Muutokset

[[Tiedosto:Henkilökortti.sormissa.jpg|right|300px|thumb|Nykyiset myönnettävät SetCos 5G3.5.1(?) 2 sukupolven kortit ovat aiempia huomattavan sinisempiä yleisväritykseltään. Sirun kontaktit ovat myös vaihdelleet etupuolelta kortin taakse korttisukupolvien välillä.]]'''Henkilökortti''' on toinen lakisääteisistä henkilötunnisteista [[Passi|passin]] lisäksi. Kortti toimii sekä fyysisenä tunnisteena ja että ainoana [[Virkavastuu|virkavastuulla]] tuotettuna digitaalisena tunniste- ja allekirjoitusvälineenä sähköisessä asioinnissa.

Sen etupuolella on henkilön täysi koko nimi, sukupuoli, kortin numero, syntymäaika ja [[HETU|henkilötunnuksen]] osat, kuva, ''analoginen'' allekirjoitus ja myöntämis- , myöntämispäivä ja viimeinen voimassolopäivävoimassaolopäivä. Kortin takana on samoja tietoja koneluettavassa muodossa.

Henkilökortti on ainoa ensimmäisen asteen tunniste , joka myönnetään maassa oleskelevalle väestölle tai Suomen kansalaiselle ja sellaisena ainoa jolla voi tunnistaa itsensä tunnistautua verkossa sekä laillisesti allekirjoittaa sähköisesti minkä tahansa tekstin tai tiedoston. Ennen vuoden 2019 ajokorttia koskevan lakimuutoksen voimaantuloa aktiivisia henkilökortteja oli aktiivisena yli puoli miljoonaa kappaletta. Lakimuutos aiheutti korttien anomisruuhkan (191 000kpl 000 kpl 2017, 256 000kpl 000 kpl 2018, 241 000kpl 000 kpl H1/2019<ref name='yle-20190729'>[https://yle.fi/uutiset/3-10897294 Lakimuutos aiheutti viikkojen ruuhkat henkilökorttien hakuun – "Koko Suomessa poliisilaitokset toimivat äärirajoilla"] ''Poliisin tilastojen mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla henkilökortteja haettiin noin 241 000, kun koko vuonna 2017 haettiin noin 191 000 henkilökorttia. Vuoden 2018 aikana haettujen henkilökorttien määrä oli 256 000. Kyseisessä määrässä näkyy jo ryntäyksen alku viime loppuvuodesta.'' Viitattu: 2019-09-12</ref>) ja voidaan arvioida, että kortteja on mahdollisesti aktiivisena '''noin miljoona kappaletta''' joista osa on yli kahden miljoonan ulkosuomalaisen<ref name='yle-20170510'>[https://yle.fi/uutiset/3-9593156 Jopa kaksi miljoonaa viettää Suomen 100-vuotisjuhlaa ulkomailla] ''opa Jopa kaksi miljoonaa suomalaistaustaista ihmistä viettää Suomen 100-vuotisjuhlaa Suomen rajojen ulkopuolella. Oletko yksi heistä?'' Viitattu: 2019-09-12</ref> hallussa. Vuoden 2020 alussa alkanut COVID-19 -pandemia pysäytti korttien anomisen.

Sirullisten, [[MFA|kaksivaiheisten tunnistuskorttien]] (MFA, Multi-factor authentication) jakelu aloitettiin 1.12.1999, sen . Kortin anominen on vapaaehtoista ja voimassaolevien korttien määrä on ollut jatkuvasti kasvussa, siihen auttoi mihin osaltaan vaikutti 1.9.2006(?) {{Citation needed}} jakeluun tulleiden korttien pidentynyt aiempaa pidempi viiden vuoden voimassaolo, aiempaan kolmeen vuoteen verrattunavoimassaoloaika..

Kortin sirun sisältämiltä [[Varmenne|varmenteilta]] voidaan myös lukea ohjelmallisesti henkilön etu- ja sukunimi, sekä [[SATU|sähköinen asiointitunnus]] ja sekä varmenteiden voimassaoloaika. Varmenteiden päätyminen [[CRL|sulkulistalle]] ei estä kortin käyttöä fyysisenä tunnisteena tai matkustusasiakirjana.

