Ero sivun ”Viro/Vertailu” versioiden välillä

Kohteesta DigiWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
p
Rivi 9: Rivi 9:
 
|aloitusvuosi
 
|aloitusvuosi
 
|bgcolor='lightgreen'|1999
 
|bgcolor='lightgreen'|1999
|bgcolor='red'|28.1.2002
+
|bgcolor='tomato'|28.1.2002
 
|'''Suomi:''' edelläkävijä maailmassa henkilökortillaan.<br/>'''Viro:''' kopioi lähestulkoon 1:1 Suomen henkilökortin jälkijunassa.
 
|'''Suomi:''' edelläkävijä maailmassa henkilökortillaan.<br/>'''Viro:''' kopioi lähestulkoon 1:1 Suomen henkilökortin jälkijunassa.
 
|-
 
|-
 
|erilaisia tunnuksia
 
|erilaisia tunnuksia
|bgcolor='red'|2 + n
+
|bgcolor='tomato'|2 + n
 
|bgcolor='lightgreen'|1
 
|bgcolor='lightgreen'|1
 
|'''Suomi:''' [[HETU]], [[SATU]] ja [[TUPAS]]-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?).
 
|'''Suomi:''' [[HETU]], [[SATU]] ja [[TUPAS]]-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?).
 
|-
 
|-
 
|erillaisia sähköisiä tunnisteita
 
|erillaisia sähköisiä tunnisteita
|bgcolor='red'|3
+
|bgcolor='tomato'|3
 
|bgcolor='lightgreen'|2
 
|bgcolor='lightgreen'|2
 
|'''Suomi:''' TUPAS, henkkari, mobiilivarmenne.<br/>'''Viro:''' henkkari ja mobiili.
 
|'''Suomi:''' TUPAS, henkkari, mobiilivarmenne.<br/>'''Viro:''' henkkari ja mobiili.
 
|-
 
|-
 
|pakollinen tunniste
 
|pakollinen tunniste
|bgcolor='red'|ei
+
|bgcolor='tomato'|ei
 
|bgcolor='lightgreen'|on
 
|bgcolor='lightgreen'|on
 
|'''Suomi:''' yhtenäisen henkilötunnisteen ja SATU-tunnuksen hankinta jätettiin asiaan perehtymättömän kansalaisen vastuulle. Asiaa puidaan mm [http://www.google.ee/search?q=henkilökortti+site:vauva.fi&cad=h vauva-foorumilla].<br/>'''Viro:''' päätös yhtenäisestä tunnistusvälineestä tehtiin poliittisella tasolla.
 
|'''Suomi:''' yhtenäisen henkilötunnisteen ja SATU-tunnuksen hankinta jätettiin asiaan perehtymättömän kansalaisen vastuulle. Asiaa puidaan mm [http://www.google.ee/search?q=henkilökortti+site:vauva.fi&cad=h vauva-foorumilla].<br/>'''Viro:''' päätös yhtenäisestä tunnistusvälineestä tehtiin poliittisella tasolla.
 
|-
 
|-
 
|roolit
 
|roolit
|bgcolor='red'|omia tunnisteita
+
|bgcolor='tomato'|omia tunnisteita
 
|bgcolor='lightgreen'|tallennettu palveluun
 
|bgcolor='lightgreen'|tallennettu palveluun
 
|'''Suomi:''' Valtio luonut rinnakkaiset tunnisteet mm sairaanhoitohenkilöstölle joka vähentää yleisen tunnisteen tarvetta ja lisää sekavuutta. [[KaPa|KaPan]] tuleva [[RoVa]] parantaa tilannetta osittain aikanaan.
 
|'''Suomi:''' Valtio luonut rinnakkaiset tunnisteet mm sairaanhoitohenkilöstölle joka vähentää yleisen tunnisteen tarvetta ja lisää sekavuutta. [[KaPa|KaPan]] tuleva [[RoVa]] parantaa tilannetta osittain aikanaan.
 
|-
 
|-
 
|avainpalvelut
 
|avainpalvelut
|bgcolor='red'|kilpailevat kontrollista
+
|bgcolor='tomato'|kilpailevat kontrollista
 
|
 
|
 
|'''Suomi:''' pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle [[Pankkitunnukset|sen omaa tietoaan]] takaisin.
 
