Muutokset

[[Tiedosto:Henkilökortti.sormissa.jpg|right|300px|thumb|Nykyiset myönnettävät SetCos 5G3.5.1(?) 2 sukupolven kortit ovat aiempia huomattavan sinisempiä yleisväritykseltään. Sirun kontaktit ovat myös vaihdelleet etupuolelta kortin taakse korttisukupolvien välillä.]]'''Henkilökortti''' on toinen lakisääteisistä henkilötunnisteista [[Passi|passin]] lisäksi. Kortti toimii sekä fyysisenä tunnisteena jonka etupuolella on henkilön täysi nimi, sukupuoli, kortin numero, syntymäaika ja tunnus joista on pääteltävissä täysi että ainoana [[HETUVirkavastuu|henkilötunnusvirkavastuulla]], kuva, ''analoginen'' allekirjoitus ja myöntämistuotettuna digitaalisena tunniste- ja viimeinen voimassolopäivä. Kortin takana on samoja tietoja koneluettavassa muodossaallekirjoitusvälineenä sähköisessä asioinnissa.

Henkilökortti Sen etupuolella on ainoa ensimmäisen asteen tunniste joka myönnetään henkilön koko väestölle nimi, sukupuoli, kortin numero, syntymäaika ja sellaisena ainoa jolla voi tunnistaa itsensä verkossa sekä laillisesti allekirjoittaa minkä tahansa tekstin tai tiedoston[[HETU|henkilötunnuksen]] osat, kuva, ''analoginen'' allekirjoitus, myöntämispäivä ja viimeinen voimassaolopäivä. Kortin takana on samoja tietoja koneluettavassa muodossa.

Poliisi Henkilökortti on ainoa ensimmäisen asteen tunniste, joka myönnetään maassa oleskelevalle väestölle tai Suomen kansalaiselle ja sellaisena ainoa jolla voi myöntää kortin myös alaikäiselle huoltajan suostumuksesta tunnistautua verkossa sekä laillisesti allekirjoittaa sähköisesti minkä tahansa tekstin tai ilman suostumusta korttina jota ei voi käyttää matkustusasiakirjana eikä sähköisessä asioinnissatiedoston. Ennen vuoden 2019 ajokorttia koskevan lakimuutoksen voimaantuloa aktiivisia henkilökortteja oli yli puoli miljoonaa kappaletta. Lakimuutos aiheutti korttien anomisruuhkan (191 000 kpl 2017, 256 000 kpl 2018, 241 000 kpl H1/2019<ref name='finlexyle-27-7-1999-82920190729'>[httphttps://www.finlexyle.fi/fiuutiset/laki3-10897294 Lakimuutos aiheutti viikkojen ruuhkat henkilökorttien hakuun – "Koko Suomessa poliisilaitokset toimivat äärirajoilla"] ''Poliisin tilastojen mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla henkilökortteja haettiin noin 241 000, kun koko vuonna 2017 haettiin noin 191 000 henkilökorttia. Vuoden 2018 aikana haettujen henkilökorttien määrä oli 256 000. Kyseisessä määrässä näkyy jo ryntäyksen alku viime loppuvuodesta.'' Viitattu: 2019-09-12</ajantasaref>) ja voidaan arvioida, että kortteja on mahdollisesti aktiivisena '''noin miljoona kappaletta''' joista osa on yli kahden miljoonan ulkosuomalaisen<ref name='yle-20170510'>[https:/1999/19990829 finlexyle.fi Henkilökorttilaki/uutiset/3-9593156 Jopa kaksi miljoonaa viettää Suomen 100-vuotisjuhlaa ulkomailla] ''Poliisi antaa hakemuksesta alaikäiselle henkilökortin, jos alaikäisen huoltajat siihen suostuvatJopa kaksi miljoonaa suomalaistaustaista ihmistä viettää Suomen 100-vuotisjuhlaa Suomen rajojen ulkopuolella. Jos huoltajia on yhtä useampi eikä joltakin Oletko yksi heistä matkan, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi voida saada suostumusta ja jos ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi kohtuutonta haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Poliisi voi ilman huoltajien suostumusta antaa alaikäiselle hakemuksesta henkilökortin, jota ei kuitenkaan voida käyttää matkustusasiakirjana eikä sähköisessä asioinnissa. (11.4.2003/300)?'' Viitattu: 20162019-0509-2812</ref>hallussa. Vuoden 2020 alussa alkanut COVID-19-pandemia pysäytti korttien anomisen.

