Ero sivun ”Mobiilivarmenne” versioiden välillä
(kolmas aste) |
(kolmas aste.) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Mobiilivarmenne''' on teleoperaattoreiden mobiililaitteisiin tarjoama sähköinen tunniste ja tunnistusjärjestelmä. Järjestelmä on kaupallinen palvelu jonka käytöstä veloitetaan tapahtumapohjaisesti loppukäyttäjältä käyttämänsä palvelun kautta. | '''Mobiilivarmenne''' on teleoperaattoreiden mobiililaitteisiin tarjoama sähköinen tunniste ja tunnistusjärjestelmä. Järjestelmä on kaupallinen palvelu jonka käytöstä veloitetaan tapahtumapohjaisesti loppukäyttäjältä käyttämänsä palvelun kautta. | ||
| − | Ainakaan toistaiseksi varmennetoimintoa ei ole valmiina jokaisella kortilla vaan SIM-kortti tulee vaihtaa oman operaattorin asiakaspalvelupisteessä. Mobiilivarmenteen voisi aktivoida verkossa [[TUPAS|pankkitunnuksilla]]<ref name='yle-20161031'>''Turpeinen kertoo, että asiassa on auttanut etenkin se, että palvelun voi nykyisin rekisteröidä itsepalveluna verkossa käyttäen verkkopankkitunnuksia | + | Ainakaan toistaiseksi varmennetoimintoa ei ole valmiina jokaisella kortilla vaan SIM-kortti tulee vaihtaa oman operaattorin asiakaspalvelupisteessä. Mobiilivarmenteen voisi aktivoida verkossa [[TUPAS|pankkitunnuksilla]], mikä tekee siitä kolmannen asteen tunnisteen<ref name='yle-20161031'>''Turpeinen kertoo, että asiassa on auttanut etenkin se, että palvelun voi nykyisin rekisteröidä itsepalveluna verkossa käyttäen verkkopankkitunnuksia. Hänen mukaansa tämä on jo tärkeämpi kanava kuin rekisteröinti kivijalkaliikkeissä.'' Viitattu: 2016-10-31</ref>. |
Mobiilivarmennetta tukevia palveluita on vähän. Syitä tähän on varmasti monia, yksi on todennäköisesti vähäinen tunnisteiden määrä, 200 000 kappaletta (2016 lokakuu)<ref name='yle-20161031'>[http://yle.fi/uutiset/3-9183014 yle.fi 2016-10-31: Miljoonilla euroilla kehitetty mobiilivarmenne ei kiinnosta – Arvio: Käyttäjiä 200 000] ''Kahden operaattorin arvion mukaan mobiilivarmenteella on noin 200 000 käyttäjää, kun lasketaan yhteen Soneran, Elisan ja DNA:n palvelut.'' Viitattu: 2016-10-31</ref>, palvelun rakentamisen monimutkaisuus, sopimusbyrokratia, julkisen dokumentaation puute ja laitesidonnaisuus älypuhelimeen. | Mobiilivarmennetta tukevia palveluita on vähän. Syitä tähän on varmasti monia, yksi on todennäköisesti vähäinen tunnisteiden määrä, 200 000 kappaletta (2016 lokakuu)<ref name='yle-20161031'>[http://yle.fi/uutiset/3-9183014 yle.fi 2016-10-31: Miljoonilla euroilla kehitetty mobiilivarmenne ei kiinnosta – Arvio: Käyttäjiä 200 000] ''Kahden operaattorin arvion mukaan mobiilivarmenteella on noin 200 000 käyttäjää, kun lasketaan yhteen Soneran, Elisan ja DNA:n palvelut.'' Viitattu: 2016-10-31</ref>, palvelun rakentamisen monimutkaisuus, sopimusbyrokratia, julkisen dokumentaation puute ja laitesidonnaisuus älypuhelimeen. | ||
Versio 10. maaliskuuta 2021 kello 10.03
Mobiilivarmenne on teleoperaattoreiden mobiililaitteisiin tarjoama sähköinen tunniste ja tunnistusjärjestelmä. Järjestelmä on kaupallinen palvelu jonka käytöstä veloitetaan tapahtumapohjaisesti loppukäyttäjältä käyttämänsä palvelun kautta.
