Muutokset

'''Palvelun omistajalle''' (''henkilö, yritys, yhdistys tms yhteisö'') digitalisaatio asettaa isoja haasteita teknologian kehitysnopeuden ja käyttöönottotahdin ollessa muita teollisuudenaloja nopeampi. Monen yhteisön päättäjälle tietotekniikka vain sivuaa itse yhteisön ydintoimintaa - mutta silti sähköisten palveluiden tarjoamiselle kasvaa paineita ja niiden suunnittelu ja rakentaminen vaatii paljon perehtymistä ja asiantuntijaresursseja joita ei välttämättä ole käytettävissä. Vääriä valintoja tehdessä investointi saattaa vaatia uudelleen rakentamista ennen aikojaan ja väärälle valitulle teknologialle sopivan toimittajan löytäminen myöhemmin saattaa olla vaikeaa ja kallista. Yhteisön johdolle yksi, joskin työläs vaihtoehto tehdä oikeita valintoja vähillä resursseilla on itse perehtyä verkkopalveluiden ratkaisuihin ja analysoida paras vaihtoehto eri arkkitehtuureista, tekniikoista ja kehityksen trendeistä. Huolimatta toteuttajasta, palvelun omistajan tulisi ainakin tietää millä ja miten palvelu on toteutettu ja mitkä vaikutukset valinnoilla on palveluun ja sen elinkaareen. Sivulle on koottu yhteenveto eri osa-alueista auttamaan päätöksenteossa ja herättämään ajatuksia. Sisältö ei käsittele avaimet-käteen palveluita joissa kaikki edelläoleva on jo sivuutettu ulkoistettuna.

* käyetään '''satunnaisesti'''* käytetään '''toistuvasti'''* käytetään '''eri päätelaitteilta ''' kuten tietokoneelta ja mobiililaitteesta* käytetään päätelaitteeseen asennetulla '''sovelluksella'''* käsittelee tekstiä '''monimutkaisempia aineistoja ''' kuten karttoja, videota tai ääntä

=== käytetään Käytetään satunnaisesti ===Jos käyttö on satunnaista, enimmäkseen tekstin ja kuvien käsittelyä ja tapahtuu tietokoneelta - yleinen tapa on toteuttaa se web-selaimessa ja valittavana on useita eri frameworkkeja sovelluskehyksiä ja arkkitehtuureita.

=== käytetään Käytetään toistuvasti ===Suuri käyttöaste - suuret käyttäjämäärät tai jatkuva käyttö voi asettaa isommat vaatimukset käytettävyydelle ja siten perustella suuremmat investointikulut, ylläpitokulut ja pidemmän kehitykseen käytetyn ajan. Isoilla resursseilla tehtynä MVC mielekäs-arkkitehtuuri täyttää mainitut kriteerit parhaiten. Sovelluksen voi toteuttaa joko natiivina päätelaitteen ohjelmana tai web-sovelluksena. Typillisiä esimerkkejä ovat valtionhallinnon sovellukset, kaupalliset sovellukset kuten sähköposti, tekstinkäsittely, kirjanpito jne.