Sirullisten korttien , [[MFA|kaksivaiheisten tunnistuskorttien]] (MFA, Multi-factor authentication) jakelu aloitettiin 1.12.1999, sen . Kortin anominen on vapaaehtoista ja voimassaolevien korttien määrä on ollut jatkuvasti kasvussa, siihen auttoi mihin osaltaan vaikutti 1.9.2006(?) {{Citation needed}} jakeluun tulleiden korttien pidentynyt aiempaa pidempi viiden vuoden voimassaolo, aiempaan kolmeen vuoteen verrattunavoimassaoloaika..

Kortin sirun sisältämiltä [[Varmenne|varmenteilta]] voidaan myös lukea ohjelmallisesti henkilön etu- ja sukunimi, sekä [[SATU|sähköinen asiointitunnus]] ja sekä varmenteiden voimassaoloaika. Varmenteiden päätyminen [[CRL|sulkulistalle]] ei estä kortin käyttöä fyysisenä tunnisteenatai matkustusasiakirjana.

Kansalaisen kortti Vuonna 2017 ja myöhemmin myönnetyissä korteissa on virallinen matkustusasiakirja jolla etälukuominaisuus joka mahdollistaa kortin käytön ilman kontaktillista älykortinlukijaa jos lukevassa tietokoneessa, mobiililaitteessa tms. on [[NFC]]-tuki sisäänrakennettuna tai ulkoinen NFC-lisälaite. Allekirjoituksia (PIN2-tunnuslukua käyttävää varmennetta) ei voi matkustaa Schengentehdä NFC-yhteydellä "turvallisuussyistä", se vaatii edelleen kontaktillisen lukulaitteen. Mobiililaitteissa NFC-ominaisuus on käytettävissä toistaiseksi ainoastaan [[Google/Android]]-alustalla ja vaatii erillisen [[SCS]]-alueellaohjelmiston asentamisen mobiililaitteeseen.

[[Tiedosto:Sotasyyllisyysoikeudenkäynti.henkilökortti.png|right|300px|thumb|Henkilökortin käytöllä tunnistamisessa on pitkä historia. Kuvassa [http://areena.yle.fi/1-3142448 sillä tehtiin pääsynvalvontaa] sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin 15.11.1945.]]Valtio on myöntänyt useita erityyppisiä [https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=236 henkilökortteja] ja niistä on aktiivisena tällä hetkellä kaksi eri sukupolvea: Ensimmäinen, G1 G3.1 ja toinen, G2 G3.2 joka on laskettu liikkeelle vuonna 20142017:

'''OrganisaatioKortit toimivat myös suoraan työpaikan [[Tekniikka/Active Directory|Microsoftin toimialueeseen]] kirjautumisessa. Kirjautuminen on kyseisten korttien yleisimpiä käyttökohteita, jonka lisäksi niitä käytetään eri [[SSO]]- istunnoissa ja terveydenhuollon''' kortit poikkeavat kansalaisen kortista varmenteen suhteen jossa on työpaikan sähköpostiosoite joka mahdollistaa allekirjoitusten ja salausten käytön sähköpostissaetäyhteyksissä.