Ainakaan toistaiseksi varmennetoimintoa ei ole valmiina jokaisella kortilla vaan SIM-kortti tulee vaihtaa oman operaattorin asiakaspalvelupisteessä. Mobiilivarmenteen voisi aktivoida verkossa pankkitunnuksilla, mikä tekee siitä kolmannen asteen tunnisteen[1].
Mobiilivarmennetta tukevia palveluita on vähän. Syitä tähän on varmasti monia, yksi on todennäköisesti vähäinen tunnisteiden määrä, 200 000 kappaletta (2016 lokakuu)[1], palvelun rakentamisen monimutkaisuus, sopimusbyrokratia, julkisen dokumentaation puute ja laitesidonnaisuus älypuhelimeen.
Nykyään TUPAS-tunnistamista käyttäviin palveluihin pääsee sisään myös Mobiilivarmenteella Osuuspankin kautta joka mahdollistaa TUPAS-tunnistuksen Mobiilivarmenteella.
Mobiilivarmenne on tallennettu SIM-kortin luovuttaneen operaattorin palveluun, eli se ei toimi ilman verkkoyhteyttä eikä ole täysin vastaava käytöltään kuten X.509 -varmenteet yleensä mielletään. Mobiilivarmenne käyttää tiedonsiirrossa tekstiviestejä vaikka laitteessa olisikin aktiviinen pakettivälitteinen Internet-yhteys. Tämä johtuu teleoperaattoreiden halusta tehdä tapahtumista laskutettavia.
Nimenä Mobiilivarmenne on harhaanjohtava, sitä ei voi hyödyntää kuten tietotekniikassa tutuksi tulleista varmenteita. Esimerkiksi web-selain ei voi käyttää sitä tunnistautumisessa, eikä sitä hyödyntäviä ohjelmia voi tehdä normaalisti koska varmenne ei ole ohjelmien kanssa samassa laitteessa.
Sisällysluettelo
Historia
Alun perin mobiilivarmenne oli Väestörekisterikeskuksen takaama varmenne, joka tallennettiin teleoperaattorin omistamalle SIM-kortille, jota anottiin sekä poliisin kansliassa että teleoperaattorin asiakaspalvelupisteessä ja jonka poliisi viimein luovutti asiakkaalle kansliassaan.
Uudessa mallissa Väestörekisterikeskus on allokoinut virallisen SATU-numeron teleoperaattoreille ja teleoperaattori toimii varmenteen takaajana ja luovuttajana.
- ??.12.2004 Jakelu asiakkaille alkaa.
- ??.12.2008 Jakelu lopetetaan, kaikki voimassaolevat mobiilivarmenteet mitätöidään laittamalla ne sulkulistalle.
- ??.??.???? Uudistetun mallin Mobiilivarmenne julkistetaan ja jakelu alkaa.
- 31.10.2016 Voimassaolevia mobiilivarmenteita 200 000 kappaletta.
Katso myös
- Luettelo tunnisteista
- Tekniikka/Mobiilivarmenne sisältää teknistä aiheesta.
- MSS
- Smart-ID on vastaava toiminto joka käyttää puhelimen turvamuistia ja IP-yhteyttä.
Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Turpeinen kertoo, että asiassa on auttanut etenkin se, että palvelun voi nykyisin rekisteröidä itsepalveluna verkossa käyttäen verkkopankkitunnuksia. Hänen mukaansa tämä on jo tärkeämpi kanava kuin rekisteröinti kivijalkaliikkeissä. Viitattu: 2016-10-31 Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”yle-20161031” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