=== käytetään Käytetään eri päätelaitteilta ===

=== käytetään Käytetään päätelaitteeseen asennetulla sovelluksella ===

=== käsitellään Käsitellään tekstiä monimutkaisempia aineistoja ===

=== Templaattipohjaiset (MVT) ==='''Esimmäisen sukupolven''' palveluita kehitettiin enimmäkseen templaatti-järjestelmien (''Model View Template, MVT'') avulla. Yksinkertaisimmillaan kaikki tietokantakyselyt tehtiin käsin suoraan käyttöliittymän templaateista ja niiden kehittäminen ja ylläpito oli hidasta ja kallista. Teknologia ei sinänsä rajoita hyviä kehitystapoja ja kehitykseen käytetyn ajan sekä kehityskulujen hallinta on silti mahdollista. Ratkaisu voi olla sopiva pienien kehitysresurssien tarpeeseen vielä nykyäänkin. === Asiakas-palvelin ympäristöt (Application Server) ==='''Toisen sukupolven''' arkkiehtuuriksi voidaan kutsua asiakas-palvelin (''Application Server'') arkkiehtuuria jossa itse sovellus muodostuu palvelimessa jatkuvasti pyörivästä sovelluksesta tietokantoineen ja käyttäjän päässä on käyttöliittymä joka ladataan kerran alussa ja kommunikoi käytön edetessä kevyesti sovelluspalvelimessa pyörivän sovelluksen kanssa. Arkkitehtuurin etu on sovelluksen jatkuva käynnissäolo joka ainakin periaatteessa näkyy käyttäjälle nopeutena koska samoja käynnistyksen alussa tehtäviä rutiineja ei ajeta käyttäjän jokaisesta toimesta käyttöliittymässä. Haittana on sovelluspalvelimen tai sovelluksen kaatuminen virhetilanteessa(?) ja sen näkyminen käyttäjälle jos tilanteesta toipumista ei ole huolehdittu. Suosittu ja tyypillinen esimerkki asiakas-palvelin arkkitehtuurista on [http://tomcat.apache.org/ tomcat.apache.org - Apache Tomcat]

=== Asiakas-palvelin ympäristöt ==='''Toisen sukupolven''' arkkiehtuuriksi voidaan kutsua asiakas-palvelin arkkiehtuuria jossa itse sovellus muodostuu palvelimessa jatkuvasti pyörivästä sovelluksesta tietokantoineen ja käyttäjän päässä on käyttöliittymä joka ladataan kerran alussa ja kommunikoi käytön edetessä kevyesti sovelluspalvelimessa pyörivän sovelluksen kanssa. Arkkitehtuurin etu on sovelluksen jatkuva käynnissäolo joka ainakin periaatteessa näkyy käyttäjälle nopeutena koska samoja käynnistyksen alussa tehtäviä rutiineja ei ajeta käyttäjän jokaisesta toimesta käyttöliittymässä. Haittana on sovelluspalvelimen tai sovelluksen kaatuminen virhetilanteessa(?) ja sen näkyminen käyttäjälle jos tilanteesta toipumista ei ole huolehdittu. Suosittu ja tyypillinen esimerkki asiakas-palvelin arkkitehtuurista on * [httphttps://tomcaten.apachewikipedia.org/ tomcat.apachewiki/Application_server wikipedia.org - Apache TomcatApplication Server]

'''Kolmannen sukupolven''' palvelut noudattavat usein MVC (''Model view controller, malli-näkymä-käsittelijä'') arkkiehtuuria arkkitehtuuria jota on jo pitkään käytetty henkilökohtaisen tietokoneiden graafisissa ohjelmistoissa. Tässä käytetty sovellus on toteutettu yleensä javascriptillä (aiemmin saattoi olla myös Java) ja se pyörii kokonaisuudessaan käyttäjän päätelaitteen selaimessa. Koko Webissä käytettäessä koko käyttöliittymän ulkoasu ja sovelluksen ohjelmakoodi ladataan kerran, jonka jälkeen käyttöliittymää päivitetään kevyellä web-liikenteellä palvelun palvelimelta käytön edetessä.

=== Ympäristöt Palvelimen sovelluskehykset === '''Drupal''' on selainpohjainen sisällönhallintajärjestelmä (CMS) sovelluskehys (''framework''), jonka avulla luot, hallitset ja julkaiset sisältöä verkkosivuille ilman teknistä osaamista verkkosivujen toteuttamisesta. Drupal soveltuu pienten verkkosivujen toteutuksesta aina laajoihin ja haastaviin verkkototeutuksiin. * [[Drupal]] '''Wordpress''' [http://wordpress.org wordpress.org], lyhyesti WP on sisällönhallintajärjestelmä (''content management system, CMS'') joka on nykyään suosituin sovelluskehys yhteisöjen web-sivujen tai blogien alustaksi jos sisältö on pääasiassa tekstiä. Wordpress on ohjelmoitu php:llä ja käyttää MySQL RDBMS-tietokantaa. WP tukee laajaa valikoimaa vaihdettavia ulkoasuja, liitännäisiä (yli 40k), sillä julkaistuun sisältöön löytyy mobiilisovellukset.