Vuonna 2017 ja myöhemmin myönnetyissä korteissa on etälukuominaisuus joka mahdollistaa kortin käytön ilman kontaktillista älykortinlukijaa jos lukevassa tietokoneessa, mobiililaitteessa tms . on sen [[NFC]]-tuki sisäänrakennettuna tai ulkoinen NFC-lisälaite. Allekirjoituksia (PIN2-tunnuslukua käyttävää varmennetta) ei voi tehdä NFC-yhteydellä "turvallisuussyistä", se vaatii edelleen kontaktillisen lukulaitteen. Mobiililaitteissa NFC-ominaisuus on käytettävissä toistaiseksi ainoastaan [[Google/Android]]-alustalla ja vaatii erillisen [[SCS]]-ohjelmiston asentamisen mobiililaitteeseen.

Kansalaisen kortti on virallinen matkustusasiakirja , jolla voi matkustaa Schengen-alueella.

'''Ruotsissa''' aloitettiin maaliskuussa 1995 aloitettiin [[SEIS]]-projekti (''Secured Electronic Information in Society'') jossa kehitettiin [[älykortti]] ja ohjelmistot , joilla kortille tallennettu, henkilöä edustava [[PKI]]-[[varmenne]] pystyttiin kytkemään tietokoneeseen ja sen ohjelmistoihin. Samoihin aikoihin oli nähty julkisen verkon leviäminen ja ymmärrettiin henkilön todentamisen ja digitaalisten allekirjoitusten olevan ehdoton vaatimus monenvälisen asioinnin toteutumiseksi verkkottuneessa taloudessa ja yhteiskunnassa.

Suomessa seurattiin kehitystä kiinnostuneena ja saman toteuttamista alettiin valmistelemaan 1990-90 luvun lopussa silloisessa Ritva Viljasen johtamassa [[Väestörekisterikeskus|Väestörekisterikeskuksessa]].

Koska yleiskäyttöisellä varmenteella pystyy tekemään useita krptografisia kryptografisia operaatiota kuten kahta merkityksellisesti hyvin erilaista tunnistautumista ja allekirjoitusta, silloiset valtion juristit arvioivat, että olisi oikeudellisesti liikaa vaatia keskimääräistä väestön jäsentä olemaan riittävän huolellinen ja erottamaan nämä kaksi eri toimintoa toisistaan. Tällöin syntyi ajatus kahdesta - eri käyttötarkoitukseen tarkoitetusta varmenteesta samalla käyttäjän älykortilla. Varmenteilla olisi omat ja eri mittaiset erimittaiset tunnusluvut , jolloin niitä ei pystynyt pystyisi vahingossa käyttämään väärässä yhteydessä niin helposti. Tai ainakaan allekirjoituksen kiistämisestä tulisi tuomioistuimessa vaikeampaa siihen vedoten. Kaksi eri varmennetta, yksi tunnistamiseen (todentaminentodentamiseen) ja toinen allekirjoittamiseen , oli siis Suomen tuoma lisä ruotsalaiseen innovaatioon.

Uusiin henkilökortteihin liittyvä lainsäädäntö, varmennepolitiikat, varmenneinfrastruktuuri ja korttien tuotanto saatiin julkaisukuntoon juuri ennen vuosituhannen vaihtumista, joulukuussa 1999. Uusi sirullinen henkilökortti, jota siihen aikaan kutsuttiin HST-kortiksi (''Henkilön Sähköinen Tunnistaminen'') julkaistiin Heureka-tiedekeskuksessa. Tapahtumassa sai jättää korttihakemuksen ennen varsinaisen poliisilla tapahtuvan prosessin käynnistämistä. Kortista tuli vapaaehtoinen , ja henkilöstä ei verkossa asioidessa ilmennyt [[HETU|henkilötunnus]] vaan sukupuoleton numero, [[SATU|sähköinen asiointitunnus]] , joka ei ollut vielä missään muussa käytössä.

