Ero sivun ”Mobiilivarmenne” versioiden välillä

Kohteesta DigiWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
 
'''Mobiilivarmenne''' on teleoperaattoreiden mobiililaitteisiin tarjoama sähköinen tunniste ja tunnistusjärjestelmä. Järjestelmä on kaupallinen palvelu jonka käytöstä veloitetaan tapahtumapohjaisesti loppukäyttäjältä käyttämänsä palvelun kautta.
 
'''Mobiilivarmenne''' on teleoperaattoreiden mobiililaitteisiin tarjoama sähköinen tunniste ja tunnistusjärjestelmä. Järjestelmä on kaupallinen palvelu jonka käytöstä veloitetaan tapahtumapohjaisesti loppukäyttäjältä käyttämänsä palvelun kautta.
  
−
Mobiilivarmenne on tallennettu matkapuhelinverkon SIM-kortille ja ainakaan toistaiseksi varmennetta ei ole valmiina jokaisella kortilla vaan SIM-kortti tulee vaihtaa oman operaattorin asiakaspalvelupisteessä. Mobiilivarmenteen voisi aktivoida verkossa [[TUPAS|pankkitunnuksilla]]<ref name='yle-20161031'>''Turpeinen kertoo, että asiassa on auttanut etenkin se, että palvelun voi nykyisin rekisteröidä itsepalveluna verkossa käyttäen verkkopankkitunnuksia. Hänen mukaansa tämä on jo tärkeämpi kanava kuin rekisteröinti kivijalkaliikkeissä.'' Viitattu: 2016-10-31</ref>.
+
Ainakaan toistaiseksi varmennetoimintoa ei ole valmiina jokaisella kortilla vaan SIM-kortti tulee vaihtaa oman operaattorin asiakaspalvelupisteessä. Mobiilivarmenteen voisi aktivoida verkossa [[TUPAS|pankkitunnuksilla]]<ref name='yle-20161031'>''Turpeinen kertoo, että asiassa on auttanut etenkin se, että palvelun voi nykyisin rekisteröidä itsepalveluna verkossa käyttäen verkkopankkitunnuksia. Hänen mukaansa tämä on jo tärkeämpi kanava kuin rekisteröinti kivijalkaliikkeissä.'' Viitattu: 2016-10-31</ref>.
  
 
Mobiilivarmennetta tukevia palveluita on vähän. Syitä tähän on varmasti monia, yksi on todennäköisesti vähäinen tunnisteiden määrä, 200 000 kappaletta (2016 lokakuu)<ref name='yle-20161031'>[http://yle.fi/uutiset/3-9183014 yle.fi 2016-10-31: Miljoonilla euroilla kehitetty mobiilivarmenne ei kiinnosta – Arvio: Käyttäjiä 200 000] ''Kahden operaattorin arvion mukaan mobiilivarmenteella on noin 200 000 käyttäjää, kun lasketaan yhteen Soneran, Elisan ja DNA:n palvelut.'' Viitattu: 2016-10-31</ref>, palvelun rakentamisen monimutkaisuus, sopimusbyrokratia, julkisen dokumentaation puute ja laitesidonnaisuus älypuhelimeen.  
 
Mobiilivarmennetta tukevia palveluita on vähän. Syitä tähän on varmasti monia, yksi on todennäköisesti vähäinen tunnisteiden määrä, 200 000 kappaletta (2016 lokakuu)<ref name='yle-20161031'>[http://yle.fi/uutiset/3-9183014 yle.fi 2016-10-31: Miljoonilla euroilla kehitetty mobiilivarmenne ei kiinnosta – Arvio: Käyttäjiä 200 000] ''Kahden operaattorin arvion mukaan mobiilivarmenteella on noin 200 000 käyttäjää, kun lasketaan yhteen Soneran, Elisan ja DNA:n palvelut.'' Viitattu: 2016-10-31</ref>, palvelun rakentamisen monimutkaisuus, sopimusbyrokratia, julkisen dokumentaation puute ja laitesidonnaisuus älypuhelimeen.  
Rivi 7: Rivi 7:
 
Nykyään [[TUPAS|TUPAS-tunnistamista]] käyttäviin palveluihin pääsee sisään myös Mobiilivarmenteella [[Osuuspankki|Osuuspankin]] kautta joka mahdollistaa TUPAS-tunnistuksen Mobiilivarmenteella.
 
Nykyään [[TUPAS|TUPAS-tunnistamista]] käyttäviin palveluihin pääsee sisään myös Mobiilivarmenteella [[Osuuspankki|Osuuspankin]] kautta joka mahdollistaa TUPAS-tunnistuksen Mobiilivarmenteella.
  
−
Mobiilivarmenne käyttää tiedonsiirrossa tekstiviestejä vaikka laitteessa olisikin aktiviinen pakettivälitteinen Internet-yhteys. Tämä johtuu järjestelmän kehittäjistä jotka olivat teleoperaattoreita.
+
Mobiilivarmenne on tallennettu osaksi matkapuhelinverkon SIM-kortille ja osaksi kortin julkaiseen operaattorin palveluun, eli se ei toimi ilman verkkoyhteyttä eikä ole täysin vastaava kuten X.509 -varmenteet yleensä mielletään. Mobiilivarmenne käyttää tiedonsiirrossa tekstiviestejä vaikka laitteessa olisikin aktiviinen pakettivälitteinen Internet-yhteys. Tämä johtuu järjestelmän kehittäjistä jotka olivat teleoperaattoreita.
  