'''Drupal''' WP:ssä on XMLRPC-rajapinta joka on tunnettu ongelmistaan, sitä on selainpohjainen sisällönhallintajärjestelmä (CMS) ympäristö (käytetty mm DDoS-hyökkäysten proxynä peittämään ja monistamaan todellisen hyökkääjän liikenne<ref name='sucuri-2014'framework''), jonka avulla luot, hallitset ja julkaiset sisältöä verkkosivuille ilman teknistä osaamista verkkosivujen toteuttamisesta. Drupal soveltuu pienten verkkosivujen toteutuksesta aina laajoihin ja haastaviin verkkototeutuksiin. >[https://drupalblog.org drupalsucuri.orgnet/2014/03/more-than-162000-wordpress-sites-used-for-distributed-denial-of-service-attack.html More Than 162,000 WordPress Sites Used for Distributed Denial of Service Attack]</ref> - eli saada WP:tä käyttävä taho näyttämään hyökkääjältä.

'''WordpressSymfony''' on php-sovelluskehys joka kannustaa php-modulien uudelleenkäyttöön.* [httphttps://wordpresssymfony.org wordpresscom/ symfony.orgcom]

'''Django'''on suosittu ja harvoja Python-ohjelmointikielellä tehtyjä sovelluskehyksiä. Sille löytyy mm sisällönhallintajärjestelmä django-cms. * [https://djangoproject.com djangoproject.com]* [https://en.wikipedia.org/wiki/Django_(web_framework) wikipedia.org - Django] '''Apache Struts''' on JavaEE-ohjelmointikielellä sovelluskehys joka kannustaa käyttämään MVC-arkkitehtuuria. * [http://struts.apache.org/ struts.apache.org] '''Qt WebAssembly''' on vuonna 2018 julkaistu laajennos Qt-kirjastoon joka mahdollistaa Qt-ohjelmien ajon web-selaimessa vaihtoehtona Javascriptille. * [https://wiki.qt.io/Qt_for_WebAssembly qt.io - Qt for WebAssembly] === Palvelimen sovellukset === Verkkokauppasovelluksia, [https://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_shopping_cart_software täydellinen lista] löytyy wikipediasta. Suurimmat valintaan vaikuttavat tekijät ovat elinkaarikustannukset, paikallisten, skandinavisten maksurajapintojen tuki ja yleiset ominaisuudet.

'''Magneto''' on suosittu web-kauppa -alusta [http://magento.com magneto.com].

'''OpenCart''' avoimen lähdekoodin verkkokauppaohjelmisto [https://opencart.com opencart.com] '''osCommerce''' [http://oscommerce.com oscommerce.com] '''Odoo''' sisältää monta toimintoa kuten [[Asiakkuudenhallinta|asiakkuudenhallinan]] (CRM), [[Tuotannonohjaus|tuotannonohjauksen]] (ERP) ja web-kaupan. Sen toteutuskieli on Python ja Javascript ja se käyttää Postgresql-tietokantaa. [[Odoo|lisää...]] '''PrestaShop''' [http://prestashop.com prestashop.com] '''VirtueMart''' on verkkokauppasovellus [[Joomla]] CMS-sovelluskehykselle. Ohjelmointikieli on PHP ja tuettu tietokanta MySQL/MariaDB. [http://virtuemart.net virtuemart.net] '''Woo Commerce''' on web-kauppa plugin Wordpressille. [https://woocommerce.com/ woocommerce.com]. '''Zen Cart''' on osCommercin vuonna 2003 tehty forkki. [http://zen-cart.com zen-cart.com] Magneto on [https://trends.builtwith.com/shop tilastojen perusteella] suosituin (2017-05). Magneto ja PrestaShop poikkeavat toisista OSL-3.0 lisenssillään, kun muut on julkaistu GNU GPL-lisenssillä. === Palvelimen tietokannat === '''MySQL / MariaDB''' ([http://mariadb.org mariadb.org]) '''PostgreSQL''' ([http://postgresql.org postgresql.org]) '''Elastic''' ([http://www.elastic.co/products/elasticsearch elasticsearch]) '''Firebird''' ([https://firebirdsql.org firebirdsql.org]) on etenkin Microsoft Windows käyttäjäyhteisössä suosittu valinta relaatiotietokannaksi. Toisaalta Windows ei ole suosittu valinta Internetin palveluiden alustaksi. * [[Firebird]] '''Vertica''' ([https://my.vertica.com/ vertica.com]) Tapauskohtaisesti voi olla tarpeen hallita tietojen muutoksia (''CDC, Change Data Capture'', [https://en.wikipedia.org/wiki/Change_data_capture en.wikipedia.org]) joka mahdollistaa ei haluttujen muutosten havaitsemisen ja tarvittaessa niiden peruuttamisen. === Käyttöliittymän Javascript ===

