Muutokset

[[Tiedosto:Henkilökortti.sormissa.jpg|right|300px|thumb|Nykyiset myönnettävät SetCos 5G3.5.1(?) 2 sukupolven kortit ovat aiempia huomattavan sinisempiä yleisväritykseltään. Sirun kontaktit ovat myös vaihdelleet etupuolelta kortin taakse korttisukupolvien välillä.]]'''Henkilökortti''' on toinen lakisääteisistä henkilötunnisteista [[Passi|passin]] lisäksi. Kortti toimii sekä fyysisenä tunnisteena että ainoana [[Virkavastuu|virkavastuulla]] tuotettuna digitaalisena tunniste- ja allekirjoitusvälineenä sähköisessä asioinnissa.

Sen etupuolella on henkilön täysi koko nimi, sukupuoli, kortin numero, syntymäaika ja [[HETU|henkilötunnuksen]] osat, kuva, ''analoginen'' allekirjoitus, myöntämispäivä ja viimeinen voimassaolopäivä. Kortin takana on samoja tietoja koneluettavassa muodossa.

Henkilökortti on ainoa ensimmäisen asteen tunniste , joka myönnetään maassa oleskelevalle väestölle tai Suomen kansalaiselle ja sellaisena ainoa jolla voi tunnistaa itsensä tunnistautua verkossa sekä laillisesti allekirjoittaa sähköisesti minkä tahansa tekstin tai tiedoston. Ennen vuoden 2019 ajokorttia koskevan lakimuutoksen voimaantuloa aktiivisia henkilökortteja oli aktiivisena yli puoli miljoonaa kappaletta. Lakimuutos aiheutti korttien anomisruuhkan (191 000 kpl 2017, 256 000 kpl 2018, 241 000 kpl H1/2019<ref name='yle-20190729'>[https://yle.fi/uutiset/3-10897294 Lakimuutos aiheutti viikkojen ruuhkat henkilökorttien hakuun – "Koko Suomessa poliisilaitokset toimivat äärirajoilla"] ''Poliisin tilastojen mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla henkilökortteja haettiin noin 241 000, kun koko vuonna 2017 haettiin noin 191 000 henkilökorttia. Vuoden 2018 aikana haettujen henkilökorttien määrä oli 256 000. Kyseisessä määrässä näkyy jo ryntäyksen alku viime loppuvuodesta.'' Viitattu: 2019-09-12</ref>) ja voidaan arvioida, että kortteja on mahdollisesti aktiivisena '''noin miljoona kappaletta''' joista osa on yli kahden miljoonan ulkosuomalaisen<ref name='yle-20170510'>[https://yle.fi/uutiset/3-9593156 Jopa kaksi miljoonaa viettää Suomen 100-vuotisjuhlaa ulkomailla] ''Jopa kaksi miljoonaa suomalaistaustaista ihmistä viettää Suomen 100-vuotisjuhlaa Suomen rajojen ulkopuolella. Oletko yksi heistä?'' Viitattu: 2019-09-12</ref> hallussa. Vuoden 2020 alussa alkanut COVID-19-pandemia pysäytti korttien anomisen.

Sirullisten, [[MFA|kaksivaiheisten tunnistuskorttien]] (MFA, Multi-factor authentication) jakelu aloitettiin 1.12.1999. Kortin anominen on vapaaehtoista ja voimassaolevien korttien määrä on ollut jatkuvasti kasvussa, siihen auttoi mihin osaltaan vaikutti 1.9.2006(?) {{Citation needed}} jakeluun tulleiden korttien pidentynyt aiempaa pidempi viiden vuoden voimassaolo aiempaan kolmeen vuoteen verrattunavoimassaoloaika..

Kortin sirun sisältämiltä [[Varmenne|varmenteilta]] voidaan myös lukea ohjelmallisesti henkilön etu- ja sukunimi, sekä [[SATU|sähköinen asiointitunnus]] ja sekä varmenteiden voimassaoloaika. Varmenteiden päätyminen [[CRL|sulkulistalle]] ei estä kortin käyttöä fyysisenä tunnisteena tai matkustusasiakirjana.

Vuonna 2017 ja myöhemmin myönnetyissä korteissa on etälukuominaisuus joka mahdollistaa kortin käytön ilman kontaktillista älykortinlukijaa jos lukevassa tietokoneessa, mobiililaitteessa tms. on [[NFC]]-tuki sisäänrakennettuna tai ulkoinen NFC-lisälaite. Allekirjoituksia (PIN2-tunnuslukua käyttävää varmennetta) ei voi tehdä NFC-yhteydellä "turvallisuussyistä", se vaatii edelleen kontaktillisen lukulaitteen. Mobiililaitteissa NFC-ominaisuus on käytettävissä toistaiseksi ainoastaan [[Google/Android]]-alustalla ja vaatii erillisen [[SCS]]-ohjelmiston asentamisen mobiililaitteeseen.