Pari vuotta myöhemmin , 28.1.2002 etelänaapuri , etelänaapurimme [[Viro]] julkaisi oman varmenneinfrastruktuurinsa kortteineen ja lakeineen Suomesta kopioiden ja suomalasiten suomalaisten virheistä oppineena: . Virossa ymmärrettiin, että ettei palveluita ei voi tarjota vain innokkaimmille harvoille , joten päätettiin digitaalisaation digitalisaation koskevan koko väestöä ja siten siitä kortin hankkimisesta tuli pakko pakollista kaikillekansalaisille. === Erä virheellisiä kortteja === * Elokuun 2. päivästä 2021 eteenpäin valmistettiin vanhanmallisia kortteja joista puuttui [[EU/Trustmark|EU-Trustmark]]-tunnus. Vika huomattiin joulukuun lopussa.<ref name='poliisi-20211228'>[https://poliisi.fi/-/era-virheellisia-henkilokortteja-liikkeella poliisi.fi 2021-12-28] ''Tuotannossa tapahtuneen virheen takia yksittäinen erä marraskuussa ja joulukuussa myönnettyjä henkilökortteja on painettu jo käytöstä poistetulle korttipohjalle.'' Viitattu: 2022-01-12</ref> Virheelliset kortit tulee uusia omalla poliisilaitoksella.<ref name='poliisi-20211230'>[https://poliisi.fi/-/virheellisten-henkilokorttien-uusiminen-sisa-suomen-poliisilaitoksen-alueella] ''Virheellisten henkilökorttien uusiminen Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella''. Viitattu: 2022-01-18</ref>

Valtio on myöntänyt useita erityyppisiä [https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=236 henkilökortteja] ja niistä on aktiivisena tällä hetkellä kaksi eri sukupolvea: Ensimmäinen, G1 G3.1 ja toinen, G2 G3.2 joka on laskettu liikkeelle vuonna 20142017:

Lehtitietojen mukaan Sisäministeriö valmistelisi '''rajoitettua henkilökorttia''' , johon ei kuuluisi matkustusoikeutta. Se mahdollistaisi tavallisen henkilökortin eväämisen henkilöltä, jota epäillään vakavasta selvittämättömästä rikoksesta tai jolla on suorittamatta hänelle tuomittu rangaistus kuten esimerkiksi odottamassa passitus vankilaan tai hänen edellytetään pysyvän Suomessa asevelvollisuuden suorittamista varten<ref name='ss-20160416'>[https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Uusi-rajoitettu-henkilökortti-valmisteilla-ei-kelpaa-matkustamiseen/758171 savonsanomat.fi - Uusi rajoitettu henkilökortti valmisteilla - ei kelpaa matkustamiseen] Viitattu: 2019-02-13</ref>. Tiedoista ei käy ilmi , olisiko kortissa normaalit henkilövarmenteet ja kävisikö niistä jotenkin ilmi henkilökortin tyyppi. == Voimassaoloaika ==Korttien nykyistä viiden vuoden voimassaoloaikaa kritisoidaan paljon. Sen taustalla on laadulliset tekijät jotka perustuvat matemaattisten varmenteiden avaimien pituuksiin. Tietokoneiden laskentatehon kasvaessa avaimien murtaminen ns [[Väsytyshyökkäys|väsytyshyökkäyksellä]] (''Brute force attack'') muuttuu helpommaksi vuosien kuluessa. Jos avaimia ei uusittaisi pidemmiksi, palveluiden tunnistaminen ja korteilla tehtyjen allekirjoitusten luotettavuus heikkenisi. Korttien elektroniikan ominaisuuksissa tapahtuu myös kehitystä, näkyvin viimeaikaista muutoksista on NFC-tuki. Korttien avaimet voisi uusia myös etänä kuten Virossa tehdään. Suomen [[DigiSign Client]] ohjelma ei tue sitä koska valtio on tulkinnut sen olevan liian hankala operaatio ihmisten itsensä tehtäväksi.

