Käyttäjä:TUOMALA JUHA 10000350X/EuID

Kohteesta DigiWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

EU ID (EU Tunnus) on täysin oma teoriani jolle ei ole löytynyt mitään kirjallista, suoraa todistetta. Olen päätellyt sen yhdistelemällä viime aikoina julkaistua tietoa ja aiemmin tiedettyä.

Vuonna 2017 aloitettiin Suomen henkilötunnuksen uudistushanke jossa oli tarkoitus poistaa siitä kaikki aiemmin koodattu tieto - syntymäaika ja sukupuoli. Koronavirus-pandemian takia valtion halu kantaa uudistuksesta aiheutuvat kustannukset väheni ja kokonaisuuudistuksen sijaan koodattujen tietojen sisältö tullaan poistamaan, mutta ulkoisesti tunnus näyttää samalta.

Tammikuussa 2022 julkaistussa lakiehdotuksessa esiteltiin sivumennen toinen vastaava, henkilöä erittelevä yksilöivä tunnus jolle oli ehdotuksessa annettu nimi Yksilöintitunnus. Se on tekninen tieto jolla voi luotettavasti erottaa henkilöt toisistaan tietojärjestelmissä. Jo olemassa oleva ja vastaava SATU-tunnus on kuvattu henkilökorttilaissa, mutta sitä ei mainita nimeltä tai sen pituutta määritellä.

 5 § (29.6.2021/694)
 Henkilökortissa on tekninen osa, johon talletetaan kansalaisvarmenteen tiedot, 
 sähköisen asioinnin edellyttämät kortinhaltijan tunnistautumistiedot ja 
 kansalaisvarmenteisiin liittyvät muut välttämättömät tekniset tiedot.

Tarkempi kuvaus on jossain entisen VRK:n asetuksessa.

SATU-numerot eivät ole loppumassa.

Kesällä 2021 Euroopan Unionin komissio julkisti ns EU Lompakko -hankkeen jossa unionin jokainen jäsenvaltio on velvoitettu luomaan koko EU:n kattava, yhteensopiva sähköinen tunnistusväline mobiililaitteisiin. Jokaisen jäsenvaltion tuli aloittaa valmistelut heti ja saada ne valmiiksi kolmessa vuodessa.

Joulukuussa 1999 Suomessa otettiin käyttöön sähköiset varmenteet joiden yhteydessä julkistettiin SATU-tunnus joka on täysin vastaava mikä nyt esitelty Yksilöintitunnus on. Niiden ainoa ero on pituus, SATU on 8+1-merkkiä pitkä rajoituksineen.

Uusi Yksilöintitunnus 11-merkkiä, sen rakennetta ei tiedetä. Twitterissä niiden erosta kysyttäessä saatiin lopulta vastaus, että SATU:n 80 miljoonan tunnusavaruutta ei ole kulutettu paljon ja ainoa syy uuteen, epäyhteensopivaan ja paljon kustannuksia aiheuttavaan tunnukseen oli "siinä on antoa enemmän". Toden totta, siinähän on - vähän isommallekkin porukalle.

Sisällysluettelo

Rakenne

Julkaistulla 11-merkin kokonaisluvulla (kirjaimilla saisi vielä enemmän) saa eri tunnuksia:

 10^11 = 100 000 miljoonaa, eli 100 miljardia tunnusta.

Kaikissa aiemmin tunnetuissa tunnuksissa (IBAN, HETU, SATU, oheisen kuvan 9-merkin SATU viittaa 8+1 merkkiin), on aina ollut tarkistusosa (checksum) ja talletettu tieto. Näin on varmaan uudessa tunnuksessakin. Se vie vähintään yhden merkin 11-merkin pituudesta. Kymmenellä merkillä saadaan:

 10^10 = 10 000 000 000, eli 10 miljardia tunnusta.

Koska tietojenkäsittelyn esitystavat, ns literaalit yleensä käsittelevät nollalla alkavat merkkijonot tekstinä, on ne tyypillistä kieltää kuten kokonaislukuun perustuvassa SATU-tunnuksessa on tehty. Eli ensimmäinen miljardi pois.

 10^10 - nollalla alkavat, yhdeksän miljardia tunnusta.

Maakoodi, jos sellainen haluttaisiin sisällyttää olisi todennäköisesti ISO-3166 kaksi- tai kolmimerkkinen maakoodi. Koska ei ole mitään syytä olla säästämättä, kaksi ensimmäistä merkkiä maakoodina kuluttaisi 11 merkistä vielä kaksi lisää tarkistussumman ja nollalla alkavien tunnusten lisäksi:

 10^8 - nollalla alkavat = 100 miljoonaa miinus eka miljoona. = 99 miljoonaa.

Saksassa pelkästään on noin 80 miljoonaa ihmistä, IBAN-tyylinen DExxxxxxxxT tunnus riittäisi juuri nyt siellä asuville, mutta ei montaa vuotta syntyville enää. Eli maatunnus ei ole loogisesti päätellen mahdollinen. Ja yhteiskunnissa on viime vuosikymmeninä herätty tietojen koodaamisen ongelmaan. Maatunnus sitoisi henkilön kansallisuuteen ja vihjaisi etnisyydestä, kun EU on päin vastoin kannustanut ihmisiä migraatioon aluellaan ja maatunnus ei toisi varsinaista lisäarvoa verrattuna sen haittoihin. On järkevää antaa isojen maiden kuluttaa pienempien maiden tunnuskiintiötä mitä ne eivät koskaan saisi käytettyä muutenkaan.

