Muutokset

Suomalaisen .fi-päätason verkkotunnuksen (''TLD, top-level domain'') omistaa valtio ja sitä hallinnoi [[Viestintävirasto]]. Sen alta löytyviä tietoja voi tarkastella [http://domain.fi domain.fi] -verkkopalvelussa. Tunnuksen anominen on kilpailutettu EU:n laajuisesti hajautettu eri verkkotunnusvälittäjille joilta tunnuksia voi rekisteröidä ja hankkia siihen liittyviä palveluita. Verkkotunnusvälittäjäksi voi rekisteröityä myös itse.

Tunnuksella voi olla eri omistaja ja siihen liittyvän tekniikan hoitamiseen erikoistunut taho (haltija). Anottaessa tunnusta, loppukäyttäjän tulee varmistua, että rekisteriin merkitään oikea omistaja eikä palveluntarjoajaa koska tällöin täysi omistus- ja määräysvalta ei ole tunnuksen käyttäjällä.

'''Ennen 5.9.2016''' anottuja verkkotunnuksia saattaa yhä olla vieläkin Viestintäviraston rekisterissä, josta ne piti siirtää kaupalliselle välittäjälle ennen viraston oman hallintakäyttöliittymän sulkemista. Verkkotunnuksen myöntämisen yhteydessä annetut valtuutusavaimet on mitätöity em . päivänä eikä niitä saa enää uusia itsepalvelun kautta , vaan tulee asioida Viestintäviraston kanssa uuden saamiseksi. Palvelun sulkemisen yhteydessä suljettiin myös tunnuksen voimassaolon päättymisestä muistuttavien sähköpostien lähettely, joten riski menettää oma verkkotunnus hallinnan laiminlyönnin takia on suuri ja niitä tämä on jo tapahtunut monelle suomalaiselle tunnuksen käyttäjälle.

Palvelu voi tarvita [[varmenne|varmenteen]], jotta kävijä tietää varmasti asioivansa oikeassa palvelussa eikä petosta yrittävällä näköiskopiolla. Varmennetta käytetään aloittamaan suojattu (salattua) SSL-yhteys joka näkyy WWW-selaimessa https -linkin yhteystapana. [[Varmentaja|Varmentajia]] on sekä julkishallinnollisia, kaupallisia ja valtioitaettä ilmaisia. Niiden myöntämät varmenteet ovat on sidottu verkkotunnuksen nimeen, ne ovat useimmiten maksullisia ja aina määräaikaisia.

'''Pankkitunnukset''' eli [[TUPAS|TUPAS-tunnistuspalvelu]] on oli Suomen laajimassa laajimmassa käytössä oleva lain tarkoittama vahva tunnistusväline. Siihen liittyminen vaatii vaati sopimuksen kaikkien eri tuettavien pankkien kanssa. Sopimuksista veloitetaan veloitettiin perusmaksu joka kuukausi ja joka tunnistustapahtumasta noin 0,50 euroa. TUPAS:sta TUPASta käyttävän palvelun tarjoajan tulee tuli hakeutua [[Traficom]]in valvontaan josta maksetaan ensimmäisenä vuotena liittymismaksu (5000?) euroa ja vuosittain (12000?) euroa valvontamaksua.

Verkkopalvelun liittäminen TUPAS-järjestelmään on oli myös haastavaa teknisesti koska sen dokumentaatio on salaista, avoimia liityntäkirjastoja tai julkista keskustelua ongelmanratkomisesta ei ole. Lokakuusta 2019 alkaen TUPAS ei enää täyttänyt eIDASin mukaisia vahvan tunnistamisen kriteereitä ja toimijoiden oli siirryttävä jonkun [[Luottamusverkosto]]n jäsenen asiakkaaksi.

'''Suomi.fi'''-tunnistus on julkishallinnon yhteinen tunnistuspalvelu, yksityisen sektorin toimijat eivät voi liittyä siihen. Sen avulla julkishallinnon asiointipalvelut saavat kaikki suomalaiset vahvat tunnistusvälineet käyttöönsä yhden rajapinnan kautta. <del>Lisäksi palvelu sisältää mahdollisuuden hyödyntää myös [[KATSO]]-tunnistautumista.</del>