Kortin varmenteita suojaa kaksi eri tunnuslukua. Esimmäinen , nelinumeroinen on tarkoitettu tunnistamiseen ja salaamiseen, toinen kuusinumeroinen allekirjoittamiseen. Luvut ovat eri pituisia niiden sekaantumisen välttämiseksi. Aiemmin tunnusluvut tulivat omassa kuoressaan vastaanottajalle, nykyään lähetetään vain '''aktivointitunnusluku''' jolla ne asetetaan itse. == Aktivointitunnusluku eli PUK-avain ==Kortin mukana tulevissa papereissa käytetään termiä '''aktivointitunnusluku''' joka on sama kuin PUK-avain (''Personal Unblocking Key''). Vuodesta 2017 alusta G3.* sukupolven ja uudempien korttien mukana ei enää tule varmenteiden tunnuslukuja vaan ne täytyy itse asettaa aktivointitunnusluvulla ennen kortin käyttöä, käyttäen [[DigiSign Client]]-ohjelmaa.

Aiemmin Jos varmenteiden tunnusluvut tulivat omassa kuoressaan vastaanottajalleunohtuvat, nykyään lähetetään vain '''aktivointitunnus''' joka on sama kuin kaikkien tuntema PUK-koodi jolla tunnusluvut pitää samalla aktivointitunnusluvulla ne voi asettaa itse ''DigiSign Client'' -ohjelmallauudestaan. Siksi aktivointitunnusluvun sisältävää kuorta tulee säilyttää huolella. Verkkokirjoitteluissa näkee väitettä, että kortin tunnusluvut olisivat joskus olleet kiinteitä mutta näin suomalaisissa korteissa ei ole ikinä ollutUuden kuoren voi tilata poliisilta maksua vastaan.

 [[Tiedosto:Nordea.tiedote-20150707.png|right|500px|thumb|Henkilökortin käyttö verkkopankissa poistaisi [http://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/News-fi/2015/2015-06-04-huijausviesteja-liikkeella.html huijausviestien vaaranpetokset] täysin. Vahingot maksavat kaikki asiakkaat yhdessä palvelumaksujensa kautta.]]'''Henkilökortti on turvallisin kaikista asiointivälineistä sähköisesti asioidessa. Sillä voi tunnistautua palvelussa, salata ja allekirjoittaa asiakirjoja ja sen väärinkäyttö on käytännössä mahdotonta. Sen ainoa huono puoli on sen vähäinen käyttö ja tuki palveluissa, asia joka on muutettavissa ihmisten omalla toiminnalla. Turvallisuus''' perustuu kolmeen perustekijään<ref name='scheider-cornell-edu'>[https://www.cs.cornell.edu/courses/cs513/2005fa/nnlauthpeople.html cs.cornell.edu: Fred B. Schneider: Something You Know, Have, or Are] ''All approaches for human authentication rely on at least one of the following:

sekä kortin fyysiiin- fyysisiin ja sähköisiin turvatekijöihin väärentämisen estämiseksi<ref name='poliisi-henkkarin-turvatekijät'>[https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstructure/26449_Henkilokortit_turvatekjat.pdf poliisi.fi - Suomen henkilökortit]</ref>

Riippumatta siitä, käyttääkö korttia fyysisenä vai sähköisenä tunnisteena, käytössä on aina kaksi tekijää (''[[MFA|MFA, Monen tekijän tunnistusväline]]''). :

* Fyysisestä kortista tarkastetaan henkilön kuva (biometria) ja kortin fyysiset turva ominaisuudet turvaominaisuudet kuten hologrammi(materia).

* Sähköisessä käytössä käyttäjän täytyy samanaikaisesti tietää salaiset tunnusluvut (salaisuus) ja kortin tulee olla kiinni kortinlukijassa([[HSM]], materia).

Varmenteet on luotu kortilla eikä niitä saa sieltä ulos ulkopuolinen ketkutaho, kortin haltija, poliisi eikä edes liikkeelle laskenut Väestörekisterikeskuskortin valmistanut Digivirasto. Edellä olevien yhdistelmä käytännössä estää verkossa jatkuvasti ilmenevän [[OTP|kertakäyttöisten salasanojen]] (''OTP, one time password'') kalastelun - koska onnistuakseen myös fyysinen kortti pitäisi lähettää ulkomaille. Tunnuslukujen kalastelulla tehdyt petokset on ongelma jonka maksaja on lopulta pankin asiakas.

