Tekniikka/Allekirjoitus

DigiWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Allekirjoitettaessa digitaalisesti tulee käsitellä:

  • missä allekirjoitus tapahtuu:
    • laitteessa joka on täysin käyttäjän hallussa (tietokone, tablet)
    • palvelussa (web-palvelu, palveluväylä)
  • allekirjoituksen muoto
  • mihin allekirjoitus tallentuu

Koska palvelu lähettää allekirjoituspyynnön käyttäjälle, ei ole takeita siitä, että kyseinen palvelu olisi rakennettu vastaanottamaan käyttäjän haluamaa allekirjoitettavaa sisältöä - koska tyypilllisesti web-palvelut ovat räätälöityjä. Voisi siis hyvin olla, että yksittäisen palvelun allekirjoitukset liittyäisivät vain palvelun omaan sisältöön.

Allekirjoitettaessa käyttäjä ottaa yhteyden web-palveluun joka tukee allekirjoittamista ja valitsee sieltä allekirjoitettavan sisällön. Web-palvelu lähettää sisällöstä tiivisteen käyttäjän selaimelle joka välittää sen kortinlukijalle ja kortille - jossa allekirjoitus tapahtuu. Itse allekirjoitus välitetään takaisin web-palveluun joka käsittelee sen kuten palveluun on määritelty.

Käyttäjälle ei jää allekirjoituksesta tiedostoa kuten DigiDoc minkä voisi tallentaa itselleen, koska sellaista ei muodosteta missään vaiheessa. Tämä on ongelmallista viitattaessa allekirjoitettuun sisältöön myöhemmin, tällöin tulee aina olla yhteydessä kyseiseen palveluun - joskin ei ole takeita, että kaikki osapuolet näkisivät samaan allekirjoitukseen palvelussa koska todennäköisesti näkyvyys on tiukasti rajattu. Tämä on keskeistä allekirjoituksen kannalta, koska tarkoitus on nimenomaan todistaa sopimus tms jälkikäteen kolmannelle osapuolelle, kuten tuomioistuimelle. Pahimmassa tapauksessa palvelu tuhoutuu tai poistetaan käytöstä, allekirjoittajalla ei ole tähän mitään kontrollia.

Käyttäjällä tulee olla luottamus kolmatta osapuolta kohtaan, koska allekirjoitus tapahtuu aina palvelussa. Allekirjoitettava sisältö paljastuu palvelun omistajalle ja ylläpidolle. Tämä saattaa vähentää mielenkiintoa allekirjoittaa digitaalisesti jos sisältö on luottamuksellista tai arkaluontoista.

Edelläolevista ongelmista johtuen ei ole ihme, että suomalaisella henkilökortilla ei ole sen olemassaolon aikana vuodesta 1999 lähtien tehty digitaalisia allekirjoituksia mPollux DigiSign-ohjelmistolla sen nimestä huolimatta. Tähän saattaa tulla muutos Suomen ja Viron aloittaessa yhteistyön digitalisaatiossa, jonka yhteydessä virolaiseen qDigiDoc-ohjelmaan (versio 3.10 ja uudemmat) lisättiin tuki Suomen henkilökortille.


Sisällysluettelo

Tekninen toteutus

Allekirjoittaminen perustuu epäsymmetrisiin avainpareihin joista toinen on julkinen, mahdollisimman monen tietämä ja toinen salainen, vain omistajansa tietämä/hallitsema. Tästä syystä epäsymmetristä avainparitekniikkaa kutsutaan julkisen avaimen tekniikaksi.

Digitaalinen allekirjoittaminen ei käytännön syistä vastaa teknisesti täysin perinteistä käsin tehtyä allekirjoitusta jossa allekirjoitus tehdään itse paperiin jossa asiakirja on, vaan allekirjoitus tehdään sisällön yksilöllisestä tiivisteestä (eng hash) joka edustaa sisältöä. Lakiteknisesti on sama, allekirjoitetaanko koko asiakirjan sisältö vai sitä edustava yksilöllinen tiiviste.

Digitaalisessa allekirjoituksessa on oleellista:

  • miten allekirjoitus tehdään
  • missä muodossa se on ja miten se tallennetaan


WWW-selaimien allekirjoitusratkaisuja

Vuodesta 2002 lähtien on ollut käytössä eri teknisiä toteutuksia ja niitä on korvattu uudemmilla esimerkiksi ympäröivien ohjelmointirajapintojen (middleware, sovellukset) muuttuessa. Pluginit jotka aiemmin käyttivät Netscape rajapinta (NPAPI, Netscape Plugin Application Programming Interface) rajapintaa, on vaihdettu uudempiin jotka käyttävät Googlen kehittämää Chrome selain-API/rajapintaa.


