Muutokset

Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hiekkaa

7 603 merkkiä lisätty, 6. lokakuuta 2023 kello 08.44
p
ei muokkausyhteenvetoa
'''Hiekka rattaissa''' vaikeuttaa digitalisaation etenemistä. Suomessa on toimijoita jotka eivät ole vastuualueellaan pelkästään passiivisia, vaan tekevät aktiivisia toimia digitalisaation estämiseksi eri tavoilla. Lista saattaa olla epätäydellinen.
* Henkilötunnus ei ole lainsäädännön mukaan salainen, mutta julkinen sektori toimii jatkuvasti kuten se olisi salainen ja uusia lakeja säädetään nojaten sen salaisuuteen. Sitä käytetään tunnistamiseen vaikka jokainen kaupan kassa tietää sen. <hr/>
* Ritva Viljasen johtama Väestörekisterikeskus keksi SATU-tunnuksen jolla ei tee mitään koska koko väestö tietää vain ja ainoastaan HETU:n - jota ei voinut käyttää kun se on salainen.
* Väestörekisterikeskus teki henkilökorteista vapaaehtoisia 90-luvulla joku Suomessa herää [[SEIS|ruotsalaisten tutkimustuloksiin]] ja eritteli eri roolit eri korttityyppeihin jotka ovat keskenään epäyhteensopivia asioinnissa. Näin saatiin minimoitua potentiaaliset käyttäjät eikä 20v aikana palveluntarjoajat halunneet tukea varmenteita palveluissaan käyttäjien vähäisen määrän takia. Mikään ei estäisi latomasta kaikkia sähköisiä varmenteita yhteen korttiin[[Henkilökortti#Historia|aloittaa koko digitalisaation]], mutta näin ei ole tehtyvalmista saadaan 1999 joulukuuksi kun järjestelmä otetaan käyttöön.
* Digiviraston SATU-HETU-kyselypalvelu Suomalaiset lainoppineet keksivät erottaa tunnistamisen ja allekirjoittamisen toisistaan tekniikalla. Myöhemmin ajatus leviää ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Luodaan [[DigiSign Client]] ohjelma, jolla nimensä mukaisesti pitäisi voida allekirjoittaa. Se ei ole kuitenkaan mahdollista ensimmäiseen kahteenkymmeneen vuoteen, koska asioista päättävien mielestä allekirjoituksella ei tee mitään. Julkishallinto on maksullisen sopimuksen takana jotta sähköisen asiointipalvelun käyttäjän HETU:n selvittäminen olisi mahdollisimman hankalaa suurimmalle osalle yhteisöjäkäyttänyt menetelmää allekirjoittamiseen jollakin toistaiseksi käsittämättömällä tavalla (mahdollisesti Adobe Acrobatin pluginin kautta) jo ennen tätä, mutta kansalaiselle asiasta tuli ilmiselvää vasta joulukuussa 2019.
* Kansalainen [[HETU|Henkilötunnus]] ei voi salata sähköpostia koska Digivirasto rikkoi LDAP-hakemistonsaole lainsäädännön mukaan salainen, koska "ei sitä kukaan käytä"mutta julkinen sektori toimii jatkuvasti kuin se olisi salainen ja uusia lakeja säädetään nojaten sen salaisuuteen. Ei joo rikkinäistä käytä Sitä käytetään henkilön tunnistamiseen, vaikka on yritetty. Viranomaisilla se toimiijokainen kaupan kassa tietää sen.
* Valtiovarainministeriö harkitsi aikaleimapalvelun pystyttämistä jota tarvitaan allekirjoituksia tehtäessäRitva Viljasen johtama [[Väestörekisterikeskus]] keksi [[SATU]]-tunnuksen, mutta luopui ajatuksesta koska "jolla ei kukaan sitä tarvitse". Toden tottatee mitään, kukaan koska koko väestö tietää vain ja ainoastaan HETUn - jota ei ole allekirjoittanut käyttäen aikaleimapalvelinta kun sitä ei olevoi käyttää koska se on salainen.