'''jQuery''' ([http://jquery.com jquery.com]) on selainriippumaton, modulaarinen (''core, UI, ui/mobile, ja 3. osapuolen pluginit'') abstraktiokirjasto joka helpottaa javascript-toteutuksen toteuttamista (dom-model, ajax , käyttöliittymän elementit - widgetit jne). Kummatkin - sekä jquery-ui, että jquery-mobile käyttävät perus jquery-kirjastoa ja tukevat ulkoasun teemoja jotka ovat sivustokohtaisesti räätälöitävissä. Mobiiliversion on tarkoitus toimia myös työpöytäselaimilla, mutta sen toteutustapa poikkeaa merkittävästi jqueury-ui mallista teknisesti. Mobiilissa eri sivut rakennetaan samaan tiedostoon eri lohkoihin ja ladataan kerralla päätelaitteeseen ja sivunvaihdot tapahtuvat mobiilikirjaston suorittamana. Olemassaolevan sivuston muuttaminen mobiilikirjastolla toteutetuksi todennäköisesti vaatisi työlästä uudelleenorganisointia toteutustasolla edellä mainitussa lohkorakenteissa kuin sen toimintatavan eroavaisuuksissa ja siten sen toteuttamista suositellaan aloittamaan tyhjästä käyttämättä vanhaa, esimerkiksi jquery-ui sivustoa. Eroista vaadittava osaaminen vaatii myös toteuttajalta omaksumista tai kokonaan siihen perehtyneitä henkilöitä. Mobiilikirjastolla tehdyt käyttöliittymät tuntuvat työpöydällä kärsivän mobiililaitteille tyypillisestä elemettien koko ruudun/selaimen leveydestä mikä ei toimi työpöydällä - siitäkin huolimatta, että tätä on pyritty huomioimaan kirjastossa. Ulkoasun poikkeavuudet ja edellä mainitut toteutustavan eroavaisuuksista johtuen näyttäisikin, että markkinoilla olevat saitit käyttävät mobiilikirjastoa ainoastaan mobiililaitteiden tukemiseen ja sivut ovat omassa m.example.com urlissa (''m dot site''). Lupaus yhtenäisestä teknisestä alustasta ei ole ainakaan vielä lyönyt itseään läpi. Tämä taas johtaa kahden eri järjestelmän ylläpitoon ja niiden kustannuksiin. Mobiiliwebin vaihtoehto on toteuttaa palvelu työpöydälle optimoituna webinä ja mobiililaitteille tehdyllä mobiilisovelluksella. * [http://demos.jquerymobile.com/ demos.jquerymobile.com] esimerkkejä mobiilin käyttöliittymäelementeistä* [http://demos.jquerymobile.com/1.4.5/rwd/ demos.jquerymobile.com - RWD] responsive web design, päätelaitteisiin mukautuva toteutus '''Dojo mobile''' [https://dojotoolkit.org/ dojotoolkit.org] '''JQ.Mobi''' [http://jqmobi.com/ jqmobi.com] '''Sencha Touch''' [https://sencha.com/products/touch/ sencha.com - touch]

Visuaalisia kirjastojaLisää aiheesta omalla sivullaan: '''datatables''' ([http://datatables.net datatables.net]) on suosittu taulukirjasto. '''fancytree''' ([http://github.com/mar10/fancytree github.com - fancytree]) ja '''jstree''' ([http://jstree.com jstree.comJavascript]) esittävät hierarkian. '''d3js''' ([http://d3js.org d3js.org]) soveltuu laajojen tietomassojen visualisointiin.

Dominoivat ekosysteemit, '''Applen iOS''' ja '''Googlen Android''' mobiilikäyttöjärjestelmät eivät ole keskenänsä keskenään yhteensopivia. Halutessaan tukea molempia, molemmille tulee tehdä sovelluksestaan omat versiot. Niiden omat kehitysympäristöt käyttävät eri ohjelmointikieliä joka voi asettaa omat vaatimuksensa kehittäjille. Poikkeuksena tästä on mm Qt jota käytettäessä lopputulokset syntyvät molempiin käyttöjärjestelmiin.

