Ero sivun ”Petokset” versioiden välillä

Kohteesta DigiWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 
'''Petokset''' verkossa ovat yleisiä. Yli tuhat suomalaista joutuu vuosittain verkossa tapahtuvien petoksien uhriksi. Vahingot ovat vuosittain yli kymmenen miljoonaa euroa.  
 
'''Petokset''' verkossa ovat yleisiä. Yli tuhat suomalaista joutuu vuosittain verkossa tapahtuvien petoksien uhriksi. Vahingot ovat vuosittain yli kymmenen miljoonaa euroa.  
  
 +
== Tilisiirto ==
  
https://poliisi.fi/-/suomalaiset-menettaneet-miljoonia-euroja-pankkien-nimissa-tehtyihin-petoksiin-valesivustoja-voi-olla-vaikeaa-erottaa-aidoista
+
* '''Sähköposti jossa pyydetään kirjautumaan verkkopankkiin tai uhkaukset toteutuu''' ja sähköpostissa oleva verkkopankin kirjautumisnappi / linkki johtaa tekijän omaan verkkopankin näköiskopioon. Kirjautumisyrityksessä saadut käyttäjätunnukset ja salasanat käytetään myöhemmin petoksessa oikeassa verkkopankissa tilisiirtoon.
 +
 
 +
* '''WhatsApp viestillä saadaan uhri asentamaan etäkäyttöohjelma''' mobiililaitteeseensa ja kun tekijä saa etäyhteyden uhrin puhelimeen, siitä otetaan yhteys verkkopankkiin ja suoritetaan tilisiirto. Petostavassa tekijällä on pääsy mobiililaitteessa olevaan selaimeen tai käytössä olevaan verkkopankki- ja tunnistusohjelmaan joiden käyttö nykyään on yleistä.
 +
 
 +
== Tunnistusvälineiden luonti ==
 +
 
 +
* '''Uhri houkutellaan valesivustolle, saaduilla pankkitunnuksilla luodaan mobiilitunnistusväline''' jota käyttäen tehdään petoksia. Tunnistusvälineen päätyminen vääriin käsiin on muihin petoksiin verrattuna vahingollisempaa koska sen toistuva käyttö ei vaadi enää uhrin kanssakäymistä jossa voisi paljastua ja Suomessa ns vahva tunnistusväline avaa lähes kaikki palvelut tekijälle.
 +
 
 +
 
 +
* https://poliisi.fi/-/suomalaiset-menettaneet-miljoonia-euroja-pankkien-nimissa-tehtyihin-petoksiin-valesivustoja-voi-olla-vaikeaa-erottaa-aidoista
 +
* https://poliisi.fi/petosrikokset
  
 
== Katso myös ==
 
== Katso myös ==

Nykyinen versio 9. toukokuuta 2024 kello 13.51

Petokset verkossa ovat yleisiä. Yli tuhat suomalaista joutuu vuosittain verkossa tapahtuvien petoksien uhriksi. Vahingot ovat vuosittain yli kymmenen miljoonaa euroa.

Tilisiirto

  • Sähköposti jossa pyydetään kirjautumaan verkkopankkiin tai uhkaukset toteutuu ja sähköpostissa oleva verkkopankin kirjautumisnappi / linkki johtaa tekijän omaan verkkopankin näköiskopioon. Kirjautumisyrityksessä saadut käyttäjätunnukset ja salasanat käytetään myöhemmin petoksessa oikeassa verkkopankissa tilisiirtoon.
  • WhatsApp viestillä saadaan uhri asentamaan etäkäyttöohjelma mobiililaitteeseensa ja kun tekijä saa etäyhteyden uhrin puhelimeen, siitä otetaan yhteys verkkopankkiin ja suoritetaan tilisiirto. Petostavassa tekijällä on pääsy mobiililaitteessa olevaan selaimeen tai käytössä olevaan verkkopankki- ja tunnistusohjelmaan joiden käyttö nykyään on yleistä.

Tunnistusvälineiden luonti

  • Uhri houkutellaan valesivustolle, saaduilla pankkitunnuksilla luodaan mobiilitunnistusväline jota käyttäen tehdään petoksia. Tunnistusvälineen päätyminen vääriin käsiin on muihin petoksiin verrattuna vahingollisempaa koska sen toistuva käyttö ei vaadi enää uhrin kanssakäymistä jossa voisi paljastua ja Suomessa ns vahva tunnistusväline avaa lähes kaikki palvelut tekijälle.


Katso myös