* Henkilötunnuksen ja SATUn välisen sidoksen voi selvittää, jos tekee sopimuksen Digiviraston kanssa viraston tuottamasta VTJ-kyselyrajapinnasta. Koska HETU on arkaluontoinen tieto, kyseisen rajapinnan käyttö vaatii sopimuksen ja on maksullinen. Viraston [https://dvv.fi/hinnasto-vtj 2022 hinnaston mukaan] perustamismaksu on 560€ ja SATU-HETU -kysely 0,05 € per kysely, joka pitää lisätä erikseen johonkin kyselypakettiin. Hinnat ovat merkittävästi halvempia julkiselle kuin yksityiselle sektorille. Esimerkiksi ''Suppean kyselypaketin'' yksi kysely julkiselle maksaa 3,7 senttiä ja vastaavasti yksityiselle 17 senttiä (4,6-kertainen ero). Jos SATUn tilalla olisi HETU, mitään kyselysopimusta tai sen maksuja ei tarvittaisi ollenkaan. * Valtio teki henkilökorteista vapaaehtoisia ja eritteli eri roolit eri korttityyppeihin, jotka ovat keskenään epäyhteensopivia asioinnissa. Näin saatiin minimoitua potentiaaliset käyttäjät. Kuluneen yli kahdenkymmenen vuoden aikana palveluntarjoajat eivät ole halunneet tukea varmenteita palveluissaan niiden käyttäjien vähäisen määrän takia. Mikään ei estäisi sisällyttämästä kaikkia sähköisiä varmenteita yhteen korttiin, mutta näin ei ole tehty. * Suurimmat pankit hiekoittavat aktiivisesti eivätkä laske käyttäjiä verkkopankkeihinsa turvallisimmalla välineellä, henkilökortilla. Verkkorikosten määrä kasvaa huimaa vauhtia, mutta pankit keskittyvät kertomaan niistä niiden estämisen sijasta koska heillä on omat taloudelliset intressit tunnistamisessa. * Henkilökortti on alunperin tarkoitettu allekirjoittamiseen, mutta valtio ei tuottanut [[OCSP]]-palvelua, josta saadaan vastaus allekirjoitusvälineen tilasta osaksi lopullista allekirjoitusta. Sitä ei kuulemma tarvinnut koska [[Sulkulista]] oli jo olemassa - vaikka se ei ole sama asia. Sulkulistaa ei voi liittää osaksi allekirjoitusta. * Digiviraston SATU-HETU-kyselypalvelu on maksullinen palvelu, jotta sähköisen asiointipalvelun käyttäjän HETUn selvittäminen olisi mahdollisimman hankalaa suurimmalle osalle yhteisöjä. * [[Kyberturvallisuuskeskus|Viestintävirasto]] (nykyään Traficomin Kyberturvallisuuskeskus) poistaa jossain vaiheessa SATU-tunnukset yhteystiedoistaan, jotta salattujen viestien lähettäminen olisi hankalampaa. Samoihin aikoihin kaikki [https://web.archive.org/web/20110812093448/http://www.viestintavirasto.fi/index/tietoturva/sahkoinenallekirjoitus.html maininnat kansalaisvarmenteesta], joilla tietoja olisi voinut suojata ja allekirjoittaa esimerkiksi [[Vastaamo]]n tapauksessa, katoavat viraston ohjesivuilta. Eletään jo aikaa kun kansalaisvarmenne on poliittisesti tapettu jossakin ja siitä on ilmeisesti käsketty vaieta. Kysyttäessä asiasta Kyberturvallisuuskeskuksesta virkamies vastaa "en tiedä saanko kertoa". * Kansalainen ei voi salata [[sähköposti]]a, koska Digivirasto rikkoi LDAP-hakemistonsa, koska "ei sitä kukaan käytä". Ei rikkinäistä palvelua voi käyttää vaikka on yritetty. Viranomaisilla se toimii. Malliesimerkki, että verovaroista rakennetaan tietoturvaa ja toimintaa tehostavaa digitalisaatiota vain julkiselle sektorille, ei koko väestölle joka sen veroillaan maksaa. * [[Valtiovarainministeriö]] harkitsi pystyttävänsä [[aikaleima]]palvelun, jota tarvitaan [[Allekirjoitus|allekirjoituksia]] tehtäessä, mutta luopui ajatuksesta koska "ei kukaan sitä tarvitse". Toden totta, kukaan ei ole allekirjoittanut käyttäen aikaleimapalvelinta kun sitä ei ole. * Kokoomuksen ministerin nimittämä Digiviraston pääjohtaja [https://digisaatio.fi/wiki/Tiedosto:Vaestorekisterikeskus_tunnistusselvitys_esitys_08032019.pdf ehdottaa] koko henkilökortti-infrastruktuuurin tuhoamista, samoihin aikoihin kun Euroopan Unionin komissio pakottaa koko muun Euroopan niiden käyttöön eIDAS-asetuksella. * eIDAS-aikana avaintoimijoiden pitkään kestänyt allekirjoittamisen roolin vähättely ja julkisen sektorin [[Arkkitehtuurivertailu|palveluarkkitehtuuriin]] panostaminen