Kortit toimivat Henkilökortista poiketen kortilla ei ole henkilön SATU-tunnusta vaan Valviran Terhikki- tai Suosikki-rekisteristä peräisin oleva rekisteröintinumero. === Alaikäisen kortti ===Poliisi '''voi myöntää kortin myös suoraan työpaikan Microsoftin toimialueeseen kirjautumisessaalaikäiselle 15 vuotta täyttäneelle''' huoltajan suostumuksesta varmenteiden kanssa tai ilman suostumusta korttina jota ei voi käyttää matkustusasiakirjana eikä sähköisessä asioinnissa (ilman varmenteita)<ref name='finlex-27-7-1999-829'>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990829 finlex.fi Henkilökorttilaki] ''Poliisi antaa hakemuksesta alaikäiselle henkilökortin, jos alaikäisen huoltajat siihen suostuvat. Jos huoltajia on yhtä useampi eikä joltakin heistä matkan, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi voida saada suostumusta ja jos ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi kohtuutonta haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Poliisi voi ilman huoltajien suostumusta antaa alaikäiselle hakemuksesta henkilökortin, jota ei kuitenkaan voida käyttää matkustusasiakirjana eikä sähköisessä asioinnissa. (11.4.2003/300)'' Viitattu: 2016-05-28</ref> === Ulkomaalaisen kortti === === Äänestyskortti ===Poliisi voi myöntää ilmaisen, kertakäyttöisen henkilökortin äänestämistä varten. Siihen tarvittavat valokuvat on hankittava itse<ref name='yle-20170105'>[https://web.archive.org/web/20170106095558/http://yle.fi/uutiset/3-9388858 2017-01-05 yle.fi Äänestäminen ei ole ilmaista, vaikka sen pitäisi olla: "Käytännössähän se ei ole mahdollista"] ''Perusoikeuden käyttämisessä tarvittavien henkilöllisyystodistusten maksullisuudesta on kanneltu oikeuskanslerille. Tämän vuoksi äänestämistä varten on mahdollista saada ilmainen poliisin myöntämä henkilökortti. Se on voimassa vain yhden äänestyskerran, ja sitä varten tarvittavat passikuvat on hankittava itse.'' Viitattu: 2017-01-06</ref>. === Rajoitettu kortti ===Lehtitietojen mukaan Sisäministeriö valmistelisi '''rajoitettua henkilökorttia''', johon ei kuuluisi matkustusoikeutta. Kirjautuminen Se mahdollistaisi tavallisen henkilökortin eväämisen henkilöltä, jota epäillään vakavasta selvittämättömästä rikoksesta tai jolla on kyseisten korttien yleisimpiä käyttökohteitasuorittamatta hänelle tuomittu rangaistus kuten esimerkiksi odottamassa passitus vankilaan tai hänen edellytetään pysyvän Suomessa asevelvollisuuden suorittamista varten<ref name='ss-20160416'>[https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Uusi-rajoitettu-henkilökortti-valmisteilla-ei-kelpaa-matkustamiseen/758171 savonsanomat.fi - Uusi rajoitettu henkilökortti valmisteilla - ei kelpaa matkustamiseen] Viitattu: 2019-02-13</ref>. Tiedoista ei käy ilmi, jonka lisäksi niitä käytetään eri olisiko kortissa normaalit henkilövarmenteet ja kävisikö niistä jotenkin ilmi henkilökortin tyyppi. == Voimassaoloaika ==Korttien nykyistä viiden vuoden voimassaoloaikaa kritisoidaan paljon. Sen taustalla on laadulliset tekijät jotka perustuvat matemaattisten varmenteiden avaimien pituuksiin. Tietokoneiden laskentatehon kasvaessa avaimien murtaminen ns [[SSOVäsytyshyökkäys|väsytyshyökkäyksellä]](''Brute force attack'') muuttuu helpommaksi vuosien kuluessa. Jos avaimia ei uusittaisi pidemmiksi, palveluiden tunnistaminen ja korteilla tehtyjen allekirjoitusten luotettavuus heikkenisi. Korttien elektroniikan ominaisuuksissa tapahtuu myös kehitystä, näkyvin viimeaikaista muutoksista on NFC-istunnoissa ja etäyhteyksissätuki. Korttien avaimet voisi uusia myös etänä kuten Virossa tehdään. Suomen [[DigiSign Client]] ohjelma ei tue sitä koska valtio on tulkinnut sen olevan liian hankala operaatio ihmisten itsensä tehtäväksi.

Kortin varmenteita suojaa kaksi eri tunnuslukua. Esimmäinen, nelinumeroinen on tarkoitettu tunnistamiseen ja salaamiseen, toinen kuusinumeroinen allekirjoittamiseen. Luvut ovat eri pituisia niiden sekaantumisen välttämiseksi. Aiemmin tunnusluvut tulivat omassa kuoressaan vastaanottajalle, nykyään lähetetään vain '''aktivointitunnusluku''' jolla ne asetetaan itse. == Aktivointitunnusluku eli PUK-koodi avain ==Kortin mukana tulevissa papereissa käytetään termiä '''aktivointitunnusluku''' joka on sama kuin PUK-avain (''Personal Unblocking Key''). Vuodesta 2017 alusta G3.* sukupolven ja uudempien korttien mukana ei enää tule varmenteiden tunnuslukuja vaan ne täytyy itse asettaa aktivointitunnusluvulla ennen kortin käyttöä, käyttäen [[DigiSign Client]]-ohjelmaa. Jos varmenteiden tunnusluvut unohtuvat, samalla aktivointitunnusluvulla ne voi asettaa uudestaan. Siksi aktivointitunnusluvun sisältävää kuorta tulee säilyttää huolella. Uuden kuoren voi tilata poliisilta maksua vastaan. Aktivointitunnuslukua ei ilmeisesti voi vaihtaa vaan se on kiinteä ja korttikohtainen.

