Viro/Vertailu

Virossa sähköinen asiointi on ollut menestystarina ja Suomessa 15 vuoden jälkeen ollaan vieläkin lähtöasetelmissa. Siten vertailu onnistumisen ja epäonnistumisen välillä pitäisi olla helppoa.

1.12.1999 - Sipilän hallitus

asia	Suomi	Viro	huomiot
Aloitusvuosi	1.12.1999	28.1.2002	Suomi: edelläkävijä maailmassa sähköisellä henkilökortillaan. Viro: kopioi lähestulkoon 1:1 Suomen henkilökortin jälkijunassa.
Erilaisia tunnuksia	2 + n	1	Suomi: HETU, SATU ja TUPAS-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?). Viro: Vain henkilötunnus.
Erillaisia sähköisiä tunnisteita	3	2	Suomi: TUPAS, henkkari, mobiilivarmenne. Viro: henkkari ja mobiili.
Pakollinen tunniste	ei	on	Suomi: yhtenäisen henkilötunnisteen ja SATU-tunnuksen hankinta jätettiin asiaan perehtymättömän kansalaisen vastuulle. Asiaa puidaan mm vauva-foorumilla. Viro: päätös yhtenäisestä tunnistusvälineestä tehtiin poliittisella tasolla. Nähtiin Suomen tekemä virhe ja päätettiin kerralla, että digitalisaatio koskee kaikkia.
Tunnisteiden toimitus ulkomaille	ei	kyllä	Tunnistaminen on etäasioinnin avaintekijä. 1,3 miljoonaa suomalaista asuu ulkomailla, joten asialla on merkitystä. Suomi: Passia voi anoa ja valmiin noutaa ulkomaan lähetystöstä, henkilökorttia ei. Viro: Kaikki tunnisteet voi anoa ja noutaa ulkomaan lähetystöstä. Henkilövarmennekorttia voivat anoa jopa toisen maan kansalaiset.
Roolit	omia tunnisteita	tallennettu palveluun	Suomi: Valtio luonut rinnakkaiset tunnisteet mm sairaanhoitohenkilöstölle joka vähentää yleisen tunnisteen tarvetta ja lisää sekavuutta. KaPan tuleva RoVa parantaa tilannetta osittain aikanaan.
Avainpalvelut	kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista	toimivat yleisen edun hyväksi	Suomi: pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle sen omaa tietoaan takaisin ja hyväksikäyttävät vahvasti reguloitua, määräävää markkina-asemaansa, eivätkä laske sähköisellä henkilötunnistella palveluunsa asiakkaiden pyynnöistä huolimatta. Teknologia vieläkin paperilapuissa. Viro: pankit olivat avainasemassa sähköisen tunnistus- ja allekirjoitusjärjestelmien kehittäjinä ja toimivat yleisen edun hyväksi.
Lainsäädäntö	paperisen tietojenkäsittelyn aikakaudelta	ottaa paremmin huomioon digitalisaation realiteetit	Suomi: Esimerkiksi henkilötietolaki ja henkilötietojen koneellinen käsittely digitalisaatiossa rajoittaa ja tunniste on sotkettu käsiteltävään tietoon. Viro: henkilöä yksilöivä tieto ja niillä viitattu suojattava sisältö on erotettu toisistaan. Lainalaisen, valvotun henkilörekisterin muodostumiskynnys korkeampi, vähemmän säännöstelty ympäristö laskee kynnystä sovelluksille (l. tiedon hyödyntämisen).
X-Road aloitus	18.11.2015	2001	Suomi: Viro: teknologian kehittäjänä antoi sen ilmaiseksi Suomelle.
Arkkitehtuuri (kuvaus tyypeistä)	palvelukeskeinen	PKI-keskeinen	Suomi: Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista. Ongelmallinen tuomioistuimessa. Viro: Hajautettu, kahdenväliseen kanssakäymiseen perustuva arkkitehtuuri hyödyntää olemassaolevia välineitä: Sähköpostia, Webiä, tekstinkäsittelyä ja on nopea toteuttaa sekä kevyt käyttää. Asiointia voi tehdä ilman verkkopalvelun rakentamista ja ylläpitoa. Valtion toimittamat varmenteet rakentavat jo tunnetun ja valmiin päälle koska niitä on käytetty tietotekniikassa pitkään. Koeteltu tuomioistuimessa onnistuneesti.
Julkiset hankkeet	hallinnollisia	käytännönläheisiä	Suomi: Hankkeiden ja projektien tuotokset lähinnä lukemista jolla yksityinen sektorin sisällä ei tee mitään käytännössä. Toteutukset raskaita ja keskittyneet julkiselle sektorille. Ison kuvan strategiaa ei ole ja oleellisia teknisiä komponentteja puuttuu vieläkin. Viro: Valtio kantoi kokonaisvastuun yhteisistä komponenteista (tunnistus, selain-plugin ja allekirjoituksen javascriptit, DigiDoc, x-road). Hyötyjinä kaikki osapuolet.
Järjestelmien elinkaaret	pitkiä	lyhyitä	Suomi: Vanhoja tietojärjestelmiä ylläpidetään vaikka niiden tukeminen haittaa uusien järjestelmien rakentamista. Esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestelmän uusimisesta suuri osa työstä menee vanhojen tietojen käsittelyyn. Viro: Hallinto kannustaa käyttäjäyhteisöjä luopumaan yli 13 vuotta vanhoista järjestelmistä, jolloin uusien järjestekmien rakentaminen helpottuu.
Loppukäyttäjän tuki	on	on	Suomi: Verkossa https://eevertti.vrk.fi/Default.aspx?id=235 Puhelinneuvonta 08:00-21:00 arkisin ja la 09:00-15:00. Testisivu web-selaimelle. Viro: Verkossa id.ee, puhelin 1777 avoinna ?, FAQ, ohjeita, IRC-kanava, videoita, tikettijärjestelmä jne. Tukitasot toimivat ohjelmistotoimittajille (sk.ee) asti.
Kustannukset veronmaksajalle
Ihmisten suhtautuminen	pidättyväistä	omaksuvaa	Suomalaiset: Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se hankala kortinlukija! Se DigiDoc on tehty Virossa, ei me voida sitä käyttää. Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä. Virolaiset: Aivan loistava keksintö! Miten se toimii? Mistä voin oppia lisää? Miksei tämä palvelu toimi sähköisesti jo?
Resurssit	suuret	pienet	Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa.

Sipilän hallituskausi (29.5.2015 - )

asia	Suomi	Viro	huomiot
pakollinen tunniste	ei	on
avainpalvelut	kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista		Laki Luottamusverkostosta ei vaadi osapuolia hyväksymään toistensa tunnisteita.
Julkiset hankkeet	kohteena vain julkinen sektori	kohteena kaikki	Suomi: Hallituksen aloittaman digitaalisaatiohankkeen tavoitteena on edistää vain julkista sektoria, ei muita. Viro: Valtion hankkeiden tuotokset hyödyttävät myös B2B, B2C, C2C toimijoita.
arkkitehtuuri	palvelukeskeinen	PKI-keskeinen	Suomi: Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista.
resurssit	suuret		Hallitus nosti digitalisaation kärkihankkeeksi ja allokoi sille 33 miljoonaa euroa.

Katso myös

• Viro