on johtanut tilanteeseen, että yksilöt ja edustamansa roolit toimivat asioidessaan eIDAS-asetuksen mukaisesti, mutta [[Henkilökortti/Asiointipalveluita|julkinen sektori jatkuvasti estää]] asetuksen mukaista asiointia kiistäen sen sitovuuden. Tämä on johtanut lukuisiin kanteluihin [[Eduskunnan oikeusasiamies|Oikeusasiamiehelle]] ja [[Hallinto-oikeus|Hallinto-oikeuteen]]. * 2017 alusta käyttöönotetut G3-sukupolven henkilökortit lakkasivat toimimasta Linux-käyttöjärjestelmissä koska [[Henkilökortti/Oberthur|Oberthur-ongelma]] ei kiinnostanut ketään. * eIDAS-asetuksen tullessa voimaan Digivirasto [[Digivirasto/Notifiointisotku|jätti notifioimatta]] kaikki suomalaiset allekirjoitusvälineet asetuksen siirtymäkauden aikana ja käytännössä mitätöi ne EU:n sisällä tapahtuvassa asioinnissa. Tätä ennen suomalainen sähköinen allekirjoitus kävi esimerkiksi Virossa, mutta ei enää siirtymäkauden jälkeen, koska eIDAS-asetus velvoittaa kaikissa EU-maissa. * Digiviraston HETU-uudistuksen työryhmä uusii uudisti SATU-hiekan keksimällä [[Euroopan Unioni/Lompakko|EU Lompakkoon Yksilöintitunnuksen jolla ei tee mitään]] [[Yksilöintitunnus|yksilöintitunnuksen]], joka käytännössä rikkoo EU:n [[eIDAS]]-asetuksen [[QWAC]]-tunnistamisen valtavalta osalta palveluntarjoajia (pk-yritykset, järjestösektori). Uusimisen perusteena on SATUn 80 miljoonan SATU:n mahdollisen tunnuksen tunnusavaruuden loppuminen , mistä ei ole mitään näyttöä. Toiseksi syyksi kerrotaan, että ''sen käyttö on vakiintunut juuri tähän tarkoitukseen'' (?). '''Tilalle tarvitaan 10 miljardia''' tunnusta (10 000 000 000, miljardia - ei miljoonaa. Suomen väestö on noin 5,5 miljoonaa). Mutta jatkossa asioija saattaa esiintyä SATUSATUlla tai yksilöintitunnuksella ja se käytännössä sulkee pienet palvelutarjoajat ulos turvallisesta tunnistamisesta ja allekirjoittamisesta. Herää epäilys, että HETU-työryhmä ei joko ymmärrä eIDAS-QWAC:lla ta ollenkaan tai Yksilöintitunnuksellatoiminta on tarkoituksellista. Joka tapauksessa se täyttää ns. viimeisen naulan tunnusmerkistön. * Viranomaiset aktiivisesti kieltäytyvät asioimasta sähköisesti ja edellyttävät paperiallekirjoituksia * Viranomaiset aktiivisesti kieltäytyvät asioimasta kirjallisesti ja väittävät puhelinasioinnin, jota ei edes äänitetä, olevan riittävä todiste jostakin tapahtumasta * Viranomaiset aktiivisesti pakottavat kansaa digitaaliseen asiointiin (vrt. [https://vm.fi/-/1410829/ministerityoryhma-linjasi-digitaalisen-asioinnin-ensisijaisuudesta LVM ja VM yhteistiedote digitaalisen asioinnin ensisijaisuudesta] 4.10.2023), mutta viranomaista itseään ei usein voi tavoittaa samaa kautta. Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki ja 99% Vantaan kaupungista eivät osallistu Suomi.fi-viesteihin tätä kirjoitettaessa lokakuussa 2023, DVV käyttää sitä vain yksisuuntaiseen viestintään (lähettää viestejä kansalaisille, mutta virastolle itselleen ei voi lähettää viestejä). Suomi.fi-viesteihin osallistumisesta on tehty organisaatioille vapaaehtoista - jokaisen julkishallinnollisen yksikön pitää itse aktiivisesti haluta sitä ja tehdä tarvittavat toimenpiteet, mitä suurimmassa osassa suomalaisia julkishallinnon organisaatioita ei ole viitsitty tehdä. * Digi- ja väestötietovirasto on kirjoittanut kattavat [https://dvv.fi/documents/16079645/92882864/Varmenteella+salatun+ja+digitaalisesti+allekirjoitetun+sahkopostin+lahettaminen.pdf/4202e43f-98bd-1ea7-30b0-797ce67f606b/Varmenteella+salatun+ja+digitaalisesti+allekirjoitetun+sahkopostin+lahettaminen.pdf/Varmenteella+salatun+ja+digitaalisesti+allekirjoitetun+sahkopostin+lahettaminen.pdf?t=1632990137296 ohjeet] tavallisen sähköpostin salakirjoittamisesta ja allekirjoittamisesta varmenteilla, mutta kukaan ei käytä tätä menettelyä. Sen sijaan julkishallinnolliset tahot pakottavat kansalaisen käyttämään [[turvaposti]]a, joka ei ole turvallinen eikä posti

Navigointivalikko