MPollux DigiSign Client on Väestörekisterikeskuksen tarjoama C-kirjasto joka käyttää Microsoftin Minidriver ja CNG rajapintoja eikä toimi Applen Mac OSX, iOS, Android tai Linux -käyttöjärjestelmissä. Microsoftin käyttöjärjestelmissä itse allekirjoitusta ei tehdä erillisellä käyttöliittymällä vaan ratkaisu toteuttaa WWW-palvelimen työasemaan ja kyseistä allekirjoitustapaa toteuttava Web-palvelu lähettää allekirjoituspyynnön http://localhost:xxx URL:lla paikalliseen työasemaan josta tulee HTTP-protokollalla allekirjoitus-hash vastauksena. Mitä allekirjoituksella tehdään, olisi Web-palvelun tarjoajan asia. Toteutustapa on vähintäänkin erikoinen eikä se ole ilmeisesti missään tuotantokäytössä.


npesteid on RIA:n kehittämä, alkuperäistä Netscape-ohjelmointirajapintaa (NPAPI) käyttävä ja Javascript-rajapinnan tarjoava plugin Firefox ja Internet Explorer selaimille. Plugin näkyy selaimessa Firefox Token Signing nimellä ja sen tiedostonimi on npesteid-firefox-plugin.so. Plugin on korvattu Googlen Chrome-selaimen rajapintaa käyttävällä versiolla 2016-2017 vuosina.


SCS (Signature Creation Service, SCS) on Västörekisterikeskuksen kehittämä, eIDAS luottopalveluiden mukainen HTML5-sivuihin tarkoitettu allekirjoituspalvelu joka on toteutettu javascriptillä. Tuki SCS-tyyppiselle allekirjoittamiselle löytyy mPollux DigiSign Client ja SecMaker Net iD ohjelmistosta.


chrome-token-signing, RIA:n kehittämä ja Chromen WebExtensionsAPI -Javascript-rajapintaa (tuettu useissa selaimissa) käyttävä Chrome, Firefox ja Internet Explorer selaimille. Plugin on nykyään laajassa käytössä Virossa.


HWcrypto (Hardware cryptography, hwcrypto) on Martin Paljakin oma projekti, mutta ei vielä (2017/Q2) vastaa täysin chrome-token-signing ominaisuuksia. Projektia ei enää kehitetä vaan sen on korvannut Web-eID.


Web-eID kehitteillä oleva, hwcrypton syrjäyttävä javascript-ohjelmointirajapinnan tarjoava plugin joka toteuttaa W3C:n WebCryptoAPI-määritykset.

Muodot

Osa allekirjoitusmäärityksistä on pelkkää tekstiä joka tulee tallentaa johonkin (sähköpostin osa, tietokannan solu), osa määrittelee tiedostomuodon jonka voi käsitellä perinteisesti (tallentaa levylle, siirtää liitteenä tai eri tiedostonsiirtoyhteyskäytännöillä, FTP, HTTP, SSH, jne):

  • XAdES W3C ja ETSI:n määritykset XML:n allekirjoitusta varten.
  • ASiC johon virolainen DigiDoc-allekirjoitussäiliö perustuu. qDigiDoc4-versio käyttää suoraan ASiC-E-formaattia (Extended).
  • CAdES IETF:n CMS-viestiformaattien laajennokset allekirjoitusta varten.
  • PAdES PDF-laajennokset allekirjoitusta varten.
  • S/MIME SMTP-muotoisten sähköpostien liitemuotoinen allekirjoitusmuoto.
  • PGP SMTP-muotoisten sähköpostien allekirjoitusmuoto.
  • PKCS#7 RSA Security yrityksen kehittämä allekirjoitusmuoto.

Kysymyksiä ja vastauksia

  • Voiko samalla tunnusluvun syötöllä allekirjoittaa useamman kerran koodissa? Jos käyttäjä allekirjoittaa nipun tapahtumia (maksuja/sopimuksia/jne) - tuleeko jokaiselle kysyä tunnusluku erikseen?

Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät
Toiminnot
Valikko
Työkalut