pääsynvalvontaa] sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin 15.11.1945.]]
'''Ruotsissa ''' maaliskuussa 1995 aloitettiin [[SEIS]]-90 luvulla projekti (''Secured Electronic Information in Society'') jossa kehitettiin [[älykortti ]] ja ohjelmistot joilla kortille tallennettu, henkilöä edustava [[PKI]]-[[varmenne (SWID? SWEID?) ]] pystyttiin kytkemään tietokoneeseen ja sen ohjelmistoihin. Ajatuksena Samoihin aikoihin oli, että kortilla tehtäisiin oikeustoimikelpoisia tapahtumia yhteiskunnan eri tietojärjestelmissä tietoverkkoja- nähty julkisen verkon leviäminen ja ymmärrettiin henkilön todentamisen ja digitaalisten allekirjoitusten olevan ehdoton vaatimus monenvälisen asioinnin toteutumiseksi verkkottuneessa taloudessa ja järjestelmiä hyödytäen, eli kyse oli digitalisaatiosta ensimmäistä kertaayhteiskunnassa.
Suomessa seurattiin kehitystä kiinnostuneena ja saman toteuttamista alettiin valmistelemaan -90 luvun lopussa silloisessa Ritva Viljasen johtamassa [[Väestörekisterikeskus|Väestörekisterikeskuksessa]].
Koska yleiskäyttöisellä varmenteella pystyy tekemään useita krptografisia operaatiota kuten kahta merkityksellisesti hyvin erilaista tunnistautumista ja allekirjoitusta, silloiset valtion juristit arvioivat, että olisi oikeudellisesti liikaa vaatia keskimääräistä väestön jäsentä olemaan riittävän huolellinen ja erottamaan nämä kaksi eri toimintoa toisistaan. Tällöin syntyi ajatus kahdesta - eri käyttötarkoitukseen tarkoitetusta varmenteesta samalla käyttäjän älykortilla. Varmenteilla olisi omat ja eri mittaiset tunnusluvut jolloin niitä ei pystynyt vahingossa käyttämään väärässä yhteydessä niin helposti. Tai ainakaan allekirjoituksen kiistämisestä tulisi tuomioistuimessa vaikeampaa siihen vedoten. Kaksi eri varmennetta, tunnistamiseen (todentaminen) ja allekirjoittamiseen oli siis Suomen tuoma lisä ruotsalaiseen innovaatioon.
Uusiin henkilökortteihin liittyvä lainsäädäntö, varmennepolitiikat, varmenneinfrastruktuuri ja korttien tuotanto saatiin julkaisukuntoon juuri ennen vuosituhannen vaihtumista, joulukuussa 1999. Uusi sirullinen henkilökortti, jota siihen aikaan kutsuttiin HST-kortiksi (''Henkilön Sähköinen Tunnistaminen'') julkaistiin Heureka-tiedekeskuksessa. Tapahtumassa sai jättää korttihakemuksen ennen varsinaisen poliisilla tapahtuvan prosessin käynnistämistä. Kortista tuli vapaaehtoinen ja henkilöstä ei verkossa asioidessa ilmennyt [[HETU|henkilötunnus]] vaan sukupuoleton numero, [[SATU|sähköinen asiointitunnus]] joka ei ollut vielä missään muussa käytössä.
Sittemmin Pari vuotta myöhemmin 28.1.2002 etelänaapuri [[Viro]] julkaisi oman korttinsa varmenneinfrastruktuurinsa kortteineen ja lakeineen pari vuotta myöhemmin 28.1.2002 omilla lisäyksilläänSuomesta kopioiden ja suomalasiten virheistä oppineena: Virossa ymmärrettiin, että palveluita ei voi tarjota vain innokkaimmille harvoille joten päätettiin digitaalisaation koskevan koko väestöä ja siten siitä tuli pakko kaikille.
== Korttityypit ==
=== Alaikäisen kortti ===
Poliisi '''voi myöntää kortin myös alaikäiselle 15 vuotta täyttäneelle''' huoltajan suostumuksesta varmenteiden kanssa tai ilman suostumusta korttina jota ei voi käyttää matkustusasiakirjana eikä sähköisessä asioinnissa(ilman varmenteita)<ref name='finlex-27-7-1999-829'>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990829 finlex.fi Henkilökorttilaki] ''Poliisi antaa hakemuksesta alaikäiselle henkilökortin, jos alaikäisen huoltajat siihen suostuvat. Jos huoltajia on yhtä useampi eikä joltakin heistä matkan, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi voida saada suostumusta ja jos ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi kohtuutonta haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Poliisi voi ilman huoltajien suostumusta antaa alaikäiselle hakemuksesta henkilökortin, jota ei kuitenkaan voida käyttää matkustusasiakirjana eikä sähköisessä asioinnissa. (11.4.2003/300)'' Viitattu: 2016-05-28</ref>
=== Äänestyskortti ===
* '''Voimassaoloaika:''' 5 vuotta
=== G2 SetCOS 5.1.1 ===
Ominaisuudet:
* '''Voimassaoloaika:''' 5 vuotta
=== G3 MultiApp 3.0 ===
Hallinnollista<ref name='poliisi-20161227' />:
|
|
|colspan=4 bgcolor='lightblue'|'''G2 SetCos 5.1.1 (G2)'''
|colspan=6 bgcolor='#CCCCFF'|+5v
|
|
|
|colspan=4 bgcolor='lightblue'|'''G3 MultiApp 3.0'''
|colspan=6 bgcolor='#CCCCFF'|+5v
|}

Navigointivalikko