 [[Tiedosto:Nordea.tiedote-20150707.png|right|500px|thumb|Henkilökortin käyttö verkkopankissa poistaisi [http://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/News-fi/2015/2015-06-04-huijausviesteja-liikkeella.html huijausviestien vaaranpetokset] täysin. Vahingot maksavat kaikki asiakkaat yhdessä palvelumaksujensa kautta.]]'''Henkilökortti on turvallisin kaikista asiointivälineistä sähköisesti asioidessa. Sillä voi tunnistautua palvelussa, salata ja allekirjoittaa asiakirjoja ja sen väärinkäyttö on käytännössä mahdotonta. Sen ainoa huono puoli on sen vähäinen käyttö ja tuki palveluissa, asia joka on muutettavissa ihmisten omalla toiminnalla. Turvallisuus''' perustuu kolmeen perustekijään<ref name='scheider-cornell-edu'>[https://www.cs.cornell.edu/courses/cs513/2005fa/nnlauthpeople.html cs.cornell.edu: Fred B. Schneider: Something You Know, Have, or Are] ''All approaches for human authentication rely on at least one of the following:

sekä kortin fyysiiin- fyysisiin ja sähköisiin turvatekijöihin väärentämisen estämiseksi<ref name='poliisi-henkkarin-turvatekijät'>[https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstructure/26449_Henkilokortit_turvatekjat.pdf poliisi.fi - Suomen henkilökortit]</ref>

Riippumatta siitä, käyttääkö korttia fyysisenä vai sähköisenä tunnisteena, käytössä on aina kaksi tekijää (''[[MFA|MFA, Monen tekijän tunnistusväline]]''). :

* Fyysisestä kortista tarkastetaan henkilön kuva (biometria) ja kortin fyysiset turva ominaisuudet turvaominaisuudet kuten hologrammi(materia).

* Sähköisessä käytössä käyttäjän täytyy samanaikaisesti tietää salaiset tunnusluvut (salaisuus) ja kortin tulee olla kiinni kortinlukijassa([[HSM]], materia).

Varmenteet on luotu kortilla eikä niitä saa sieltä ulos ulkopuolinen ketkutaho, kortin haltija, poliisi eikä edes liikkeelle laskenut Väestörekisterikeskuskortin valmistanut Digivirasto. Edellä olevien yhdistelmä käytännössä estää verkossa jatkuvasti ilmenevän [[OTP|kertakäyttöisten salasanojen]] (''OTP, one time password'') kalastelun - koska onnistuakseen myös fyysinen kortti pitäisi lähettää ulkomaille. Tunnuslukujen kalastelulla tehdyt petokset on ongelma jonka maksaja on lopulta pankin asiakas.

* Kortin hankinta päätettiin aikanaan jättää kansalaisen vastuulle eikä se käynyt palveluihin korttien vähäisen määrän vuoksi. Nykyään kortteja on paljon, mutta se ei vieläkään käy moneen palveluun niiden vähyyden vuoksikuin julkisiin palveluihin.

* Kortin vaatimaa Ihmiset jotka eivät ole ikinä käyttäneet kortin lukijalaitetta on kritisoitu kritisoivat sitä ''hankalaksi''.* Moni on jättänyt kortin hankkimatta perustellen, että sillä ei tee mitään.mikä ei ole kaukana totuudesta

