Luettelo tunnisteista

Kohteesta DigiWiki
Versio hetkellä 4. helmikuuta 2019 kello 11.28 – tehnyt TUOMALA JUHA 10000350X (keskustelu | muokkaukset) (→‎Yhteenveto)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Luettelo tunnisteista kattaa yleisimmät Suomessa käytössä olevat henkilötunnisteet jotka ovat maassa asuvan saatavilla tai julkisen tahon kehittämiä ja tarjoamia.

Sisällysluettelo

Yleistä

tunniste aste laissa ensitunnistettu myöntäjä myönnetään ikäraja voim. hinta
henkilökortti 1 virallinen on valtio asukkaalle 18v 5v 32-55 €
passi 1 virallinen on valtio kansalaiselle 18v 5v 22-83 €
Mobiilivarmenne 2 vahva on teleoperaattori asukkaalle 0 €
ajokortti 2 tuntee on valtio asukkaalle 16v rajaton
sairasvakuutuskortti 2 on KELA asukkaalle
pankkitunnukset 2 vahva on pankki valikoiden 0v
Viron varmennekortti 2 vahva on valtio globaalisti ei ole? 50 €
Nordea eID 2 vahva on Nordea pankki valikoiden 2v
Oleskelulupakortti vahva ei valtio valikoiden
SisuID 3 noudattaa on yritykset globaalisti
Yle tunnus - ei tunne ei Yleisradio ? <18v
MPASS - ei tunne ei ? ? <18v
  • aste: Onko tunniste myönnetty pohjautuen toiseen tunnisteeseen? Esimerkiksi ajokorttia hakiessa kysytään passia tai henkilökorttia - mutta ei toisinpäin. Jos astetta ei ole mainittu, ensitunnistusta ei ole tehty vaan "tunnisteen" voi saada kuka tahansa ja miten monta kappaletta tahansa, tunniste todistaa vain lähteensä (esim sähköpostiosoite) olemassaolon.
  • laissa: Lainsäädännöllinen merkitys, esimerkiksi sopimusoikeudellisessa oikeudenkäynnissä. Virallinen on myös lain mainitsema vahva tunnisteväline joka tekee sen käytöstä oikeustoimikelpoista. Tunnisteet jotka käyttävät Luottamusverkosto:a, noudattavat siitä säädettyä lakia.
  • myöntäjä: KELA on suoraan Eduskunnan alainen eikä osa valtionhallintoa.
  • myönnetään: Kenelle myönnetään? Jos vain asiakkaille ja asiakkuus sisältää esim kielitaitovaatimuksia, asukkaalle kriteerit eivät täyty.
  • asema: Lainsäädännöllinen asema.
  • voim.: voimassaoloaika.
  • hinta: Vuonna 2015. Hintaan saattaa vaikuttaa hakija, tunnisteen tyyppi ja hakutavat.

Asema

tunniste fyysisenä sähköisenä aktiivisia (kpl) sähköisiä palveluita
henkilökortti vahva huono 548938 /31.05.2015 vähän, julkiset, instituutiot
passi vahva ei ole
ajokortti ei ole ei ole
pankkitunnukset ei ole vahva >2 miljoonaa pankit, julkiset, insituutiot
Mobiilivarmenne ei ole huono 200 000 /31.10.2016 vähän
Viron varmennekortti ei ole todella vahva
SisuID ei ole huono vähän
Yle tunnus ei ole mitätön Yleisradion web ja Areena

Käyttö

tunniste matkustus-
asiakirja
vaatii
lukulaitteen
sähköinen
tunnistaminen
sähköinen
allekirjoittaminen
käyttö
maksullista
henkilökortti Schengen uudet ei kyllä kyllä ei
passi maailma ei ei ei
mobiilivarmenne ei ei kyllä kyllä kyllä
ajokortti ei ei ei ei
sairasvakuutuskortti ei ei ei ei
pankkitunnukset ei ei kyllä ei välillisesti
Viron varmennekortti ei uudet ei kyllä kyllä ei
Nordea eID ei kyllä kyllä kyllä välillisesti
Oleskelulupakortti kyllä kyllä
Yle tunnus ei ei kyllä ei ei
  • vaatii lukulaitteen: kontaktikortit luetaan kortinlukijalla, sellainen tulee hankkia jos läppärissä/näppiksessä ei ole. Uudet varmennekortit toimivat langattomasti mobiililaitteilla.
  • matkustusasiakirja: Henkilökortilla voi matkustaa Schegen-alueella tai passilla koko maailmassa.
  • käyttö maksullista: Maksaako joka tapahtuma erikseen vai pelkkä tunnisteen hankinta.