Todennäköisin vaihtoehto on siis koko EU:n kattava kokonaisluku tarkistussummalla. Alueen 450 miljoonan väestö tulisi siten toimeen 9 000 miljoonan tunnusavaruudella vuosikymmeniä, kuten olisi kohtuullista odottaa tulevan. Näin suuren järjestelmän elinkaari tulisi olla vähintään 30-50 vuotta koska sen uusiminen aiheuttaa valtavat kustannukset koko alueella.

Salailu

Finanssiala oli mukana lainvalmistelun työryhmässä määrittelemässä koko henkilötunnuksen uudistusta ja vastusti voimakkaasti uutta Yksilötunnusta vedoten sen miljardiluokan kustannuksiin. Jos asiaa ei käsitelty edes työryhmän sisäisesti uutena EuID:nä, se on todennäköisesti vielä salaista (vain viranomaisille) ja tästä on myös viitteitä muista lähteistä. Toisaalta omituista, että tunnusta ei olisi käsitelty tästä näkökulmasta työryhmässä. Tai sitten tuli, mutta julkisessa vastalauseessa siitä ei voi mainita.

Kysymyksiin järjettömältä kuulostavasta tunnuksesta ei saatu suoraa vastausta lakiuudistusta vetävältä. Lakiehdotuksessa mainitut kirjalliset perustelut hipovat valehtelua.

Salailu viittaisi siihen, että EU:n laajuinen pakollinen henkilötunnus tiedetään araksi aiheeksi koska kansalliset tunnukset mielletään osaksi identiteettiä. Toisen maailmansodan aikaan väestörekistereitä käytettiin hyväksi ihmisten sortotoimissa, tunnusnumeroita jopa tatuoitiin vangittujen ihmisten ihoon. Ei siis ihme, että jos unionin kattava tunnushanke olisi olemassa, sitä halutaan valmistella salaa ja julkaista se vasta valmiina. Uusi tunnus ja mahdollinen kansallisten lopettaminen saisi vettä myllyyn EU:ta vastustavien leirissä. Tätä kirjoittaessa vaaditusta kolmen vuoden toteutusajasta on vasta puoli vuotta kulunut.

Yhteenveto

  • Suomella on jo täsmälleen samanlainen, vuosikymmeniksi riittävä järjestelmä jo olemassa
  • Mitä uusi tunnus tekee Henkilötunnus-laissa jos se on lompakon asetussäädännön tasoinen tieto?
  • 9 000 miljoonan tunnusjärjestelmä on mitoitettu riittämään koko EU:n alueelle.
  • Jälleen uusi tunnus Suomessa aiheuttaisi miljardiluokan kustannukset suomalaisille yhteisöille
  • Nykyiset suomalaiset monet tunnukset hidastavat digitalisaatiota
  • lakiehdotuksessa mainintaan mahdollisuudesta, että uusi euID korvaisi suomalaisen HETU:n kokonaan[1]
  • HETU:n lopettaminen olisi loogista, se tapahtuisi siirtymäaikana esim viidessä vuodessa

Jos tämä pitää paikkansa: Itse en henkilökohtaisesti välttämättä ole EuID:tä vastaan. Nykytilanne on vaikea palvelun omistajan kannalta ja uusi lompakko vain pahentaa sitä Suomessa jossa on jo eri tunnuksia liikaa. HETU on rikki kun se voi muuttua. Eri maiden välistä yhteensopivuutta ei ole. Jos siirtymäkauden ajaksi tarjotaan rajapintoja tunnusten yhdistelyyn, EU:n laajuinen tunnus ratkaisisi monta ongelmaa ja vapauttaisi resursseja palveluiden sisällön tuottamiseen.

Jäljelle jäisi ainostaan HETU-nostalgia, varmasti karvas pala niellä monelle puhtaalle EU-vastustajalle.

Lähteet

  1. Tiedosto:HETU_Luonnos_hallituksen_esitykseksi.pdf Sivu 34 Tässä esityksessä ehdotetaan, että yksilöintitunnus luodaan väestötietojärjestelmään henkilötunnuksen rinnalle ja, että sen käyttö yhteiskunnassa olisi täysin vapaaehtoista. Mikäli tunnus joskus tulevaisuudessa haluttaisiin ottaa käyttöön laajemmin yhteiskunnan ensisijaisena yksilöivänä tunnuksena, tästä päätettäisiin erikseen. Ehdotus ei myöskään miltään osin rajoittaisi henkilötunnuksen käyttöä ja käsittelyä. Ehdotetulla yksilöintitunnuksella ei siten olisi vaikutuksia niihin organisaatioihin, jotka eivät sitä ottaisi käyttöön. Yksilöintitunnuksen käyttöön ottava organisaatio vastaisi tiedonvaihdon järjestämisestä niiden organisaatioiden kanssa, jotka eivät omassa toiminnassaan käsittele yksilöintitunnusta.