* Kortilla oleva SATU-tunnus on hankala palveluntarjoajan kannalta ja HETU-kyselyt VRK:lta ovat maksullisia, vaativat sopparinerillisen sopimuksen.* Valtionvarainministeriön työryhmä esitti kesäkuussa 2009 varmennepalvelun alasajoa vähäisen käytön ja kustannusten (2,2 miljoonaa euroa @v. 2008) takia<ref name='savonsanomat-20090717'>[http://www.savonsanomat.fi/savo/pankkitunnus-parempi/1072744 2009-07-17 savonsanomat.fi: Sähköinen henkilökortti lopetetaan] ''Valtiovarainministeriön työryhmä esittää sähköisen henkilökortin eli kansalaisvarmennepalvelun lopettamista. Kyse on henkilökortin siruun lisättävästä varmenteesta, jolla suomalaiset voivat varmistaa henkilöllisyytensä verkkopalveluissa ja asioida netissä esimerkiksi valtion ja kunnan organisaatioiden kanssa. Pelkästään viime vuonna Väestörekisterikeskus käytti 2,2 miljoonaa euroa kansalaisvarmennepalveluun. Yhteensä valtion arvioidaan käyttäneen sähköisen henkilökortin kehittämiseen yli 30 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriöstä myönnetään, että asiaa selvittänyt ryhmä on jättänyt palvelun lakkauttamisesta esityksen. Se on lähtenyt lausuntokierrokselle kesäkuussa. Valtion ylläpitämä kansalaisvarmennepalvelu ei ole saanut käyttäjiä odotetulla tavalla. Sen sijaan suomalaiset käyttävät yleisesti pankkien tunnuksia, jos heidän tarvitsee varmistaa henkilöllisyytensä verkkopalveluissa. Sähköisen asioinnin tunnistamisista vain alle puoli prosenttia tehdään kansalaisvarmenteella. Näistäkin käyttäjistä osa on virkamiehiä, jotka käyttävät tunnistetta virkavarmenteen sijasta työssään. Pankkien nettitunnuksilla voi verkkopankkien lisäksi asioida esimerkiksi verohallinnossa ja useissa kaupallisissa palveluissa.'' Viitattu: 20151030</ref>

=== G1.1 SetCOS 4.3.1 ===

* julkaistu '''Julkaistu:''' 1.12.1999<ref name='yle-19990224'>[http://yle.fi/uutiset/uusi_henkilokortti_kayttoon/5119223 yle.fi 1999-02-24: Uusi henkilökortti käyttöön]</ref>* hinta'''Hinta: ''' 130 markkaa* '''Voimassaoloaika: ''' 3 vuotta* '''Elinkaari: ''' 1.12.1999 - 31.12.2002

=== SetCOS 45.31.2 0 ===Ominaisuudet:

=== SetCOS 5G2.1.1 2 ===

=== G3.2 ===* '''Valmistaja''': [[Idemia]]* hinta'''Myöntämisjakso''': 50 €1.1.2021 - * '''Voimassaoloaika''': 5 vuotta* '''Allekirjoitus pätee EU:ssa''': kyllä ([[QSCD]])* siru kääntöpuolella* etäluettava [[NFC]]-tekniikalla ilman [[Kortinlukija|älykortinlukijaa]], Applen mobiililaitteet eivät toimi.* aktivointi ''aktivointitunnuslukukirjeellä'' jossa on 8-numeroinen aktivointitunnus (PUK-koodi).

Tarkempia tietoja korttien ominaisuuksista löytyy [[Tekniikka/Henkilökortti#Versiot|tekniikka]]-sivulta.

Korttien <span style='background: lightblue; padding: 3px'>myöntämisjakso</span> ja viimeisten korttien <span style='background: #CCCCFF; padding: 3px;'>voimassaolo</span>. Eri versioiden julkaisuajankohdat ovat epäselviä eikä eivätkä versioiden sijainnit taulukossa vielä pidä paikkaansa.

|colspan=3 bgcolor='lightblue'|'''G1.1 SetCos 4.3.1'''

|||||colspan=4 bgcolor='lightblue'|'''G1.? SetCos 4.3?.2?'''

|colspan=4 bgcolor='lightblue'|'''G?.? SetCos 4.4.1'''

|colspan=4 3 bgcolor='lightblue'|'''G2.2 SetCos 5.1.1'''|colspan=5bgcolor='#CCCCFF'|+5v||||||-|||||||||||||||||||colspan=4 bgcolor='lightblue'|'''G3.1MultiApp 3.0'''|colspan=5 bgcolor='#CCCCFF'|+5v||||-|||||||||||||||||||||||colspan=4 bgcolor='lightblue'|'''G3.2 MultiApp 3.0'''|colspan=6 5 bgcolor='#CCCCFF'|+5v