'''Microsoft Qt'''-kehitysympäristöllä voi tuottaa samasta C++-lähdekoodista suoraan Android, iOS, Windows Phone, BlackBerry ja Sailfish sovellukset ylläpitämättä eri versioita eri alustoille. Käyttöliittymä tehdään Qt:n ''Quick'' käyttää mm DirectXtekniikalla. Kehitysympäristöön voi tutustua ilmaiseksi 30 päivän ajan. * [https://www.qt.io/mobile-kirjastoja OpenGL:n sijastaapp-development/ qt.io - Mobile App Development]

'''Qt'''-kehitysympäristöllä voi tuottaa samasta C++Jos Pythonin käyttö lisääntyy, Javascriptiin pohjautuvat toteutukset saattavat olla vain välivaihe ja lopulta puhdas Python-lähdekoodista suoraan Android, iOS, Windows Phone, BlackBerry kielen tuki alkaa yleistyä selaimissa ja Sailfish sovellukset ylläpitämättä eri versioita eri alustoillepalveluiden suoritusnopeudet paranevat. Käyttöliittymä tehdään Qt:n ''Quick'' tekniikalla. Kehitysympäristöön voi tutustua ilmaiseksi 30 päivän ajan. * [https://www.qtVaikka näin ei tapahtuisi, mikään ei estä siirtymästä Pythonin käyttöön jos se todetaan toimivaksi kyseisessä käyttötarkoituksessa.io/mobile-app-development/ qt.io - Mobile App Development]

Yksi vaihtoehto on toteuttaa Python-tuki WASM-binäärinä ('''MariaDB'Web Assembly'').* [https://pythondev.readthedocs.io/wasm.html pythondev.readthedocs.io - CPython WebAssembly]* [https://pyodide.org pyodide.org - CPython WebAssembly]

Suomalaisen .fi-päätason verkkotunnuksen Tunnuksella voi olla eri omistaja ja siihen liittyvän tekniikan hoitamiseen erikoistunut taho (''TLD, top-level domain''haltija) alta jaettavia tunnuksia hallinnoi [[Viestintävirasto]]. Hallinnointi tapahtuu [http://domain.fi domain.fi] Anottaessa tunnusta loppukäyttäjän tulee varmistua, että rekisteriin merkitään oikea omistaja eikä palveluntarjoajaa koska tällöin täysi omistus-verkkopalvelussa. Tunnuksen anominen ja hallinta on maksullista ja siihen liittyvän asioinnin voi tehdä myös palveluntarjoajan kauttamääräysvalta ei ole tunnuksen käyttäjällä.

Tunnuksella voi '''Ennen 5.9.2016''' anottuja verkkotunnuksia saattaa yhä olla eri haltija ja siihen liittyvän tekniikan hoitamiseen erikoistunut tahoViestintäviraston rekisterissä, josta ne piti siirtää kaupalliselle välittäjälle ennen viraston oman hallintakäyttöliittymän sulkemista. Verkkotunnuksen myöntämisen yhteydessä annetut valtuutusavaimet on mitätöity em. Anottaessa tunnustapäivänä eikä niitä saa enää uusia itsepalvelun kautta, loppukäyttäjän vaan tulee varmistuaasioida Viestintäviraston kanssa uuden saamiseksi. Palvelun sulkemisen yhteydessä suljettiin myös tunnuksen voimassaolon päättymisestä muistuttavien sähköpostien lähettely, että rekisteriin merkitään oikea haltija eikä palveluntarjoajaa koska tällöin täysi omistus- joten riski menettää oma verkkotunnus hallinnan laiminlyönnin takia on suuri ja määräysvalta ei ole tämä on jo tapahtunut monelle suomalaiselle tunnuksen käyttäjälläkäyttäjälle. * [https://www.viestintavirasto.fi/fiverkkotunnus/fi-verkkotunnuksenhankkiminen/etsivalittajaa.html viestintavirasto.fi - Etsi välittäjää]

Palvelu tarvitsee voi tarvita [[varmenne|varmenteen]], jotta kävijä tietää varmasti asioivansa oikeassa palvelussa eikä petosta yrittävällä näköiskopiolla. Varmennetta käytetään aloittamaan suojattu (salattua) SSL-yhteys joka näkyy WWW-selaimessa https -linkin yhteystapana. [[Varmentaja|Varmentajia]] on sekä julkishallinnollisia, kaupallisia ja valtioitaettä ilmaisia. Niiden myöntämät varmenteet ovat on sidottu verkkotunnuksen nimeen, ne ovat useimmiten maksullisia ja aina määräaikaisia.