* Kortin hankinta päätettiin aikanaan jättää kansalaisen vastuulle eikä se käynyt palveluihin korttien vähäisen määrän vuoksi. Nykyään kortteja on paljon, mutta se ei vieläkään käy moneen palveluun niiden vähyyden vuoksikuin julkisiin palveluihin.

* Kortin vaatimaa Ihmiset jotka eivät ole ikinä käyttäneet kortin lukijalaitetta on kritisoitu kritisoivat sitä ''hankalaksi''.* Moni on jättänyt kortin hankkimatta perustellen, että sillä ei tee mitään.mikä ei ole kaukana totuudesta

* Kortilla oleva SATU-tunnus on hankala palveluntarjoajan kannalta ja HETU-kyselyt VRK:lta ovat maksullisia, vaativat sopparinerillisen sopimuksen.* Valtionvarainministeriön työryhmä esitti kesäkuussa 2009 varmennepalvelun alasajoa vähäisen käytön ja kustannusten (2,2 miljoonaa euroa @v. 2008) takia<ref name='savonsanomat-20090717'>[http://www.savonsanomat.fi/savo/pankkitunnus-parempi/1072744 2009-07-17 savonsanomat.fi: Sähköinen henkilökortti lopetetaan] ''Valtiovarainministeriön työryhmä esittää sähköisen henkilökortin eli kansalaisvarmennepalvelun lopettamista. Kyse on henkilökortin siruun lisättävästä varmenteesta, jolla suomalaiset voivat varmistaa henkilöllisyytensä verkkopalveluissa ja asioida netissä esimerkiksi valtion ja kunnan organisaatioiden kanssa. Pelkästään viime vuonna Väestörekisterikeskus käytti 2,2 miljoonaa euroa kansalaisvarmennepalveluun. Yhteensä valtion arvioidaan käyttäneen sähköisen henkilökortin kehittämiseen yli 30 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriöstä myönnetään, että asiaa selvittänyt ryhmä on jättänyt palvelun lakkauttamisesta esityksen. Se on lähtenyt lausuntokierrokselle kesäkuussa. Valtion ylläpitämä kansalaisvarmennepalvelu ei ole saanut käyttäjiä odotetulla tavalla. Sen sijaan suomalaiset käyttävät yleisesti pankkien tunnuksia, jos heidän tarvitsee varmistaa henkilöllisyytensä verkkopalveluissa. Sähköisen asioinnin tunnistamisista vain alle puoli prosenttia tehdään kansalaisvarmenteella. Näistäkin käyttäjistä osa on virkamiehiä, jotka käyttävät tunnistetta virkavarmenteen sijasta työssään. Pankkien nettitunnuksilla voi verkkopankkien lisäksi asioida esimerkiksi verohallinnossa ja useissa kaupallisissa palveluissa.'' Viitattu: 20151030</ref>

=== G3.1 MultiApp 3.0 ===

* etäluettava [[NFC]]-tekniikalla ilman [[Kortinlukija|älykortinlukijaa]], tuki vain Android laitteilleApplen mobiililaitteet eivät toimi.

=== G3.2 MultiApp ===

* etäluettava [[NFC]]-tekniikalla ilman [[Kortinlukija|älykortinlukijaa]], tuki vain Android laitteilleApplen mobiililaitteet eivät toimi.

Tarkempia tietoja korttien ominaisuuksista löytyy [[Tekniikka/Henkilökortti#Versiot|tekniikka]]-sivulta.

Korttien <span style='background: lightblue; padding: 3px'>myöntämisjakso</span> ja viimeisten korttien <span style='background: #CCCCFF; padding: 3px;'>voimassaolo</span>. Eri versioiden julkaisuajankohdat ovat epäselviä eikä eivätkä versioiden sijainnit taulukossa vielä pidä paikkaansa.