[[Tiedosto:Varmennehaku.png|350px|right|thumb|Valtion myöntämän henkilövarmenteen julkisen avaimen ja [[SATU]]-tunnuksen voi hakea [[Väestörekisterikeskus|VäestörekisterikeskuksenDigivirasto]] webn [https://dvv.fineid.fi/certificate-search varmennehakemistosta].]] Jokaisen henkilön voimassaolevia varmenteita hakea [[Digivirasto]]n webissä olevalla [httphttps://vrkdvv.fineid.fi/certsearchBcertificate-search varmennehausta] josta voi ladata kyseisen henkilövarmenteen ohjelmissa käytettäväksi.asp käyttöliittymälläHakukriteereinä voi käyttää SATU:a tai sähköpostiosoitetta. Käyttöliittymä '''listaa vain 100 ensimmäistä''' henkilöä (? onko enää näin). Kortin varmenteet on luotu kortin sisällä eikä salaisia avaimia saa sieltä mitenkään ulos, se on elektronisesti estetty. Kortin vanhetessa, kadotessa tai tuhoutuessa salainen avain ei ole enää käytettävissä eikä esimerkiksi sillä salattu viesti tai sisältö enää aukea. Salausta tulisi käyttää vain tiedon siirrossa, esimerkiksi [[sähköposti]]n kanssa väliaikaisesti, ei tiedon tallennuksessa - eli sähköpostin sisältö tulee tallentaa muualle. Allekirjoittamisen kannalta avaimien katoamisella ei ole merkitystä koska allekirjoituksen oikeellisuuden tarkastelussa ei tarvita salaista avainta. Kortin allekirjoittamiseen tarkoitettua varmennetta (PIN2, tunnusluku 2) voi käyttää [[DigiSign Client]]ja [[qDigiDoc]]-ohjelmilla tai teoriassa verkkosivuilla, joita ei taida olla missään käytössä. CA-varmenteet löytyvät myös Digiviraston [https://dvv.fi/ca-varmenteet juurivarmenne luettelosta]. === G1.1 - G3.1 ===

Suomalaisella Vanhemmilla suomalaisilla henkilökortilla on ollut yhteensä '''neljä''' [[X509X.509]]-varmennetta.:

CA-varmenteet löytyvät myös [https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=237&docid=533 VRK:n web-sivuilta]= G3. Jokaisen henkilön voimassaolevia varmenteita voi kysellä [[Väestörekisterikeskus|Väestörekisterikeskuksen]] webissä olevalla [http://vrk.fineid.fi/certsearchB.asp vrk.fineid.fi 1 - varmennehaku] -käyttöliittymällä josta voi myös ladata varmenteen julkisen avaimen. Käyttöliittymä '''listaa vain 100 ensimmäistä''' henkilöä. Kortin varmenteiden avainpari on luotu kortin sisällä eikä salaista avainta saa sieltä mitenkään ulos. Kortin vanhetessa, kadotessa tai tuhoutuessa salainen avain ei ole enää käytettävissä eikä esimerkiksi sillä salattu viesti tai sisältö enää aukea. Salausta tulisi käyttää vain tiedon siirrossa väliaikaisesti, ei tiedon tallennuksessa. Allekirjoittamisen kannalta avaimien katoamisella ei ole merkitystä koska sen oikellisuuden tarkastelussa ei tarvita salaista avainta.===

Kortin jälkimmäistäVuoden 2021 alusta myönnettyjen korteilla on viisi varmennetta:* henkilön tunnistus- ja salausvarmenne* henkilön allekirjoitusvarmenne RSA(?)-algoritmilla* henkilön allekirjoitusvarmenne Elliptisen kaaren (''EC'') -algoritmilla (''ECDSA, allekirjoittamiseen tarkoitettua varmennetta voi tällä hetkellä käyttää vain [[qDigiDoc]]EdDSA'')* myöntäjän G3-ohjelmalla.sukupolven korttien takausvarmenne (''intermediate CA certificate'')* myöntäjän, valtion juurivarmenne (''root CA certificate'')

* [[Henkilökortti/Tunnusluvut]] ja miten ne vaihdetaan.* [[Henkilökortti/Asiointipalveluita|Asiointipalveluita]] jossa voi käyttää henkilökorttia* [[qDigiDoc]] - tärkein ohjelma henkilökortin käyttöön, Viron valtion tuottama* [[mPollux DigiSign Client]] Suomen valtion tuottama Fujitsulta tilaama oheisohjelma kortin hallintaan.