== Lait, selosteet asetukset ja sertifikaatit direktiivit ==  === Käyttöehdot === === Henkilötietolaki === Tietosuoja-asetuksen mukaan vanhoja henkilötietolakien rekisteri- ja tietosuojaselostetta [http://tietosuoja.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/on/05/tietosuoja-asetuseiedellytaentisenkaltaistarekisteri-taitietosuojaselostetta.html ei tarvitse enää jatkossa] tehdä.

==== Rekisteriseloste ====

==== Tietoturvaseloste ==== 

=== Henkilötietolaki Henkilörekisterilaki ===

* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523 finlex.fi 22.4.1999/523 - Henkilötietolaki[Henkilörekisterilaki]]

=== EU direktiivit ja asetukset ===

* [[Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa]]* [[Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta]]* [[Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta]]* [[Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta]]* [[Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista]]* [[EU 2016/2102]] eli saavutettavuusdirektiivi* [[EIDAS]]* [[KATAKRI]]

== Asioijan tunnistaminen, roolit Tunnistaminen ja valtuudet tiedot ==

Palvelun luonteesta riippuu riittääkö pelkkä henkilön tunnistaminen koko asiointiin vai tarvitseeko tapahtuma tietoa myös tunnistetun henkilön oikeuksista eri rooleihin ja valtuuksiinsekä asiojan henkilötietoja. Suurin osa tunnistusmenetelmistä ei sisällä roolitietoa ja palvelun toteuttaminen vaatii tällöin yhteydet taustajärjestelmiin joiden tiedot on tyypilisesti suojattu lailla ja siten yhteys vaatii sopimuksen rekisterinpitäjään ja sen käyttö on maksullistaja valvottua. Asioinnin osapuoliin ja asiointikohteeseen liittyviä tietoja:

* syntymäaika-, -paikka ja -valtio* yksilöivät tunnukset : [[HETU]], [[SATU]], [[Y-Tunnus]] ja niiden väliset sidokset

* asuinpaikkakotipaikka* asioijan elossa olo / kuolemaelossaolon tarkastus

tarkempia '''Asiointikohteen tietoja* oikeudellinen toimikelpoisuuden rajoitukset''':

** edustetun yhteisön [[nimenkirjoitusoikeus ]] - toimivalta, kelpoisuus (Kaupparekisteri)

Osa näistä tiedoista saadaan nykyään Väestörekisterikeskuksen västötietojärjestelmästä ([[Tekniikka/Digivirasto|Digiviraston hakemistoista]] ja [[VTJ|västötietojärjestelmästä]]), verohallinnon rekisteriin tallennetuista [[KATSO]]-tunnusten välisisistä valtuutuksista ja Patentti- ja rekisterihallituksen [[Kaupparekisteri|Kaupparekisteristä]]. Jatkossa Palveluväylän rooli- ja valtuutuspalvelu [[RoVa]] yhdistää ja korvaa kaikki edellämainitut julkis- ja yksityissektorin yhteisöjen osalta. 

