Ero sivun ”Digivirasto/Notifiointisotku” versioiden välillä
(7 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Belgian.taxman.login.png|right|thumb|300px|Belgian [https://finance.belgium.be/ verottajan] eurooppalainen sisäänkirjautumissivu jossa ei ole Suomea.]] | [[Tiedosto:Belgian.taxman.login.png|right|thumb|300px|Belgian [https://finance.belgium.be/ verottajan] eurooppalainen sisäänkirjautumissivu jossa ei ole Suomea.]] | ||
− | '''Notifiointisotku''' tarkoittaa [[Digivirasto]]n aiheuttamaa sähköisen asioinnin sotkua [[ | + | '''Notifiointisotku''' tarkoittaa [[Digivirasto]]n aiheuttamaa sähköisen asioinnin sotkua [[eIDAS|eIDAS-asetuksen]] (''N:o 910/2014'') siirtymäkauden notifikaatioista, jotka jätettiin kokonaan tekemättä. Asiasta on 2020 esitetty eduskunnassa [https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_73+2020.aspx kirjallinen kysymys] (kansanedustaja Kaisa Juuso (ps)), johon kuntaministeri Sirpa Paatero antoi [https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_73+2020.pdf?lang=fi vastauksen] 12.3.2020. |
− | |||
− | + | __TOC__ | |
− | |||
− | + | == eIDAS-asetus ja sen laiminlyönti == | |
− | Tunnistamisvälineistä | + | Euroopan unionin eIDAS-asetus (asetus, ei laki) määrittelee sähköiseen tunnistamiseen ja sähköisiin allekirjoituksiin liittyviä säädöksiä, jotka tulivat heti voimaan kaikissa yhteisön jäsenmaissa 1.7.2016 ilman kansallista ratifiointia. Asetuksen tarkoitus oli mm. laajentaa joissakin maissa olevat kansalliset lait kattamaan kaikki jäsenmaat ja kaikkien maiden sähköisillä välineillä tehdyt asiointitapahtumat. |
+ | |||
+ | Vuonna 2016 voimaan tullut eIDAS-asetus otti huomioon teknisen kehityksen ja asetti tunnistukselle ja allekirjoitukselle yksityiskohtaisia vaatimuksia, jotta eri jäsenmaiden verkossa rajat ylittäneillä välineillä tehdyt tapahtumat olisivat tasavertaisia paikallisen jäsenmaan oikeuden käsittelyssä. | ||
+ | |||
+ | Sähköinen vahva tunnistaminen ja allekirjoitus tarkoittaa kryptografista laskentaa matemaattisilla ns. ''avaimilla'', jonka lopputuloksesta voidaan luotettavasti todeta tapahtuman tekijä ja siten niistä on tehty lainsäädännöllä oikeustoimikelpoisia. Näitä salaisia avaimia säilytetään turvallisesti henkilökortilla, joka täyttää tietyt asetuksessa määritellyt laatuvaatimukset. | ||
+ | |||
+ | Asetuksen alkuperäinen ajatus oli, että korttien teknisen toteutuksen sertifioinnin tekee niiden valmistaja eikä käyttäjävaltio. Valmistajia on Euroopassa muutamia, esimerkiksi Gemalto, Idemia (siihen aikaan Morpho) - jotka eivät tuossa vaiheessa olleet vielä sertifiointia tehneet, tai jäsenvaltiot olivat ostaneet tuotteita, joita ei ollut kukaan tai mikään sertifioinut. Koska asetus saatettiin voimaan olemassa olevaan ympäristöön, sen tuli ottaa huomioon jo käytössä olleet välineet, jotta niiden käyttö voisi jatkua keskeytyksettä, ja laajentaa niiden käyttö kattamaan koko EU:n alue. Siten säädettiin siirtymäaika, joka sallisi olemassa olevat välineet - Suomenkin kortit, jotka vastasivat asetuksen käsitteitä ''korkean varmuustason tunnistaminen'' ja ''kehittynyt sähköinen allekirjoitus'' - sähköisessä asioinnissa kaikissa EU:n jäsenmaissa. | ||
+ | |||
+ | Tunnistamisvälineistä eIDAS-asetuksen ''Artikla 9 - Ilmoittaminen'' määrää seuraavaa: | ||
<pre> | <pre> | ||
9 artikla | 9 artikla | ||
Rivi 58: | Rivi 64: | ||