[[Tiedosto:Varmennehaku.png|350px|right|thumb|Valtion myöntämän henkilövarmenteen julkisen avaimen ja [[SATU]]-tunnuksen voi hakea [[Väestörekisterikeskus|VäestörekisterikeskuksenDigivirasto]] webn [https://dvv.fineid.fi/certificate-search varmennehakemistosta].]] Jokaisen henkilön voimassaolevia varmenteita hakea [[Digivirasto]]n webissä olevalla [httphttps://vrkdvv.fineid.fi/certsearchBcertificate-search varmennehausta] josta voi ladata kyseisen henkilövarmenteen ohjelmissa käytettäväksi.asp käyttöliittymälläHakukriteereinä voi käyttää SATU:a tai sähköpostiosoitetta. Käyttöliittymä '''listaa vain 100 ensimmäistä''' henkilöä (? onko enää näin). Kortin varmenteet on luotu kortin sisällä eikä salaisia avaimia saa sieltä mitenkään ulos, se on elektronisesti estetty. Kortin vanhetessa, kadotessa tai tuhoutuessa salainen avain ei ole enää käytettävissä eikä esimerkiksi sillä salattu viesti tai sisältö enää aukea. Salausta tulisi käyttää vain tiedon siirrossa, esimerkiksi [[sähköposti]]n kanssa väliaikaisesti, ei tiedon tallennuksessa - eli sähköpostin sisältö tulee tallentaa muualle. Allekirjoittamisen kannalta avaimien katoamisella ei ole merkitystä koska allekirjoituksen oikeellisuuden tarkastelussa ei tarvita salaista avainta. Kortin allekirjoittamiseen tarkoitettua varmennetta (PIN2, tunnusluku 2) voi käyttää [[DigiSign Client]]ja [[qDigiDoc]]-ohjelmilla tai teoriassa verkkosivuilla, joita ei taida olla missään käytössä. CA-varmenteet löytyvät myös Digiviraston [https://dvv.fi/ca-varmenteet juurivarmenne luettelosta]. === G1.1 - G3.1 ===

Suomalaisella Vanhemmilla suomalaisilla henkilökortilla on ollut yhteensä '''neljä''' [[X.509]]-varmennetta.:

CA-varmenteet löytyvät myös [https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=237&docid=533 VRK:n web-sivuilta]= G3. Jokaisen henkilön voimassaolevia varmenteita voi kysellä [[Väestörekisterikeskus|Väestörekisterikeskuksen]] webissä olevalla [http://vrk.fineid.fi/certsearchB.asp vrk.fineid.fi 1 - varmennehaku] -käyttöliittymällä josta voi myös ladata varmenteen julkisen avaimen. Käyttöliittymä '''listaa vain 100 ensimmäistä''' henkilöä. Kortin varmenteiden avainpari on luotu kortin sisällä eikä salaista avainta saa sieltä mitenkään ulos. Kortin vanhetessa, kadotessa tai tuhoutuessa salainen avain ei ole enää käytettävissä eikä esimerkiksi sillä salattu viesti tai sisältö enää aukea. Salausta tulisi käyttää vain tiedon siirrossa väliaikaisesti, ei tiedon tallennuksessa. Allekirjoittamisen kannalta avaimien katoamisella ei ole merkitystä koska sen oikellisuuden tarkastelussa ei tarvita salaista avainta.===

Kortin jälkimmäistäVuoden 2021 alusta myönnettyjen korteilla on viisi varmennetta:* henkilön tunnistus- ja salausvarmenne* henkilön allekirjoitusvarmenne RSA(?)-algoritmilla* henkilön allekirjoitusvarmenne Elliptisen kaaren (''EC'') -algoritmilla (''ECDSA, allekirjoittamiseen tarkoitettua varmennetta voi tällä hetkellä käyttää vain [[qDigiDoc]]EdDSA'')* myöntäjän G3-ohjelmalla.sukupolven korttien takausvarmenne (''intermediate CA certificate'')* myöntäjän, valtion juurivarmenne (''root CA certificate'')

* [[Henkilökortti/Asiointipalveluita|Asiointipalveluita]] jossa voi käyttää henkilökorttia* [[qDigiDoc]] - tärkein ohjelma henkilökortin käyttöön, Viron valtion tuottama* [[DigiSign Client]] Suomen valtion tuottama Fujitsulta tilaama oheisohjelma kortin hallintaan.