Oikeustoimet
Oikeustoimet ovat seuraava askel kun vastapuoli ei suostu sähköiseen asiointiin vaikka oikeus siihen on olemassa. Näillä toimilla tarkoitetaan asian riitauttamista kolmannen osapuolen kanssa valittua vaihtoehtoa pitkin säädöksiin vedoten. Vaihtoehtoja on muutama ja ne eroavat kuormittavuudella, kustannuksiltaan ja seuraamuksiltaan. Oikeustoimet rajoittuvat enimmäkseen julkisen sektorin osapuoliin joita laki velvoittaa suoraan tai yksityisen sektorin osapuoliin joiden toimintaa säädellään vahvasti. Mitä vähemmän vastapuolen toimintaa on huomioitu säädöksissä, sitä vaikeampaa asiaa on yrittää pakottaa.
Säädöksiä on Suomen laissa ja EU:n eIDAS-asetus. Vastaavaa tietosuoja-asetusta (GDPR) valvoo Tietosuojavaltuutettu suurehkon toimistonsa avustamana, mutta eIDAS-asetuksen noudattamista Suomessa ei valvo kukaan vaikka sen artikla 16 viittaa seuraamusten olevan samaa tasoa. Siten eIDAS-asetuksen tapauksessa viranomainen ei ole itse aktiivinen osapuoli aloittamaan prosessia ja yksittäisen asioijan rooli korostuu.
Vaihtoehdot asioinnin oikeustoimiin:
- kantelu valvovalle viranomaiselle
- kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle
- kantelu EIT:lle
- kantelu EU-komissiolle
- kantelu Valtion tarkastusvirastolle
- haastaminen hallinto-oikeuteen
- rikosilmoitus poliisille
Kantelu valvovalle viranomaiselle on aina ensisijainen tapa, mutta yleensä asiointiin liittyvää valvovaa tahoa ei ole säädetty. Esimerkiksi Traficom valvoo varmenneinfran tuotantoa ja siihen liittyvien palveluiden tuottamista, mutta ei asiointiin liittyvien lakien noudatttamista. Valvovan viranomaisen saa tietää toiselta osapuolelta itseltään kysymällä.
Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle on kevyt prosessi joka suhteessa. Sen rinnakkainen elin Oikeuskansleri valvoo lähinnä valtioneuvoston toimintaa.
Eduskunnan oikeusasiamies neuvoo verkkosivuillaan ja epäselvissä tapauksissa puhelimitse. Asian kannalta on paljon onnesta kiinni kuka toimiston henkilöistä on ensimmäinen kontakti koska digisaatioon suhtaumisen kirjo on laaja. Jos asia etenee ja johtaa langettavaan ratkaisuun, sen suosituksia yleensä noudatetaan ja asiasta uutisoidaan mediassa. Vakavissa tapauksissa oikeusasiamies tekee itse rikosilmoituksen poliisille. Kantelu menetelmänä ja oikeusasiamies vastaanottavana tahona on yritetty pitää koko väestön tavoitettavissa ja siten se on neuvova ja avustava viranomainen joka vaatii prosesin aloittajalta vähiten tietoa ja on maksuton palvelu. Siten se on myös varmaan eniten käytetty ja pehmein taho vaihtoehdoista.
Jos käsittely oikeusasiamiehellä ei tuota toivottua lopputulosta, siitä voi kannella seuraavaan asteeseen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Kantelu EU-komissiolle
Kantelu Valtion tarkastusvirastolle VTV valvoo pääasiallisesti valtion omaisuuden näkökulmasta merkittäviä kohteita, mutta tekee myös laillisuusvalvontaa ja sille voi ilmoittaa väärinkäytöksistä.
Hallinto-oikeus on raskain vaihtoehto koska se edetessään johtaa oikeudenkäyntiin. Vaihtoehto kannatta tuoda selvästi vastakkaiselle osapuolelle ilmi jotta kaikki voisivat välttyä siltä viimeiseen asti. Siitä aiheutuvia kustannuksia tuskin saa takaisin ja se kannattaa aloittaa jos vastapuolen toiminnasta on aiheutunut merkittävää taloudellista vahinkoa.
Rikosilmoitus vaihtoehto on kevyempi vaihtoehto jos on olemassa selkeä säädös jota vastapuoli on rikkonut. Teknisesti kyse on tutkintapyynnöstä, varsinkin jos ilmoitus kohdistetaan viranomaiseen henkilönä. Jos se ei ylitä tutkintakynnystä, vastapuoli voi tehdä ilmoituksen kunnianloukkauksesta josta tulee lähes varmasti langettava tuomio. Asioinnin epäonnistuttua tutkintapyynnön kohde tulee olla asioinnin osapuoli, eli yhteisö - virasto, ministeriö tms. Rikosilmoitukseen on olemassa lomake, mutta ainakaan aiemmin siitä ei ole saanut omaa kopiota mikä tietysti on iso ongelma ja siten tutkintapyyntöä ilmoitus saattaa kannattaa tehdä esim pdf-liitteenä jonka tietysti voi allekirjoittaa.
