Ero sivun ”Mobiilivarmenne” versioiden välillä

Kohteesta DigiWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 3: Rivi 3:
 
Mobiilivarmenne on tallennettu matkapuhelinverkon SIM-kortille ja ainakaan toistaiseksi varmennetta ei ole valmiina jokaisella kortilla vaan SIM-kortti tulee vaihtaa oman operaattorin asiakaspalvelupisteessä. Verkkouutisten perusteella Mobiilivarmenteen voisi aktivoida verkossa [[TUPAS|pankkitunnuksilla]]<ref name='yle-20161031'>''Turpeinen kertoo, että asiassa on auttanut etenkin se, että palvelun voi nykyisin rekisteröidä itsepalveluna verkossa käyttäen verkkopankkitunnuksia. Hänen mukaansa tämä on jo tärkeämpi kanava kuin rekisteröinti kivijalkaliikkeissä.'' Viitattu: 2016-10-31</ref>.
 
Mobiilivarmenne on tallennettu matkapuhelinverkon SIM-kortille ja ainakaan toistaiseksi varmennetta ei ole valmiina jokaisella kortilla vaan SIM-kortti tulee vaihtaa oman operaattorin asiakaspalvelupisteessä. Verkkouutisten perusteella Mobiilivarmenteen voisi aktivoida verkossa [[TUPAS|pankkitunnuksilla]]<ref name='yle-20161031'>''Turpeinen kertoo, että asiassa on auttanut etenkin se, että palvelun voi nykyisin rekisteröidä itsepalveluna verkossa käyttäen verkkopankkitunnuksia. Hänen mukaansa tämä on jo tärkeämpi kanava kuin rekisteröinti kivijalkaliikkeissä.'' Viitattu: 2016-10-31</ref>.
  
Mobiilivarmennetta tukevia palveluita on vähän. Syitä tähän on varmasti monia, yksi on todennäköisesti vähäinen tunnisteiden määrä, 200 000 kappaletta (2016 lokakuu)<ref name='yle-20161031'>[http://yle.fi/uutiset/3-9183014 yle.fi 2016-10-31: Miljoonilla euroilla kehitetty mobiilivarmenne ei kiinnosta – Arvio: Käyttäjiä 200 000] ''Kahden operaattorin arvion mukaan mobiilivarmenteella on noin 200 000 käyttäjää, kun lasketaan yhteen Soneran, Elisan ja DNA:n palvelut.'' Viitattu: 2016-10-31</ref>, palvelun rakentamisen monimutkaisuus, sopimusbyrokratia, julkisen dokumentaation puute ja laitesidonnaisuus älypuhelimeen.
+
Mobiilivarmennetta tukevia palveluita on vähän. Syitä tähän on varmasti monia, yksi on todennäköisesti vähäinen tunnisteiden määrä, 200 000 kappaletta (2016 lokakuu)<ref name='yle-20161031'>[http://yle.fi/uutiset/3-9183014 yle.fi 2016-10-31: Miljoonilla euroilla kehitetty mobiilivarmenne ei kiinnosta – Arvio: Käyttäjiä 200 000] ''Kahden operaattorin arvion mukaan mobiilivarmenteella on noin 200 000 käyttäjää, kun lasketaan yhteen Soneran, Elisan ja DNA:n palvelut.'' Viitattu: 2016-10-31</ref>, palvelun rakentamisen monimutkaisuus, sopimusbyrokratia, julkisen dokumentaation puute ja laitesidonnaisuus älypuhelimeen.
 +
 
 +
Nykyään [[TUPAS|TUPAS-tunnistamista]] käyttäviin palveluihin pääsee sisään myös Mobiilivarmenteella [[Osuuspankki|Osuuspankin]] kautta joka mahdollistaa TUPAS-tunnistuksen Mobiilivarmenteella.
  
 
Nimenä Mobiilivarmenne on harhaanjohtava, kyse ei ole tietotekniikassa webistä ja sähköpostista tutuksi tulleesta [[Varmenne|varmenteesta]], kuten [[X509]]-muotoinen varmenne on, eikä sitä voi siten käyttää kuten perinteistä varmennetta.
 
Nimenä Mobiilivarmenne on harhaanjohtava, kyse ei ole tietotekniikassa webistä ja sähköpostista tutuksi tulleesta [[Varmenne|varmenteesta]], kuten [[X509]]-muotoinen varmenne on, eikä sitä voi siten käyttää kuten perinteistä varmennetta.

Versio 10. toukokuuta 2017 kello 07.33

Mobiilivarmenne on teleoperaattoreiden mobiililaitteisiin tarjoama sähköinen tunniste ja tunnistusjärjestelmä. Järjestelmä on kaupallinen palvelu jonka käytöstä veloitetaan tapahtumapohjaisesti ja sitä tukevan palvelun sopimuksissa.

Mobiilivarmenne on tallennettu matkapuhelinverkon SIM-kortille ja ainakaan toistaiseksi varmennetta ei ole valmiina jokaisella kortilla vaan SIM-kortti tulee vaihtaa oman operaattorin asiakaspalvelupisteessä. Verkkouutisten perusteella Mobiilivarmenteen voisi aktivoida verkossa pankkitunnuksilla[1].

Mobiilivarmennetta tukevia palveluita on vähän. Syitä tähän on varmasti monia, yksi on todennäköisesti vähäinen tunnisteiden määrä, 200 000 kappaletta (2016 lokakuu)[1], palvelun rakentamisen monimutkaisuus, sopimusbyrokratia, julkisen dokumentaation puute ja laitesidonnaisuus älypuhelimeen.

Nykyään TUPAS-tunnistamista käyttäviin palveluihin pääsee sisään myös Mobiilivarmenteella Osuuspankin kautta joka mahdollistaa TUPAS-tunnistuksen Mobiilivarmenteella.

Nimenä Mobiilivarmenne on harhaanjohtava, kyse ei ole tietotekniikassa webistä ja sähköpostista tutuksi tulleesta varmenteesta, kuten X509-muotoinen varmenne on, eikä sitä voi siten käyttää kuten perinteistä varmennetta.

Historia

Alun perin mobiilivarmenne oli Väestörekisterikeskuksen takaama varmenne joka tallennettiin teleoperaattorin omistamalle SIM-kortille, jota anottiin sekä poliisin kansilassa että teleoperaattorilla asiakaspalvelupisteessä ja jonka poliisi viimein luovutti asiakkaalle kansliassaan.

Uudessa mallissa Väestörekisterikeskus on allokoinut virallisen SATU-numeron teleoperaattoreille ja teleoperaattori toimii varmenteen takaajana ja luovuttajana.

  •  ??.12.2014 Jakelu asiakkaille alkaa.
  •  ??.12.2008 Jakelu jakaminen lopetetaan, kaikki voimassaolevat mobiilivarmenteet mitätöidään laittamalla ne sukulistalle.
  •  ??.??.???? Uudistetun mallin Mobiilivarmenne julkistetaan ja jakelu alkaa.
  • 31.10.2016 Voimassaolevia mobiilivarmenteita 200 000 kappaletta.

Katso myös

Lähteet

  1. 1,0 1,1 Turpeinen kertoo, että asiassa on auttanut etenkin se, että palvelun voi nykyisin rekisteröidä itsepalveluna verkossa käyttäen verkkopankkitunnuksia. Hänen mukaansa tämä on jo tärkeämpi kanava kuin rekisteröinti kivijalkaliikkeissä. Viitattu: 2016-10-31 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”yle-20161031” on määritetty usean kerran eri sisällöillä

Aiheesta muualla