</pre> | </pre> | ||
− | Allekirjoitusten osalta '''Turvallisia allekirjoituksen luontivälineitä.... varmenteita myöntävän varmennepalvelujen tarjoajan on toimitettava valvontaelimelle vaatimustenmukaisuuden arviointikertomus mahdollisimman pian mutta viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2017''' - päivämäärä jonka Digivirasto jätti myöskin täyttämättä. | + | Allekirjoitusten osalta '''Turvallisia allekirjoituksen luontivälineitä.... varmenteita myöntävän varmennepalvelujen tarjoajan on toimitettava valvontaelimelle vaatimustenmukaisuuden arviointikertomus mahdollisimman pian mutta viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2017''' - päivämäärä, jonka Digivirasto jätti myöskin täyttämättä. |
[[Tiedosto:Eidas.QSCD.list.finland.png|right|thumb|400px|EU:n EIDAS-asetuksen mukaisten [[QSCD]]-allekirjoitusvälineiden lista jossa Suomi loistaa poissaolollaan. Suomalainen allekirjoitus ei kelpaa.]] | [[Tiedosto:Eidas.QSCD.list.finland.png|right|thumb|400px|EU:n EIDAS-asetuksen mukaisten [[QSCD]]-allekirjoitusvälineiden lista jossa Suomi loistaa poissaolollaan. Suomalainen allekirjoitus ei kelpaa.]] | ||
− | Maissa | + | Maissa, joissa oli tehty poikkeuksia suomalaisen hyvälaatuisen henkilökortin käytöstä, eIDAS-asetuksen myötä korttien käyttö tuli mahdottomaksi. Viron valtio lopetti Suomen kortin tukemisen web-palveluiden kirjautumisessa ja qDigiDoc-ohjelmiston testaamisen nelosversiossa ja käytännössä sekin on lakannut toimimasta bugien takia. |
− | Artikla 51 siirtymäkausi oli yhdenkertainen tarjous, ne maat - takapihat kuten Kroatia ja Slovakia, jotka huolehtivat vastuustaan ovat olleet listalla siitä lähtien. Suomi ei listalla ole eikä tule. Siirtymäkausi ei toistu eikä sitä voi tehdä nykyisille korteille määräajan umpeuduttua. | + | Artikla 51 siirtymäkausi oli yhdenkertainen tarjous, ne maat - takapihat kuten Kroatia ja Slovakia, jotka huolehtivat vastuustaan, ovat olleet listalla siitä lähtien. Suomi ei listalla ole eikä tule. Siirtymäkausi ei toistu eikä sitä voi tehdä nykyisille korteille määräajan umpeuduttua. |
Allekirjoitusvälineiden notifoitua listaa voi jokainen itse tarkastella EU:n sivuilta: | Allekirjoitusvälineiden notifoitua listaa voi jokainen itse tarkastella EU:n sivuilta: | ||
* [https://esignature.ec.europa.eu/efda/notification-tool/#/screen/browse/list/QSCD_SSCD Qualified Signature/Seal Creation Devices and Secure Signature Creation Devices] | * [https://esignature.ec.europa.eu/efda/notification-tool/#/screen/browse/list/QSCD_SSCD Qualified Signature/Seal Creation Devices and Secure Signature Creation Devices] | ||
− | Vuoden 2021 alusta myönnetyille korteille mitään notifiointia tai kertomuksia ei tarvitse yhteisön valvontaelimille lähetellä koska ulkomaalainen korttivalmistaja on ne jo tehnyt. Ongelma koskee G2 molempia- ja G3 ensimmäisen sukupolven kortteja joita 99,99% kaikista Suomen noin miljoonasta kortista | + | Vuoden 2021 alusta myönnetyille korteille mitään notifiointia tai kertomuksia ei tarvitse yhteisön valvontaelimille lähetellä, koska ulkomaalainen korttivalmistaja on ne jo tehnyt. Ongelma koskee G2 molempia- ja G3 ensimmäisen sukupolven kortteja joita 99,99% kaikista Suomen noin miljoonasta kortista on{{Template:Citation needed}}. Näiden vanhenemiseen ja normaaliin vaihtoon menee vuosia, koska G3 ensimmäinen sukupolvi (G3.1) otettiin käyttöön 2017 alusta ja sen myöntämisjakso loppui 31.12.2020, eli viimeinen käyttäjälle luovutettu kortti tulee olemaan voimassa siitä eteenpäin viisi vuotta, 2025 loppuun asti. |
− | Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomalaisella henkilökortilla ei voi asioida ulkomaisissa palveluissa kuten | + | Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisella henkilökortilla ei voi asioida ulkomaisissa palveluissa, kuten eIDAS-asetus alunperin tarkoitti. Asia ei ole vähäpätöinen, siitä osoituksena Digivirasto on itse toteuttanut vaadittavat yhdyskäytävät Suomi.fi-tunnistuspalveluunsa ja näillä ulkomaalaisilla välineillä pääsee siten kirjautumaan julkisiin palveluihin kuten yritysrekisteri (PRH) tai verottajalle. |
Yhteenveto sotkusta: | Yhteenveto sotkusta: | ||
Rivi 83: | Rivi 89: | ||
* suomalaisille joille asialla on merkitystä, korjaus vaatii uuden 55€ kortin hankkimista | * suomalaisille joille asialla on merkitystä, korjaus vaatii uuden 55€ kortin hankkimista | ||
+ | == Nykytilanne == | ||
+ | * [[Henkilökortti#G3.1|G3.1 korttien viimeiset voimassaoloajat]] loppuvat 2025(?) | ||
+ | * Uudet kortit piti notifioida [[Digitaalinen henkilöllisyys]] valmistuttua (eka lompakko) | ||
+ | * Hanketta [https://dvv.fi/digitaalisen-henkilollisyyden-uudistus ei käsitelty edukunnassa] | ||
+ | * Lompakkoa jolle ei tullut lakia, ei notifioitu, ei myöskään henkilökortteja (miksi ei?) | ||
+ | * Valtio aloitti uuden [[Euroopan_Unioni/Lompakko|EU-lompakko]] hankkeen joka notifioidaan | ||
+ | * Ilmeisesti henkilökortit on tarkoitus taas notifioida samalla | ||
+ | * Mitään ei ole notifioitu vieläkään eikä suomalaiset välineet käy eIDAS-tunnisteina ulkomailla | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
* [[Digivirasto]] | * [[Digivirasto]] | ||
− | * [[EIDAS]], [[QSCD]], [[QES]], [[QWAC]] | + | * [[EIDAS]], [[QSCD]], [[QES]], [[SSCD]] [[QWAC]] |
* [[Allekirjoitus]], [[:Luokka:Lait]] | * [[Allekirjoitus]], [[:Luokka:Lait]] | ||
Rivi 93: | Rivi 107: | ||
* [https://esignature.ec.europa.eu/efda/notification-tool/#/screen/browse/list/QSCD_SSCD Compiled list of notified SSCDs/QSCDs] | * [https://esignature.ec.europa.eu/efda/notification-tool/#/screen/browse/list/QSCD_SSCD Compiled list of notified SSCDs/QSCDs] | ||
* [https://ec.europa.eu/cefdigital/wiki/display/EIDCOMMUNITY/Overview+of+pre-notified+and+notified+eID+schemes+under+eIDAS Overview of pre-notified and notified eID schemes] | * [https://ec.europa.eu/cefdigital/wiki/display/EIDCOMMUNITY/Overview+of+pre-notified+and+notified+eID+schemes+under+eIDAS Overview of pre-notified and notified eID schemes] | ||
+ | * [https://www.bsi.bund.de/EN/Topics/ElectrIDDocuments/German-eID/eIDAS-notification/eIDAS_notification_node.html bsi.bund.de eIDAS Notification of the German eID] Saksan notifiointi dokumentit ja prosessi | ||
[[Luokka:Allekirjoitus]] | [[Luokka:Allekirjoitus]] | ||
[[Luokka:Digivirasto]] | [[Luokka:Digivirasto]] |
Nykyinen versio 25. maaliskuuta 2024 kello 18.10
Notifiointisotku tarkoittaa Digiviraston aiheuttamaa sähköisen asioinnin sotkua eIDAS-asetuksen (N:o 910/2014) siirtymäkauden notifikaatioista, jotka jätettiin kokonaan tekemättä. Asiasta on 2020 esitetty eduskunnassa kirjallinen kysymys (kansanedustaja Kaisa Juuso (ps)), johon kuntaministeri Sirpa Paatero antoi vastauksen 12.3.2020.