=== Julkisen Avaimen Infrastruktuuri Mobiilivarmenne ==='''Mobiilivarmenne''' on * [[Mobiilivarmenne]] === Henkilökortti === Moni Euroopan [[Maailma|maista]] on lisännyt henkilökortteihinsa sähköisen sirun jolla on varmenne asioijan tunnistamista varten (poikkeuksena [[Saksa]]). Varmenteella tunnistaminen '''ei maksa palvelulle mitään'''. Takaajien juurivarmenteet ja estettyjen tunnisteiden sulkulistat ovat ilmaiseksi saatavilla. Varmenteita käyttävä tunnistustapahtuma (''Client Side Certificate'') on tietotekniikassa laajalti tunnettu toimenpide ja siten sen lisääminen palveluun kehityskustannuksiltaan on kohtuullinen, toisiin kehysohjelmistoihin löytyy valmiit komponentit sitä varten. Henkilökortin tunnistaminen perustuu yleiseen [[PKI]]-teoriaan josta puuttuu laskutuksen mahdollistavat ominaisuudet, sen käyttöä ole siten rajoitettu mitenkään, sillä voivat tunnistaa yksityisen sektorin toimijat kuten julkinen sektori. Henkilökortti mahdollistaa myös allekirjoittamisen palvelussa ja muun käytön (VPN, lähiverkon sisäänkirjautuminen, sähköpostin salaus ym). Suomen tapauksessa tunnistustapahtumassa palveluntarjoaja saa [[Henkilökortti|henkilökorttia]] ja [[Mobiilivarmenne|Mobiilivarmennetta]] käyttävän asioijan erittelevän [[SATU]]-tunnisteen [[HETU]]:n sijasta. [[Väestörekisterikeskus]] myy erikseen kk-laskutettua [[VTJ]]-kyselypalvelua jolla SATU-HETU sidos voidaan haluttaessa tehdä. Aktiivisia henkilökortteja on Suomessa 1,46 miljoonaa kappaletta (2022-03-07) . Varmennehierarkiaa tarjoavien EU-maiden lista löytyy [[TSL]]-tilasivulta. ===Suomi.fi ==='''Suomi.fi'''-tunnistus on julkishallinnon yhteinen tunnistuspalvelu, yksityisen sektorin toimijat eivät voi liittyä siihen. Sen avulla julkishallinnon asiointipalvelut saavat kaikki suomalaiset vahvat tunnistusvälineet käyttöönsä yhden rajapinnan kautta. <del>Lisäksi palvelu sisältää mahdollisuuden hyödyntää myös [[KATSO]]-tunnistautumista.</del> Palvelu tarjotaan julkishallinnon asiointipalveluille [[SAML]]-rajapintaan perustuen. Palvelun lähdekoodi on vapaasti saatavilla. * [[suomi.fi]] - aihesivu === Palveluväylä ==='''Palveluväylä''' on Virossa kehitetyn yhteiskunnan taustaväylä [[X-Road]]:n suomalainen instanssi jolla voi myös tunnistaa(?) ja jossa välittyy asioijien metatietoja joita ei lyödy tunnisteesta. Liittyminen vaatii liittymäsopimuksen, oman liityntäpalvelimen ja siitä on ?? kustannuksia kuukausittain.

== Seuranta Tapahtuman käsittely ==Tapahtuman elinkaaren eri vaiheisiin löytyy asiointia edistäviä teknisiä ratkaisuja. === Muodot ==='''Google AnalyticsTapahtuman muodot'''ovat yleisesti tehtyjen tapahtumien spesifisiä muotoja, formaatteja joilla saadaan koneluettava automaatio toteutettua helpommin. Klassinen esimerkki yleisestä tapahtuman muodosta on laskutus, mutta ostotapahtuman muihin vaiheisiin löytyy määrityksiä ja niitä kehitellään lisää mm EU-tasolla.* [[Hankinta]]* [[Laskutus]]* [[Kuitti]] === Allekirjoitus ===

'''NETS''' on tanskalainen * [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nets_Holding korttimaksamiseen erikoistunut yritys[Allekirjoitus]] joka vuonna 2012 osti suomalaisen * [[http://luottokunta.nets.eu/ Luottokunta OyArkkitehtuurivertailu]]:n. Yrityksen tärkeimmät tuotteet ovat ''Visa''- ja ''MasterCard'' kortit ja kauppiaiden korttimaksupäätteet ja -automaatit.

