5 547
muokkausta
Muutokset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
Kysymyksiin järjettömältä kuulostavasta tunnuksesta ei saatu suoraa vastausta lakiuudistusta vetävältäUusi tunnus ja mahdollinen kansallisten lopettaminen saisi vettä myllyyn EU:ta vastustavien leirissä. Lakiehdotuksessa mainitut kirjalliset perustelut hipovat valehteluaTätä kirjoittaessa vaaditusta kolmen vuoden toteutusajasta on vasta puoli vuotta kulunut.
Salailu viittaisi siihen, että Kyse on kaikkia EU:n laajuinen pakollinen henkilötunnus tiedetään araksi aiheeksi koska kansalliset tunnukset mielletään osaksi identiteettiä. Toisen maailmansodan aikaan väestörekistereitä käytettiin hyväksi ihmisten sortotoimissa, tunnusnumeroita jopa tatuoitiin vangittujen ihmisten ihoon. Ei siis ihme, että jos unionin kattava tunnushanke olisi olemassa-maita käsittävästä asiasta, sitä halutaan valmistella salaa ja julkaista se vasta valmiina. Uusi tunnus ja mahdollinen kansallisten lopettaminen saisi vettä myllyyn EU:ta vastustavien leirissä. Tätä kirjoittaessa vaaditusta kolmen vuoden toteutusajasta on vasta puoli vuotta kulunuttoteutus todennäköisesti tulisi komission asetuksena joka tulee voimaan ilman jäsenmaan parlamentin hyväksyntää.
'''EU IDEuID''' (EU Tunnus) on täysin oma teoriani jolle ei ole löytynyt mitään kirjallista, suoraa todistetta. Olen päätellyt sen yhdistelemällä viime aikoina julkaistua tietoa ja aiemmin tiedettyä.'''EuID''' on uusi [[Euroopan Unioni|Euroopan Unionin]] laajuinen henkilötunnus joka tulee aikanaan korvaamaan kaikkien jäsenmaiden henkilötunnukset. __TOC__ == Historia ja lakiehdotus ==
'''Vuonna 2017''' aloitettiin Suomen [[HETU/Uudistus-2017|henkilötunnuksen uudistushanke]] jossa oli tarkoitus poistaa siitä kaikki aiemmin koodattu tieto - syntymäaika ja sukupuoli. Koronavirus-pandemian takia valtion halu kantaa uudistuksesta aiheutuvat kustannukset väheni ja kokonaisuuudistuksen sijaan koodattujen tietojen sisältö tullaan poistamaan, mutta ulkoisesti tunnus näyttää samalta.
'''Tammikuussa 2022''' julkaistussa lakiehdotuksessa esiteltiin sivumennen toinen vastaava, henkilöä erittelevä yksilöivä , 11 merkkiä pitkä tunnus jolle oli ehdotuksessa annettu nimi [[HYT|Henkilön Yksilöintitunnus]]eli HYT. Se on tekninen tieto jolla voi luotettavasti erottaa henkilöt toisistaan tietojärjestelmissä. Jo olemassa oleva ja vastaava [[SATU]]-tunnus on kuvattu henkilökorttilaissa, mutta sitä ei mainita nimeltä tai sen pituutta määritellä.
5 § (29.6.2021/694)
Lakiehdotus ei ehdota olemassa olevan SATU:n käyttöä<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p66a'/>.
Uusi Yksilöintitunnus 11-merkkiä, sen rakennetta ei tiedetä. Twitterissä niiden sen ja SATU:n erosta kysyttäessä saatiin lopulta vastaus, että SATU:n 80 miljoonan tunnusavaruutta ei ole kulutettu paljon ja ainoa syy uuteen, epäyhteensopivaan ja paljon kustannuksia aiheuttavaan tunnukseen oli "siinä on antoa antoaluetta enemmän". Toden totta, siinähän on - vähän isommallekkin porukalle.
== Rakenne ==
== Salailu ==
Finanssiala oli mukana lainvalmistelun työryhmässä määrittelemässä koko henkilötunnuksen uudistusta ja vastusti voimakkaasti uutta Yksilötunnusta vedoten sen miljardiluokan kustannuksiin. Jos asiaa ei käsitelty edes työryhmän sisäisesti uutena EuID:nä, se on todennäköisesti vielä salaista (vain viranomaisille) ja tästä on myös viitteitä muista lähteistä. Toisaalta omituista Kysymyksiin järjettömältä kuulostavasta tunnuksesta ei saatu hyväksyttäviä perusteluita. Lakiehdotuksessa mainitut kirjalliset perustelut hipovat valehtelua<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p34b'/>. Salailu viittaisi siihen, että tunnusta EU:n laajuinen pakollinen henkilötunnus tiedetään araksi aiheeksi koska kansalliset tunnukset mielletään osaksi identiteettiä. Toisen maailmansodan aikaan väestörekistereitä käytettiin hyväksi ihmisten sortotoimissa - mm [[Alankomaat|Alankomaiden]] kyyditykset, tunnusnumeroita jopa tatuoitiin vangittujen ihmisten ihoon. [[Saksa]]ssa ei ole henkilötunnusta ollenkaan. Ei siis ihme, että jos unionin kattava tunnushanke olisi käsitelty tästä näkökulmasta työryhmässäolemassa, sitä halutaan valmistella salaa ja julkaista se vasta valmiina. Tai sitten tuliMyös EU komission pakottamat asetukset tulisi valmistella avoimesti, mutta julkisessa vastalauseessa siitä ei voi mainitaEU Lompakko esiteltiin myös jonkin sortin yllätyksenä kesällä 2021 - jota se tuskin oli kaikille kun Valtiovarainministeriössä oli samanlainen hanke jo käynnissä.