Pari vuotta myöhemmin , 28.1.2002 etelänaapuri , etelänaapurimme [[Viro]] julkaisi oman varmenneinfrastruktuurinsa kortteineen ja lakeineen Suomesta kopioiden ja suomalasiten suomalaisten virheistä oppineena: . Virossa ymmärrettiin, että ettei palveluita ei voi tarjota vain innokkaimmille harvoille , joten päätettiin digitaalisaation digitalisaation koskevan koko väestöä ja siten siitä kortin hankkimisesta tuli pakko pakollista kaikillekansalaisille.

Valtio on myöntänyt useita erityyppisiä [https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=236 henkilökortteja] ja niistä on aktiivisena tällä hetkellä kaksi eri sukupolvea: Ensimmäinen, G1 G3.1 ja toinen, G2 G3.2 joka on laskettu liikkeelle vuonna 20142017:

Kortin varmenteita suojaa kaksi eri tunnuslukua. Esimmäinen , nelinumeroinen on tarkoitettu tunnistamiseen ja salaamiseen, toinen kuusinumeroinen allekirjoittamiseen. Luvut ovat eri pituisia niiden sekaantumisen välttämiseksi. Aiemmin tunnusluvut tulivat omassa kuoressaan vastaanottajalle, nykyään lähetetään vain '''aktivointitunnusluku''' jolla ne asetetaan itse.

Aiemmin tunnusluvut tulivat omassa kuoressaan vastaanottajalle, nykyään lähetetään vain == Aktivointitunnusluku eli PUK-avain ==Kortin mukana tulevissa papereissa käytetään termiä '''aktivointitunnusaktivointitunnusluku''' joka on sama kuin kaikkien tuntema PUK-koodi jolla tunnusluvut pitää asettaa itse avain (''DigiSign ClientPersonal Unblocking Key'' -ohjelmalla). Vuodesta 2017 alusta G3. Verkkokirjoitteluissa näkee väitettä, että * sukupolven ja uudempien korttien mukana ei enää tule varmenteiden tunnuslukuja vaan ne täytyy itse asettaa aktivointitunnusluvulla ennen kortin tunnusluvut olisivat joskus olleet kiinteitäkäyttöä, mutta näin suomalaisissa korteissa ei ole ikinä ollutkäyttäen [[DigiSign Client]]-ohjelmaa.

[[Tiedosto:Nordea.tiedote-20150707.png|right|500px|thumb|Henkilökortin käyttö verkkopankissa poistaisi [http://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/News-fi/2015/2015-06-04-huijausviesteja-liikkeella.html huijausviestien vaaranpetokset] täysin. Vahingot maksavat kaikki asiakkaat yhdessä palvelumaksujensa kautta.]]'''Henkilökortti on turvallisin kaikista asiointivälineistä sähköisesti asioidessa. Sillä voi tunnistautua palvelussa, salata ja allekirjoittaa asiakirjoja ja sen väärinkäyttö on käytännössä mahdotonta. Sen ainoa huono puoli on sen vähäinen käyttö ja tuki palveluissa, asia joka on muutettavissa ihmisten omalla toiminnalla. Turvallisuus''' perustuu kolmeen perustekijään<ref name='scheider-cornell-edu'>[https://www.cs.cornell.edu/courses/cs513/2005fa/nnlauthpeople.html cs.cornell.edu: Fred B. Schneider: Something You Know, Have, or Are] ''All approaches for human authentication rely on at least one of the following:

Riippumatta siitä, käyttääkö korttia fyysisenä vai sähköisenä tunnisteena, käytössä on aina kaksi tekijää (''[[MFA|MFA, Monen tekijän tunnistusväline]]''). :

* Fyysisestä kortista tarkastetaan henkilön kuva (biometria) ja kortin fyysiset turvaominaisuudet kuten hologrammi(materia).

* Sähköisessä käytössä käyttäjän täytyy tietää salaiset tunnusluvut (salaisuus) ja kortin tulee olla kiinni kortinlukijassa([[HSM]], materia).

Varmenteet on luotu kortilla eikä niitä saa sieltä ulos ulkopuolinen taho, kortin haltija, poliisi eikä edes kortin myöntänyt Väestörekisterikeskusvalmistanut Digivirasto. Edellä olevien yhdistelmä käytännössä estää verkossa jatkuvasti ilmenevän [[OTP|kertakäyttöisten salasanojen]] (''OTP, one time password'') kalastelun - koska onnistuakseen myös fyysinen kortti pitäisi lähettää ulkomaille. Tunnuslukujen kalastelulla tehdyt petokset on ongelma jonka maksaja on lopulta pankin asiakas.

* Kortin hankinta päätettiin aikanaan jättää kansalaisen vastuulle eikä se käy moneen palveluun käynyt palveluihin korttien vähäisen määrän vuoksi. Nykyään kortteja on paljon, mutta se ei vieläkään käy kuin julkisiin palveluihin.

* Kortin vaatimaa Ihmiset jotka eivät ole ikinä käyttäneet kortin lukijalaitetta on kritisoitu kritisoivat sitä ''hankalaksi''.* Moni on jättänyt kortin hankkimatta perustellen, että sillä ei tee mitään.mikä ei ole kaukana totuudesta

=== G3.1 MultiApp 3.0 ===

=== G3.2 MultiApp ===