* == Käyttäjätilastot =='''Google Analytics''' ([http://wwwanalytics.sveawebpaygoogle.se sveawebpaycom analytics.segoogle.com])

'''PaytrailChartbeat''' on vuonna 2007 perustettu ''Suomen Verkkomaksut'' nimellä ja erikoistunut verkkomaksamiseen([http://chartbeat.com chartbeat. com])

* '''Woopra''' ([http://paytrailwoopra.com paytrailwoopra.com])

== Pilvipalvelut =='''PoplatekPilvipalvelut''' * [http://poplatek.fi poplatek.fi]

'''ApplePay''' * [http://apple.com/apple-pay/ apple.com/apple-pay[Pilvipalvelut]]

=== SEO palvelut ==='''SEO''Pivo Kassa'('' on Osuuspankin kuukausimaksullinen kassalaiteSearch Engine Optimization'') tarkoittaa hakukoneiden hakutulosten manipulointia, kuittitulostin, käteislipas, viivakoodinlukija ja korttipääte''optimointia'' - jos sen haluaa sanoa vähemmän negatiivisessa kontekstissa. Varastonhallinta ja raportointi. Kassatapahtumista ja verkkokaupan ostoksista veloitetaan tapahtumapohjaisesti.* [http://pivokassaVähän kuin kutsua ongelmia haasteiksi.fi pivokassaTässä vaiheessa fiksumpi lukija jo arvaa puolet tulevasta.fi]

Hakukoneiden optimointi tarkoittaa esimerkiksi suositun Google-hakukoneen tulosten järjestyksen muuttamista siten, että optimonnista maksavan palvelu löytyy viidennen tulossivun sijasta ensimmäiseltä sivulta. Jos uusi juuri avattu verkkopalvelu ei tunnu saavan tarpeeksi kävijöitä, SEO-palvelun tarjous saattaa tuntua houkuttelevalta.  Mutta miten he tekevät sen? Suurinta osaa maksajia tämä ei kiinnosta, kunhan asiat liikkuvat eteenpäin. Vaikka ehkä pitäisi. Hakukoneet toimivat roboteilla (''web crawlers'MobilePay') jotka penkovat verkon sisältöä taukoamatta ja tallentavat niiden sisältöjen piirteitä tietovarastoihinsa. Hakupalvelun algoritmit indeksoivat tätä valtavaa tietomassaa, osa siitä perustuu myös ihmisten tekemään käsityöhön. Verkon hakukoneen tulokset perustuvat tähän kerättyyn ja käsiteltyyn tietoon.  Internetissä on paljon, jopa suurin osa sisällöstä ilmaista ja vapaata kulutettavaksi. Moni palvelu kuten Wikipedia, Youtube, sosiaalinen media, monet keskustelufoorumit ym ovat ilmaisia käyttäjilleen. Ihmisten tunnistaminen verkossa ei ole yksiselitteistä ja se usein maksaa sitä tekevälle sitä enemmän mitä varmemmin sen haluaa tehdä. Tästä johtuen suurimpaan osaan palveluista voi luoda tekaistuja käyttäjiä. Sama taho voi luoda käyttäjätunnuksensa uudestaan jos entisen käyttö estyy, koska ensitunnistusta ei tehdä eikä käyttäjää yksilöidä. SEO-palveluntuottajat käyttävät hyväkseen tätä löyhää tunnistamista ja yksilöinnin puutetta, luomalla tekaistuja käyttäjiä verkon avoimiin palveluihin kuten lukuisiin wiki-sivustoihin ja keskustelufoorumihin. Syöttämällä niihin tekstimassoja ja verkon linkkejä, ne samalla syöttävät hakukoneiden roboteille niiden hakutuloksia vääristäviä - ''optimoivia'' sisältöjä. Käytännössä kyse on roskapostista joka leviää postijärjestelmän ulkopuolella. Sotkeminen, töhriminen ja olemassaolevien sisältöjen pilaaminen aiheuttaa valtavasti turhaa työtä näitä palveluita käyttäville ja niiden omistajille. Moni palvelu on sosiaalisen median paineessa laittanut lopullisesti lapun luukulle kun muuten kivasta palvelusta on Danske Pankin älypuhelimen maksujärjestelmäalkanut olemaan enemmän riesaa kuin iloa kerta toisensa jälkeen Viagra, peniksenpidennys jne törkeyksien siivoamisen jälkeen.* [[MobilePay]]Miksi SEO-palveluntarjoajat sitten tekeävät tätä? Samasta syystä kuin roskapostittajat lähettävät roskapostia - joku maksaa siitä. Oletko se sinä? Onko se teidän palvelu? Teidän yhteisö?