== Yhteenveto ==
* Suomella on jo täsmälleen samanlainen, vuosikymmeniksi riittävä järjestelmä jo olemassa* HETU on rikki tietojenkäsittelyn näkökulmasta kun se voi muuttua.* HETU on salainen, uusi EuID olisi julkinen<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p34'/>.
* Mitä uusi tunnus tekee Henkilötunnus-laissa jos se on lompakon asetussäädännön tasoinen tieto?
* 9 000 miljoonan tunnusjärjestelmä on mitoitettu riittämään koko EU:n alueelle.
* Eri maiden välistä yhteensopivuutta ei ole, EU-lompakon on pakko ratkaista se.
* Jälleen uusi tunnus Suomessa aiheuttaisi miljardiluokan kustannukset suomalaisille yhteisöille
* Nykyiset suomalaiset monet tunnukset hidastavat digitalisaatiota
* HETU:n lopettaminen olisi loogista, se tapahtuisi siirtymäaikana esim viidessä vuodessa
'''Jos tämä pitää paikkansa''': Itse en henkilökohtaisesti välttämättä ole EuID:tä vastaan. Nykytilanne on vaikea palvelun omistajan kannalta ja uusi lompakko vain pahentaa sitä Suomessa jossa on jo eri tunnuksia liikaa. HETU on rikki kun se voi muuttua. Eri maiden välistä yhteensopivuutta ei ole. Jos siirtymäkauden ajaksi tarjotaan rajapintoja tunnusten yhdistelyyn, EU:n laajuinen tunnus ratkaisisi monta ongelmaa ja vapauttaisi resursseja palveluiden sisällön tuottamiseen.
Jäljelle jäisi ainostaan HETU-nostalgia, varmasti karvas pala niellä monelle puhtaalle EU-vastustajalle.
== Katso myös ==
* [[HYT]]
== Lähteet ==
<references>
<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p34'>[[:Tiedosto:HETU_Luonnos_hallituksen_esitykseksi.pdf]] Sivu 34: ''Yksilöintitunnuksesta ei olisi tarkoituksenmukaista luoda vain henkilötietoriippumatonta versiota henkilötunnuksesta. Yksilöintitunnuksen ehdotetaan olevan julkinen nimen kaltainen tieto, jota saisi käsitellä ilman erityisiä toimialakohtaisia tai muita vastaavia rajoituksia yleisten tietosuojaperiaatteiden mukaisesti. Tunnuksen asema muistuttaisi osin henkilötunnuksen asemaa, mutta sen käyttötarkoitus rajattaisiin suoraan laissa vain henkilön yksiselitteiseen yksilöimiseen. Käytännössä tunnuksen avulla olisi siten mahdollista vain kytkeä tietyn henkilön henkilötiedot yhteen rekistereissä ja niiden välillä, eikä sitä luovutettaisi lainkaan henkilöllisyyden todentamistarkoitukseen. Nimen kaltaisena yksilöivänä tietona yksilöintitunnus olisi useimmiten käytettävissä myös niillä toimialoilla, joilla ei ole mahdollisuutta nykyään käsitellä henkilötunnuksia. Yksilöintitunnuksella olisi näin mahdollista korvata myös organisaatiokohtaisten tunnusten käsittelyä.''</ref>
<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p34b'>[[:Tiedosto:HETU_Luonnos_hallituksen_esitykseksi.pdf]] Sivu 34 ''Tässä esityksessä ehdotetaan, että yksilöintitunnus luodaan väestötietojärjestelmään henkilötunnuksen rinnalle ja, että sen käyttö yhteiskunnassa olisi täysin vapaaehtoista. Mikäli tunnus joskus tulevaisuudessa haluttaisiin ottaa käyttöön laajemmin yhteiskunnan ensisijaisena yksilöivänä tunnuksena, tästä päätettäisiin erikseen. Ehdotus ei myöskään miltään osin rajoittaisi henkilötunnuksen käyttöä ja käsittelyä. Ehdotetulla yksilöintitunnuksella ei siten olisi vaikutuksia niihin organisaatioihin, jotka eivät sitä ottaisi käyttöön. Yksilöintitunnuksen käyttöön ottava organisaatio vastaisi tiedonvaihdon järjestämisestä niiden organisaatioiden kanssa, jotka eivät omassa toiminnassaan käsittele yksilöintitunnusta.''</ref>
<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p66a'>[[:Tiedosto:HETU_Luonnos_hallituksen_esitykseksi.pdf]] Sivu 66 ''SATU:n käytön laajentamista uudeksi yksilöintitunnukseksi ei ehdoteta sen vakiintuneekseni muodostuneen nykyisen käyttötarkoituksen vuoksi. Lisäksi esityksen valmistelussa on arvioitu, että tunnusten rajallinen määrä voisi muodostua ongelmaksi pitkällä aikavälillä.''</ref>
</references>
