Ero sivun ”Mobiilivarmenne” versioiden välillä
p |
|||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Mobiilivarmenne käyttää tiedonsiirrossa tekstiviestejä vaikka laitteessa olisikin aktiviinen pakettivälitteinen Internet-yhteys. Tämä johtuu järjestelmän kehittäjistä jotka olivat teleoperaattoreita. | Mobiilivarmenne käyttää tiedonsiirrossa tekstiviestejä vaikka laitteessa olisikin aktiviinen pakettivälitteinen Internet-yhteys. Tämä johtuu järjestelmän kehittäjistä jotka olivat teleoperaattoreita. | ||
| − | Nimenä Mobiilivarmenne on harhaanjohtava, kyse ei ole tietotekniikassa webistä ja sähköpostista tutuksi tulleesta [[Varmenne|varmenteesta]], kuten [[X509]]-muotoinen varmenne on, eikä sitä voi siten käyttää kuten perinteistä varmennetta. | + | Nimenä Mobiilivarmenne on harhaanjohtava, kyse ei ole tietotekniikassa webistä ja sähköpostista tutuksi tulleesta [[Varmenne|varmenteesta]], kuten [[X509]]-muotoinen varmenne on, eikä sitä voi siten käyttää kuten perinteistä varmennetta. Varmenne on käyttäjänsä hallussa, mutta esimerkiksi web-selain ei voi käyttää sitä tunnistautumisessa normaalisti. |
== Historia == | == Historia == | ||
Versio 10. toukokuuta 2017 kello 08.04
Mobiilivarmenne on teleoperaattoreiden mobiililaitteisiin tarjoama sähköinen tunniste ja tunnistusjärjestelmä. Järjestelmä on kaupallinen palvelu jonka käytöstä veloitetaan tapahtumapohjaisesti loppukäyttäjältä käyttämänsä palvelun kautta.
Mobiilivarmenne on tallennettu matkapuhelinverkon SIM-kortille ja ainakaan toistaiseksi varmennetta ei ole valmiina jokaisella kortilla vaan SIM-kortti tulee vaihtaa oman operaattorin asiakaspalvelupisteessä. Mobiilivarmenteen voisi aktivoida verkossa pankkitunnuksilla[1].
Mobiilivarmennetta tukevia palveluita on vähän. Syitä tähän on varmasti monia, yksi on todennäköisesti vähäinen tunnisteiden määrä, 200 000 kappaletta (2016 lokakuu)[1], palvelun rakentamisen monimutkaisuus, sopimusbyrokratia, julkisen dokumentaation puute ja laitesidonnaisuus älypuhelimeen.
Nykyään TUPAS-tunnistamista käyttäviin palveluihin pääsee sisään myös Mobiilivarmenteella Osuuspankin kautta joka mahdollistaa TUPAS-tunnistuksen Mobiilivarmenteella.
Mobiilivarmenne käyttää tiedonsiirrossa tekstiviestejä vaikka laitteessa olisikin aktiviinen pakettivälitteinen Internet-yhteys. Tämä johtuu järjestelmän kehittäjistä jotka olivat teleoperaattoreita.
Nimenä Mobiilivarmenne on harhaanjohtava, kyse ei ole tietotekniikassa webistä ja sähköpostista tutuksi tulleesta varmenteesta, kuten X509-muotoinen varmenne on, eikä sitä voi siten käyttää kuten perinteistä varmennetta. Varmenne on käyttäjänsä hallussa, mutta esimerkiksi web-selain ei voi käyttää sitä tunnistautumisessa normaalisti.
Sisällysluettelo
Historia
Alun perin mobiilivarmenne oli Väestörekisterikeskuksen takaama varmenne joka tallennettiin teleoperaattorin omistamalle SIM-kortille, jota anottiin sekä poliisin kansilassa että teleoperaattorilla asiakaspalvelupisteessä ja jonka poliisi viimein luovutti asiakkaalle kansliassaan.
Uudessa mallissa Väestörekisterikeskus on allokoinut virallisen SATU-numeron teleoperaattoreille ja teleoperaattori toimii varmenteen takaajana ja luovuttajana.
- ??.12.2014 Jakelu asiakkaille alkaa.
- ??.12.2008 Jakelu jakaminen lopetetaan, kaikki voimassaolevat mobiilivarmenteet mitätöidään laittamalla ne sukulistalle.
- ??.??.???? Uudistetun mallin Mobiilivarmenne julkistetaan ja jakelu alkaa.
- 31.10.2016 Voimassaolevia mobiilivarmenteita 200 000 kappaletta.
Katso myös
- Luettelo tunnisteista
- Tekniikka/Mobiilivarmenne sisältää teknistä aiheesta.
- MSS
- Smart-ID
Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Turpeinen kertoo, että asiassa on auttanut etenkin se, että palvelun voi nykyisin rekisteröidä itsepalveluna verkossa käyttäen verkkopankkitunnuksia. Hänen mukaansa tämä on jo tärkeämpi kanava kuin rekisteröinti kivijalkaliikkeissä. Viitattu: 2016-10-31 Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”yle-20161031” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