Sisällysluettelo
eIDAS-asetus ja sen laiminlyönti
Euroopan unionin eIDAS-asetus (asetus, ei laki) määrittelee sähköiseen tunnistamiseen ja sähköisiin allekirjoituksiin liittyviä säädöksiä, jotka tulivat heti voimaan kaikissa yhteisön jäsenmaissa 1.7.2016 ilman kansallista ratifiointia. Asetuksen tarkoitus oli mm. laajentaa joissakin maissa olevat kansalliset lait kattamaan kaikki jäsenmaat ja kaikkien maiden sähköisillä välineillä tehdyt asiointitapahtumat.
Vuonna 2016 voimaan tullut eIDAS-asetus otti huomioon teknisen kehityksen ja asetti tunnistukselle ja allekirjoitukselle yksityiskohtaisia vaatimuksia, jotta eri jäsenmaiden verkossa rajat ylittäneillä välineillä tehdyt tapahtumat olisivat tasavertaisia paikallisen jäsenmaan oikeuden käsittelyssä.
Sähköinen vahva tunnistaminen ja allekirjoitus tarkoittaa kryptografista laskentaa matemaattisilla ns. avaimilla, jonka lopputuloksesta voidaan luotettavasti todeta tapahtuman tekijä ja siten niistä on tehty lainsäädännöllä oikeustoimikelpoisia. Näitä salaisia avaimia säilytetään turvallisesti henkilökortilla, joka täyttää tietyt asetuksessa määritellyt laatuvaatimukset.
Asetuksen alkuperäinen ajatus oli, että korttien teknisen toteutuksen sertifioinnin tekee niiden valmistaja eikä käyttäjävaltio. Valmistajia on Euroopassa muutamia, esimerkiksi Gemalto, Idemia (siihen aikaan Morpho) - jotka eivät tuossa vaiheessa olleet vielä sertifiointia tehneet, tai jäsenvaltiot olivat ostaneet tuotteita, joita ei ollut kukaan tai mikään sertifioinut. Koska asetus saatettiin voimaan olemassa olevaan ympäristöön, sen tuli ottaa huomioon jo käytössä olleet välineet, jotta niiden käyttö voisi jatkua keskeytyksettä, ja laajentaa niiden käyttö kattamaan koko EU:n alue. Siten säädettiin siirtymäaika, joka sallisi olemassa olevat välineet - Suomenkin kortit, jotka vastasivat asetuksen käsitteitä korkean varmuustason tunnistaminen ja kehittynyt sähköinen allekirjoitus - sähköisessä asioinnissa kaikissa EU:n jäsenmaissa.
