Henkilökortti/Poliittisesti tapettu

Poliittisesti tapettu on kommentti, johon usein törmää henkilökortista keskusteltaessa. Sehän on poliittisesti tapettu. Sitä on kuultu viranomaisilta ja alan toimijoilta ulkomailla, joten asia on ilmeisesti yleisesti tunnettu ja keskusteltu alan viranomaisten parissa ja tapaamisissa.

Esimerkki tabusta josta ei saa puhua: ei suosituksia, -ohjeistusta - kysyttäessä ei saada vastausta miksi valtion omaa ratkaisua ei suositella.

Poliitttisesti tapettu tarkoittaa:

• sen leviämistä ei enää edistetä virallisissa yhteyksissä
• sitä ei enää mainita julkisissa hankkeissa
• sitä ei enää mainita julkisissa yhteyksissä
• siitä ei kirjoiteta verkkosivuilla tai ohjeistuksissa, mikä voisi edistää sen käyttöä
• sitä ei enää todennäköisesti kouluteta julkisen sektorin loppukäyttäjille
• kortti ei katoa mihinkään, mutta sen merkitys vähenee
• kaikki odottavat EU-lompakkoa, joka muuttaa kaiken, ennen sitä pankit kontrolloivat tunnistamista

Siitäkin huolimatta, että

• henkilökortteja on nyt 2022 enemmän kuin koskaan - asia joka oli ongelma 20 vuotta.
• tekniset ongelmat ovat käytännössä kadonneet
• ohjelmiin lisättiin joulukuussa 2019 tuki PDF-asiakirjojen allekirjoittamiseen
• se on yhä turvallisin kaikista asiointivälineistä
• korteista ja niiden tarvitsemasta infrastruktuurista on maksettu ja maksetaan vuosien saatossa kymmeniä miljoonia
• verkkopetoksissa suomalaisilta lypsetään kymmeniä miljoonia vuodessa

Fyysisestä kortista on todennäköisesti mahdotonta luopua, vaikka haluttaisiin. Kortin sähköisistä ominaisuuksista ehkä voidaan luopua jos pystytään osoittamaan, ettei niitä käytetä ja että niistä aiheutuu vain kustannuksia.

Faktaa ovat kommentit joita kerrotaan epävirallisesti. Faktaa on myös havaitut seuraukset, katoaminen fokuksesta. On epäselvää, onko päätös oikeasti tehty ja onko siitä olemassa kirjallinen päätös jossain. Kyse on niin suuresta ja kalliista asiasta, että se tuskin menisi olankohautuksella, mikä saattaa olla osasyy siihen, miksi asiasta on tehty epävirallinen tosiasia.

Syyt

Koska pelkkä päätös on päätelty lopputuloksesta mutta itse päätöstä ei ole nähty tai myönnetty, myös syyt ovat arvailujen varassa. Lista mahdollisista syistä:

• finanssiala:n lobbaus pankkitunnusten hallitsevan aseman säilyttämiseksi liiketoimintasyistä
• 2000-luvun alun tekijöiden innostus muuttui pettymykseksi ja ratkaisu epäonnistumisen symboliksi ja siitä halutaan eroon

Päättäjät

Ketkä asiasta ovat päättäneet ja missä, ei ole selvinnyt. Digitalisaation strategiaa johtaa kuntaministeri Valtiovarainministeriössä yhdessä Digi- ja väestötietoviraston ja Traficomiin kuuluvan Kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntijoiden kanssa.

• Digiviraston pääjohtaja ehdotti korttien lopettamista vuonna 2019.
• Kyberturvallisuuskeskuksen viranomainen vastasi asiasta kysyttäessä puhelimessa: en tiedä, saanko kertoa.

Mielikuvaksi on jäänyt, että asia on johdettu ylhäältä läpi eri julkisen sektorin toimijoiden.