Ominaisuudet

tunniste sisältämä
tunnus
yksilöivä MFA kuva biometrinen varmenne
tunnisteessa
varmenne
palvelussa
etäluku
henkilökortti HETU ja SATU on on on ei 2 kpl ei,
mahdollista
>=2017 on
passi HETU on on on on ei ei on
mobiilivarmenne SATU on on ei ei ? on ei
ajokortti HETU on on on ei ei ei ei
sairasvakuutuskortti HETU on ehkä ei ei ei ei
pankkitunnukset HETU, Y-tunnus,
em yhdistelmät
on osa ei ei ei ei ei,
mahdollista
ei
Viron varmennekortti on on ei ei 2 kpl ei,
mahdollista
>=2018 on
Nordea eID asiakasnumero ~on on ei ei 2 kpl ei,
mahdollista
ei
SisuID ei ei ei on ei
Yle tunnus ? ei ei ei ei ei mahdollista ei
MPASS ei ei ei ei ei mahdollista ei
  • tunnus: on yleensä henkilötunnus (HETU) tai asiointitunnus (SATU).
  • yksilöivä: jos on, henkilö ei saa uutta tunnusta järjestelmään halutessaan.
  • MFA: koostuuko tunnistusväline monesta tekijästä? TUPAS/pankkitunnuksia voi käyttää eri välineillä joista osa ei ole täytä MFA-vaatimuksia.
  • varmenne tunnisteessa: voi olla turvallinen MFA ja mahdollistaa luotettavat ja turvalliset varmenne-allekirjoitukset.
  • varmenne palvelussa: ei voi olla turvallinen MFA, mahdollistaa allekirjoitukset, mutta ei yhtä turvallinen kuin varmenne tunnisteessa.
  • etäluku: etäluku nopeuttaa käyttöä, mutta saattaa olla myös tietoturvariski.

Toteutus ja käyttö verkkopalvelussa

Tunnisteiden vertailu palveluntarjoajan näkökulmasta. Taulukkoon on listattu vain ne tunnisteet joita voi käyttää sähköisesti.

tunniste käyttäjämäärät saatu tunnus vaatii sopimuksen liittymismaksu kuluja/kk ohjelmisto palvelussa vaatii taustayhteyden suljettu
henkilökortti pienet SATU ei ei ei kevyt kevyt, standardi sulkulista http:llä ei
mobiilivarmenne pienet SATU kyllä kyllä kyllä raskas raskas, järjestelmäkohtainen kyllä
pankkitunnukset suuret HETU /
Y-tunnus
kyllä kyllä kyllä raskas raskas, järjestelmäkohtainen kyllä
Nordea eID yritysasiakkaat asiakasnumero kevyt kevyt, standardi sulkulista http:llä ei
SisuID pienet kyllä kyllä ei
MPASS ei vielä ei vielä ei

saatu tunnus: minkä yksilöivän tunnuksen palvelun omistaja saa asioijasta järjestelmäänsä? SATU vaatii todennäköisesti HETU-kyselyt (maksullinen+sopimus) VTJ:stä.

suljettu: onko järjestelmän tekniset kuvaukset, kehittäjän dokumentaatio ym tieto julkisesti saatavilla ja onko yksityiskohdista julkista keskustelua, vastauksia kysymyksiin ym. Kaikki edelläoleva vaikuttaa ratkaisun käyttäjän kehitys- ja ylläpitokustannuksiin.

Yhteenveto

Suomessa eri tunnisteita ja järjestelmiä on kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen paljon. Niiden määrää selittää pankkien määräävään markkinaasemaan perustuva pankkitunnusten dominoiva asema ja toisaalta lainsäätäjän passiivinen suhtautuminen joka on odattanut markkinoiden ratkaisevan tilanteen, toisin kuin edelläkävijä Virossa jossa yhteinen väline valittiin ja kopioitiin Suomesta poliitisena päätöksenä. Keskenään epäyhteensopivien tunnisteiden suuri määrä ja niitä tuottavien tahojen ristiriitaiset interessit todennäköisesti pitävät huolen, että tulevaisuudessa käyttäjällä tulee olla yhä useita tunnisteita, eivätkä digitaaliset allekirjoitukset yleisty.