Tunnistamisvälineistä eIDAS-asetuksen Artikla 9 - Ilmoittaminen määrää seuraavaa:
9 artikla Ilmoittaminen 1. Ilmoittavan jäsenvaltion on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava komissiolle seuraavat tiedot ja niiden mahdolliset myöhemmät muutokset: a) kuvaus sähköisen tunnistamisen järjestelmästä, mukaan lukien sen varmuustasot ja järjestelmän mukaisten sähköisen tunnistamisen menetelmien myöntäjä tai myöntäjät; b) sovellettava valvontajärjestelmä ja tiedot vastuuta koskevasta järjestelmästä seuraavien osalta: i) sähköisen tunnistamisen menetelmän myöntävä osapuoli; ja ii) todentamismenettelyä operoiva osapuoli; c) sähköisen tunnistamisen järjestelmästä vastaava viranomainen tai vastaavat viranomaiset; d) tiedot siitä, mikä taho tai mitkä tahot hallinnoivat yksilöivien henkilön tunnistetietojen rekisteröintiä; e) kuvaus siitä, miten 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä säädetyt vaatimukset on täytetty; f) kuvaus 7 artiklan f alakohdassa tarkoitetusta todentamisesta; g) järjestelyt joko ilmoitetun sähköisen tunnistamisen järjestelmän tai todentamisen tai niiden osien, joiden turvallisuus on vaarantunut, keskeyttämistä tai peruuttamista varten. 2. Yhden vuoden kuluttua 8 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten soveltamispäivästä komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä luettelon tämän artiklan 1 kohdan nojalla ilmoitetuista sähköisen tunnistamisen järjestelmistä sekä niitä koskevat perustiedot. 3. Jos komissio saa ilmoituksen 2 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymisen jälkeen, se julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä muutokset 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kahden kuukauden kuluessa kyseisen ilmoituksen vastaanottamisesta. 4. Jäsenvaltio voi toimittaa komissiolle pyynnön poistaa kyseisen jäsenvaltion ilmoittama sähköisen tunnistamisen järjestelmä 2 kohdassa tarkoitetusta luettelosta. Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä vastaavat tarkistukset luetteloon kuukauden kuluessa jäsenvaltion pyynnön vastaanottamisesta. 5. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä määritellä 1 kohdan mukaisiin ilmoituksiin liittyvät olosuhteet, muotoseikat ja menettelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Eli asetuksen tekstin mukaan jäsenvaltion on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava komissiolle seuraavat tiedot ja niiden mahdolliset myöhemmät muutokset. Käytännössä ilmoittava virasto olisi ollut Digivirasto. Mitään ilmoitusta Suomen tunnistusvälineistä ei ole toimitettu.
Tunnistusvälineiden (eID) notifioitu lista:
Allekirjoitusvälineistä Artikla 51 - Siirtymätoimenpiteet määrittelee seuraavaa:
51 artikla Siirtymätoimenpiteet 1. Turvallisia allekirjoituksen luontivälineitä, joiden vaatimustenmukaisuus on määritetty direktiivin 1999/93/EY 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, pidetään tämän asetuksen mukaisina hyväksyttyinä sähköisen allekirjoituksen luontivälineinä. 2. Direktiivin 1999/93/EY mukaisesti luonnollisille henkilöille myönnettyjä hyväksyttyjä varmenteita pidetään tämän asetuksen mukaisina sähköisten allekirjoitusten hyväksyttyinä varmenteina niiden voimassaolon päättymiseen saakka. 3. Direktiivin 1999/93/EY mukaisen hyväksyttyjä varmenteita myöntävän varmennepalvelujen tarjoajan on toimitettava valvontaelimelle vaatimustenmukaisuuden arviointikertomus mahdollisimman pian mutta viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2017. Kyseistä varmennepalvelujen tarjoajaa pidetään tämän asetuksen mukaisena hyväksyttynä luottamuspalvelun tarjoajana siihen saakka, kun vaatimustenmukaisuuden arviointikertomus on toimitettu ja valvontaelin on saattanut loppuun sen arvioinnin. 4. Jos direktiivin 1999/93/EY mukainen hyväksyttyjä varmenteita myöntävä varmennepalvelujen tarjoaja ei toimita valvontaelimelle vaatimustenmukaisuuden arviointikertomusta 3 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, kyseistä varmennepalvelujen tarjoajaa ei pidetä tämän asetuksen mukaisena hyväksyttynä luottamuspalvelun tarjoajana 2 päivästä heinäkuuta 2017.
Allekirjoitusten osalta Turvallisia allekirjoituksen luontivälineitä.... varmenteita myöntävän varmennepalvelujen tarjoajan on toimitettava valvontaelimelle vaatimustenmukaisuuden arviointikertomus mahdollisimman pian mutta viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2017 - päivämäärä, jonka Digivirasto jätti myöskin täyttämättä.