 
Nimenä Mobiilivarmenne on harhaanjohtava, kyse ei ole tietotekniikassa webistä ja sähköpostista tutuksi tulleesta [[Varmenne|varmenteesta]], kuten [[X509]]-muotoinen varmenne on, eikä sitä voi siten käyttää kuten perinteistä varmennetta. Varmenne on käyttäjänsä hallussa, mutta esimerkiksi web-selain ei voi käyttää sitä tunnistautumisessa normaalisti.
 
Nimenä Mobiilivarmenne on harhaanjohtava, kyse ei ole tietotekniikassa webistä ja sähköpostista tutuksi tulleesta [[Varmenne|varmenteesta]], kuten [[X509]]-muotoinen varmenne on, eikä sitä voi siten käyttää kuten perinteistä varmennetta. Varmenne on käyttäjänsä hallussa, mutta esimerkiksi web-selain ei voi käyttää sitä tunnistautumisessa normaalisti.
Rivi 25: Rivi 25:
 
* [[Tekniikka/Mobiilivarmenne]] sisältää teknistä aiheesta.
 
* [[Tekniikka/Mobiilivarmenne]] sisältää teknistä aiheesta.
 
* [[MSS]]
 
* [[MSS]]
−
* [[SK ID Solutions#Smart-ID|Smart-ID]]
+
* [[SK ID Solutions#Smart-ID|Smart-ID]] on vastaava toiminto joka käyttää puhelimen turvamuistia ja IP-yhteyttä.
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==

Versio 10. tammikuuta 2018 kello 10.53

Mobiilivarmenne on teleoperaattoreiden mobiililaitteisiin tarjoama sähköinen tunniste ja tunnistusjärjestelmä. Järjestelmä on kaupallinen palvelu jonka käytöstä veloitetaan tapahtumapohjaisesti loppukäyttäjältä käyttämänsä palvelun kautta.

Ainakaan toistaiseksi varmennetoimintoa ei ole valmiina jokaisella kortilla vaan SIM-kortti tulee vaihtaa oman operaattorin asiakaspalvelupisteessä. Mobiilivarmenteen voisi aktivoida verkossa pankkitunnuksilla[1].

Mobiilivarmennetta tukevia palveluita on vähän. Syitä tähän on varmasti monia, yksi on todennäköisesti vähäinen tunnisteiden määrä, 200 000 kappaletta (2016 lokakuu)[1], palvelun rakentamisen monimutkaisuus, sopimusbyrokratia, julkisen dokumentaation puute ja laitesidonnaisuus älypuhelimeen.

Nykyään TUPAS-tunnistamista käyttäviin palveluihin pääsee sisään myös Mobiilivarmenteella Osuuspankin kautta joka mahdollistaa TUPAS-tunnistuksen Mobiilivarmenteella.

Mobiilivarmenne on tallennettu osaksi matkapuhelinverkon SIM-kortille ja osaksi kortin julkaiseen operaattorin palveluun, eli se ei toimi ilman verkkoyhteyttä eikä ole täysin vastaava kuten X.509 -varmenteet yleensä mielletään. Mobiilivarmenne käyttää tiedonsiirrossa tekstiviestejä vaikka laitteessa olisikin aktiviinen pakettivälitteinen Internet-yhteys. Tämä johtuu järjestelmän kehittäjistä jotka olivat teleoperaattoreita.

Nimenä Mobiilivarmenne on harhaanjohtava, kyse ei ole tietotekniikassa webistä ja sähköpostista tutuksi tulleesta varmenteesta, kuten X509-muotoinen varmenne on, eikä sitä voi siten käyttää kuten perinteistä varmennetta. Varmenne on käyttäjänsä hallussa, mutta esimerkiksi web-selain ei voi käyttää sitä tunnistautumisessa normaalisti.

Historia

Alun perin mobiilivarmenne oli Väestörekisterikeskuksen takaama varmenne joka tallennettiin teleoperaattorin omistamalle SIM-kortille, jota anottiin sekä poliisin kansilassa että teleoperaattorilla asiakaspalvelupisteessä ja jonka poliisi viimein luovutti asiakkaalle kansliassaan.

Uudessa mallissa Väestörekisterikeskus on allokoinut virallisen SATU-numeron teleoperaattoreille ja teleoperaattori toimii varmenteen takaajana ja luovuttajana.

  •  ??.12.2014 Jakelu asiakkaille alkaa.
  •  ??.12.2008 Jakelu jakaminen lopetetaan, kaikki voimassaolevat mobiilivarmenteet mitätöidään laittamalla ne sukulistalle.
  •  ??.??.???? Uudistetun mallin Mobiilivarmenne julkistetaan ja jakelu alkaa.
  • 31.10.2016 Voimassaolevia mobiilivarmenteita 200 000 kappaletta.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Turpeinen kertoo, että asiassa on auttanut etenkin se, että palvelun voi nykyisin rekisteröidä itsepalveluna verkossa käyttäen verkkopankkitunnuksia. Hänen mukaansa tämä on jo tärkeämpi kanava kuin rekisteröinti kivijalkaliikkeissä. Viitattu: 2016-10-31 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”yle-20161031” on määritetty usean kerran eri sisällöillä

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”http://digisaatio.fi/mediawiki/index.php?title=Mobiilivarmenne&oldid=5708”