|'''Suomi:''' pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle [[Pankkitunnukset|sen omaa tietoaan]] takaisin.
 
|-
 
|-
 
|X-road aloitus
 
|X-road aloitus
|bgcolor='red'|tulevaisuudessa
+
|bgcolor='tomato'|tulevaisuudessa
 
|bgcolor='lightgreen'|2001
 
|bgcolor='lightgreen'|2001
 
|
 
|
 
|-
 
|-
 
|arkkitehtuuri
 
|arkkitehtuuri
|bgcolor='red'|palvelukeskeinen
+
|bgcolor='tomato'|palvelukeskeinen
 
|bgcolor='lightgreen'|[[PKI]]-keskeinen
 
|bgcolor='lightgreen'|[[PKI]]-keskeinen
 
|'''Suomi:''' Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustaväylät ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin palvelun rakentamista.<br/><br/>'''Viro:''' Hajautettu, kahdenväliseen kanssakäymiseen perustuva arkkitehtuuri hyödyntää olemassaolevia välineitä: Sähköpostia, Webiä, tekstinkäsittelyä ja on nopea toteuttaa sekä kevyt käyttää. Asiointia voi tehdä ilman verkkopalvelun rakentamista ja ylläpitoa. Valtion toimittamat [[Varmenne|varmenteet]] rakentavat jo tunnetun ja valmiin päälle koska niitä on käytetty tietotekniikassa jo pitkään.
 
|'''Suomi:''' Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustaväylät ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin palvelun rakentamista.<br/><br/>'''Viro:''' Hajautettu, kahdenväliseen kanssakäymiseen perustuva arkkitehtuuri hyödyntää olemassaolevia välineitä: Sähköpostia, Webiä, tekstinkäsittelyä ja on nopea toteuttaa sekä kevyt käyttää. Asiointia voi tehdä ilman verkkopalvelun rakentamista ja ylläpitoa. Valtion toimittamat [[Varmenne|varmenteet]] rakentavat jo tunnetun ja valmiin päälle koska niitä on käytetty tietotekniikassa jo pitkään.
 
|-
 
|-
 
|julkiset hankkeet
 
|julkiset hankkeet
|bgcolor='red'|hallinnollisia
+
|bgcolor='tomato'|hallinnollisia
 
|bgcolor='lightgreen'|käytännönläheisiä
 
|bgcolor='lightgreen'|käytännönläheisiä
 
|'''Suomi:''' Hankkeiden ja projektien tuotokset lähinnä lukemista jolla yksityinen sektorin sisällä ei tee mitään käytännössä. Toteutukset raskaita ja keskittyneet julkiselle sektorille. Ison kuvan strategiaa ei ole ja oleellisia teknisiä komponentteja puuttuu vieläkin.<br/><br/>'''Viro:''' Valtio kantoi kokonaisvastuun yhteisistä komponenteista (tunnistus, selain-plugin, [[qDigiDoc|DigiDoc]], x-road). Hyötyjinä kaikki osapuolet.
 
|'''Suomi:''' Hankkeiden ja projektien tuotokset lähinnä lukemista jolla yksityinen sektorin sisällä ei tee mitään käytännössä. Toteutukset raskaita ja keskittyneet julkiselle sektorille. Ison kuvan strategiaa ei ole ja oleellisia teknisiä komponentteja puuttuu vieläkin.<br/><br/>'''Viro:''' Valtio kantoi kokonaisvastuun yhteisistä komponenteista (tunnistus, selain-plugin, [[qDigiDoc|DigiDoc]], x-road). Hyötyjinä kaikki osapuolet.
 
|-
 
|-
 
|väestön suhtautuminen
 
|väestön suhtautuminen
|bgcolor='red'|pidättyväistä
+
|bgcolor='tomato'|pidättyväistä
 
|bgcolor='lightgreen'|omaksuvaa
 
|bgcolor='lightgreen'|omaksuvaa
 
|'''Suomalaiset:''' Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se ''hankala'' kortinlukija! Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä.<br/>'''Virolaiset:''' Aivan loistava keksintö! Miksei tämä palvelu toimi henkilökortilla joka käy kaikkialla muualla? Asiakas-, ajo-, jäsen- ja maksukorteista eroon kans!
 