Maissa, joissa oli tehty poikkeuksia suomalaisen hyvälaatuisen henkilökortin käytöstä, eIDAS-asetuksen myötä korttien käyttö tuli mahdottomaksi. Viron valtio lopetti Suomen kortin tukemisen web-palveluiden kirjautumisessa ja qDigiDoc-ohjelmiston testaamisen nelosversiossa ja käytännössä sekin on lakannut toimimasta bugien takia.
Artikla 51 siirtymäkausi oli yhdenkertainen tarjous, ne maat - takapihat kuten Kroatia ja Slovakia, jotka huolehtivat vastuustaan, ovat olleet listalla siitä lähtien. Suomi ei listalla ole eikä tule. Siirtymäkausi ei toistu eikä sitä voi tehdä nykyisille korteille määräajan umpeuduttua.
Allekirjoitusvälineiden notifoitua listaa voi jokainen itse tarkastella EU:n sivuilta:
Vuoden 2021 alusta myönnetyille korteille mitään notifiointia tai kertomuksia ei tarvitse yhteisön valvontaelimille lähetellä, koska ulkomaalainen korttivalmistaja on ne jo tehnyt. Ongelma koskee G2 molempia- ja G3 ensimmäisen sukupolven kortteja joita 99,99% kaikista Suomen noin miljoonasta kortista onLähde puuttuu. Näiden vanhenemiseen ja normaaliin vaihtoon menee vuosia, koska G3 ensimmäinen sukupolvi (G3.1) otettiin käyttöön 2017 alusta ja sen myöntämisjakso loppui 31.12.2020, eli viimeinen käyttäjälle luovutettu kortti tulee olemaan voimassa siitä eteenpäin viisi vuotta, 2025 loppuun asti.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisella henkilökortilla ei voi asioida ulkomaisissa palveluissa, kuten eIDAS-asetus alunperin tarkoitti. Asia ei ole vähäpätöinen, siitä osoituksena Digivirasto on itse toteuttanut vaadittavat yhdyskäytävät Suomi.fi-tunnistuspalveluunsa ja näillä ulkomaalaisilla välineillä pääsee siten kirjautumaan julkisiin palveluihin kuten yritysrekisteri (PRH) tai verottajalle.
Yhteenveto sotkusta:
- asia koskee kaikkia käytössä olevia kortteja, G2.1 ja G2.2 - ja G3.1 (G3 ensimmäistä) -sukupolvia
- kaikkien osapuolien ollessa Suomen sisällä, asialla ei ole merkitystä
- suomalainen kortti ei kelpaa muissa EU-maissa kuin mekaanisena välineenä
- muiden EU-maiden välineet kelpaavat Suomessa sähköisinä
- koskee sekä tunnistamista (web, sähköposti - QWAC), että allekirjoittamista (QSCD, QES)
- ei koske vuoden 2021 alusta myönnettyjä kortteja
- tunnistamisvälineen ilmoittamisen voi vielä tehdä, jos niin päätetään
- allekirjoittamisvälineen ilmoittamisen määräaika umpeutui 1.7.2017.
- suomalaisille joille asialla on merkitystä, korjaus vaatii uuden 55€ kortin hankkimista
Nykytilanne
- G3.1 korttien viimeiset voimassaoloajat loppuvat 2025(?)
- Uudet kortit piti notifioida Digitaalinen henkilöllisyys valmistuttua (eka lompakko)
- Hanketta ei käsitelty edukunnassa
- Lompakkoa jolle ei tullut lakia, ei notifioitu, ei myöskään henkilökortteja (miksi ei?)
- Valtio aloitti uuden EU-lompakko hankkeen joka notifioidaan
- Ilmeisesti henkilökortit on tarkoitus taas notifioida samalla
- Mitään ei ole notifioitu vieläkään eikä suomalaiset välineet käy eIDAS-tunnisteina ulkomailla
Katso myös
Aiheesta muualla
- EIDAS-ASETUS (EU) N:o 910/2014
- Compiled list of notified SSCDs/QSCDs
- Overview of pre-notified and notified eID schemes
- bsi.bund.de eIDAS Notification of the German eID Saksan notifiointi dokumentit ja prosessi