Ero sivun ”Varmenne” versioiden välillä

Kohteesta DigiWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 31: Rivi 31:
 
== Virhetilanteet ==
 
== Virhetilanteet ==
  
Yleisimmistä varmenteiden käyttökohteista on Web-palvelut. Viime vuosina väärinkäytökset niissä ovat yleistyneet ja www-selaimien tekijät ovat vastanneet muutokseen kiristämällä palvelinyhteyden tarkastuksia ja tekemällä virheilmoituksista entistä huomiota herättävämpiä ja jopa estäneet sisällön näyttämisen jos yhteydessä on jotain väärin. Yleisimmät syyt virhetilanteisiin ovat:
+
Yleisimmistä varmenteiden käyttökohteista on Web-palvelut. Viime vuosina väärinkäytökset niissä ovat yleistyneet ja www-selaimien tekijät ovat vastanneet muutokseen kiristämällä yhteyden tarkastuksia ja tekemällä virheilmoituksista entistä huomiota herättävämpiä ja jopa estäneet sisällön näyttämisen jos yhteydessä on ongelmia.  
 +
 
 +
Yleisimmät syyt virhetilanteisiin ovat:
 
* palvelimen/palvelun pään varmenne on vanhentunut
 
* palvelimen/palvelun pään varmenne on vanhentunut
* palvelimen/palvelun pään varmenne on itse tehty eikä sitä takaa kukaan
+
* palvelimella/palvelulla on suojatun yhteyden varmenne, mutta sitä takaa kukaan tunnettu varmenteja (''self signed'')
* palvelimen/palvelun pään varmenne on taattu, mutta takaajan varmennetta ei löydy käyttäjän puolelta
+
* palvelimen/palvelun pään varmenne on taattu, mutta tunnetun ''takaajan varmennetta'' ei löydy käyttäjän laitteesta
 +
* ladatusta sisällöstä osa ladataan SSL-suojatulla https-yhteydellä ja osa suojaamattomalla http-yhteydellä (''mixed content'').
  
 
== Katso myös ==
 
== Katso myös ==

Versio 28. maaliskuuta 2017 kello 08.25

Varmenne (eng certificate) on digitaalinen tunniste jolla sen kohde voidaan tunnistaa ja sillä voi allekirjoittaa luotettavasti tietoverkoissa ja -järjestelmissä. Tunnistevarmenne vastaa tietoverkkojen maailmassa henkilön henkilötunnistetta, vaikkapa kuvallista ajokorttia ja todistaa henkilöiden - tai laitteiden ja palveluiden väitettyä oikeellisuutta.

Lähes kaikissa Internetin palveluissa ja nykyaikaisissa tietokoneissa, tableteissa ja älypuhelimissa on ollut varmenteita jo pitkään ja toisinaan niitä käytetään myös henkilöiden tunnistamiseen - joskin huomattavasti harvemmin. Suomessa ns vahvan tunnistamisen henkilövarmenteita löytyy:

Kaikki mainitut ovat vapaaehtoisia ja matkapuhelimen SIM-kortille varmenne tulee tilata erikseen.

Varmenne toimii - ja sitä voidaan luotettavasti käyttää myös ilman verkkoyhteyttä myöntäjäänsä jos hylättyjä varmenteita listaava sulkulista on tuore.

Yleensä henkilölle luovutetaan kaksi eri varmennetta joista toista käytetään tunnistamiseen ja toista allekirjoittamiseen. Jos niillä on eri tunnusluvut, väärinkäytöksen riski vähenee kun tunnusluku ei toimi väärällä varmenteella.

Julkisen avaimen infrastruktuuri

Jos varmenteen takaa yleisesti luotetuksi tahoksi tunnustettu varmentaja - kuten valtio tai pankki, on kyse julkisen avaimen infrastruktuurista (public key infrastructure, PKI). Tällöin sillä on yhteiskunnallista merkitystä koska tietotekniikalla voidaan tehdä enemmän arkipäiväisiä asioita kuin tilanteessa jossa asiakkaalla ei ole luotettavaa varmennetta.

Varmenteita voi tehdä myös itse, mutta tällä hetkellä Suomessa kukaan ei suostu takaamaan niitä aidoiksi ja siten niitä ei voi käyttää sähköisessä asioinnissa.

Käyttökohteet

Varmenteiden käyttö on nykyään laajaa tietotekniikassa tietoverkkojen käytön yleistymisen myötä. Varmenteita on käytetty jo vuosikausia esimerkiksi:

  • www-palvelimen yhteyksissä tunnistamisessa: webmeili, wiki, verkkokauppa, jne
  • sähköpostiyhteyksien tunnistamisessa (POP, IMAP, SMTP)
  • sähköpostin sisällön allekirjoituksessa ja salaamisessa (PGP, S/MIME)
  • VPN-verkkoyhteyksissä (OpenVPN)
  • allekirjoituksissa (Microsoft Word, LibreOffice, DigiDoc - myös salaus)
  • tietokoneeseen sisäänkirjautumisessa työpaikalla (Microsoft AD)
  • kivijalkakauppojen kanta-asiakaskorttina, hyvin suosittua Virossa

Ylläolevista tapauksista osassa varmenne todistaa palvelijan/palvelun (server side), osassa käyttäjän/henkilön oikeellisuutta (client side). Kanta-asiakaskorttina käytettynä kortin varmenteesta luetaan käytännössä vain henkilön tunnistenumero eikä PIN-tunnusta tarvitse syöttää, riittää kun korttia käytetään maksupäätteen kortinlukijassa.

Virhetilanteet

Yleisimmistä varmenteiden käyttökohteista on Web-palvelut. Viime vuosina väärinkäytökset niissä ovat yleistyneet ja www-selaimien tekijät ovat vastanneet muutokseen kiristämällä yhteyden tarkastuksia ja tekemällä virheilmoituksista entistä huomiota herättävämpiä ja jopa estäneet sisällön näyttämisen jos yhteydessä on ongelmia.

Yleisimmät syyt virhetilanteisiin ovat:

  • palvelimen/palvelun pään varmenne on vanhentunut
  • palvelimella/palvelulla on suojatun yhteyden varmenne, mutta sitä takaa kukaan tunnettu varmenteja (self signed)
  • palvelimen/palvelun pään varmenne on taattu, mutta tunnetun takaajan varmennetta ei löydy käyttäjän laitteesta
  • ladatusta sisällöstä osa ladataan SSL-suojatulla https-yhteydellä ja osa suojaamattomalla http-yhteydellä (mixed content).

Katso myös