|'''Suomalaiset:''' Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se ''hankala'' kortinlukija! Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä.<br/>'''Virolaiset:''' Aivan loistava keksintö! Miksei tämä palvelu toimi henkilökortilla joka käy kaikkialla muualla? Asiakas-, ajo-, jäsen- ja maksukorteista eroon kans!
Rivi 59: Rivi 59:
 
|resurssit
 
|resurssit
 
|bgcolor='lightgreen'|suuret
 
|bgcolor='lightgreen'|suuret
|bgcolor='red'|pienet
+
|bgcolor='tomato'|pienet
 
|Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa.
 
|Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa.
 
|}
 
|}

Versio 30. lokakuuta 2015 kello 09.21

Virossa sähköinen asiointi on ollut menestystarina ja Suomessa 15 vuoden jälkeen ollaan vieläkin lähtöasetelmissa. Siten vertailu onnistumisen ja epäonnistumisen välillä pitäisi olla helppoa.

asia Suomi Viro huomiot
aloitusvuosi 1999 28.1.2002 Suomi: edelläkävijä maailmassa henkilökortillaan.
Viro: kopioi lähestulkoon 1:1 Suomen henkilökortin jälkijunassa.
erilaisia tunnuksia 2 + n 1 Suomi: HETU, SATU ja TUPAS-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?).
erillaisia sähköisiä tunnisteita 3 2 Suomi: TUPAS, henkkari, mobiilivarmenne.
Viro: henkkari ja mobiili.
pakollinen tunniste ei on Suomi: yhtenäisen henkilötunnisteen ja SATU-tunnuksen hankinta jätettiin asiaan perehtymättömän kansalaisen vastuulle. Asiaa puidaan mm vauva-foorumilla.
Viro: päätös yhtenäisestä tunnistusvälineestä tehtiin poliittisella tasolla.
roolit omia tunnisteita tallennettu palveluun Suomi: Valtio luonut rinnakkaiset tunnisteet mm sairaanhoitohenkilöstölle joka vähentää yleisen tunnisteen tarvetta ja lisää sekavuutta. KaPan tuleva RoVa parantaa tilannetta osittain aikanaan.
avainpalvelut kilpailevat kontrollista Suomi: pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle sen omaa tietoaan takaisin.
X-road aloitus tulevaisuudessa 2001
arkkitehtuuri palvelukeskeinen PKI-keskeinen Suomi: Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustaväylät ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin palvelun rakentamista.

Viro: Hajautettu, kahdenväliseen kanssakäymiseen perustuva arkkitehtuuri hyödyntää olemassaolevia välineitä: Sähköpostia, Webiä, tekstinkäsittelyä ja on nopea toteuttaa sekä kevyt käyttää. Asiointia voi tehdä ilman verkkopalvelun rakentamista ja ylläpitoa. Valtion toimittamat varmenteet rakentavat jo tunnetun ja valmiin päälle koska niitä on käytetty tietotekniikassa jo pitkään.
julkiset hankkeet hallinnollisia käytännönläheisiä Suomi: Hankkeiden ja projektien tuotokset lähinnä lukemista jolla yksityinen sektorin sisällä ei tee mitään käytännössä. Toteutukset raskaita ja keskittyneet julkiselle sektorille. Ison kuvan strategiaa ei ole ja oleellisia teknisiä komponentteja puuttuu vieläkin.

Viro: Valtio kantoi kokonaisvastuun yhteisistä komponenteista (tunnistus, selain-plugin, DigiDoc, x-road). Hyötyjinä kaikki osapuolet.
väestön suhtautuminen pidättyväistä omaksuvaa Suomalaiset: Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se hankala kortinlukija! Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä.
Virolaiset: Aivan loistava keksintö! Miksei tämä palvelu toimi henkilökortilla joka käy kaikkialla muualla? Asiakas-, ajo-, jäsen- ja maksukorteista eroon kans!
resurssit suuret pienet Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa.


Katso myös