Ero sivun ”Lainsäätäjälle” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p |
|||
| (5 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Lainsäätäjälle''' mietittävää. Suomi aloitti | + | '''Lainsäätäjälle''' mietittävää. Suomi aloitti digitalisaation vuonna 1999 ensimmäisenä(?) maailmassa. Alun jälkeen kehitys pysähtyi täysin. Moni asia jätettiin markkinavoimien vastuulle, mutta yksikään hanke ei saavuttanut riittävää suosiota ja kriittistä massaa. |
Digitalisaatiossa on kyse tietoliikenteestä ja tiedon käsittelystä - jossa yhteiset käytännöt ja yhteensopivuus on ehdoton vaatimus. Epäyhteensopivat järjestelmät ja keskinäinen kilpailu pienellä väestöllä toimivat lopulta alkuperäistä tarkoitusta vastaan. | Digitalisaatiossa on kyse tietoliikenteestä ja tiedon käsittelystä - jossa yhteiset käytännöt ja yhteensopivuus on ehdoton vaatimus. Epäyhteensopivat järjestelmät ja keskinäinen kilpailu pienellä väestöllä toimivat lopulta alkuperäistä tarkoitusta vastaan. | ||
| + | == Nykytila == | ||
Nykytilanne karkeasti ja mihin digitalisaatiohanke ei vastaa täysin: | Nykytilanne karkeasti ja mihin digitalisaatiohanke ei vastaa täysin: | ||
* fokus on vieläkin tunnistamisessa ja tunnuksissa. Sen pitäisi olla asiointiratkaisujen rakentamisessa. | * fokus on vieläkin tunnistamisessa ja tunnuksissa. Sen pitäisi olla asiointiratkaisujen rakentamisessa. | ||
| − | * digitalisaatiohankkeen lopputulos on palvelukeskeinen joka on ongelmallinen | + | * digitalisaatiohankkeen lopputulos on palvelukeskeinen joka on ongelmallinen esimerkiksi oikeustoimessa (matemaattinen vs todistus) |
| − | * länsimainen yhteiskunta perustuu sopimuksiin | + | * länsimainen yhteiskunta perustuu sopimuksiin joten [[allekirjoitus|allekirjoittaminen]] on keskeistä: |
** allekirjoituksen sähköinen versio on ollut mitättömällä fokuksella ja on sitä nykyvalossa jatkossakin. | ** allekirjoituksen sähköinen versio on ollut mitättömällä fokuksella ja on sitä nykyvalossa jatkossakin. | ||
| + | == Toimenpiteitä == | ||
| + | Näistä on varmasti eri subjektiivisia näkemyksiä ja siksi olkoot ne muokkaajien omilla alasivuillaan: | ||
| + | |||
| + | * [[Käyttäjä:TUOMALA JUHA 10000350X/Toimenpidelista|Tuomalan toimenpidelista]] | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
[[Luokka:Lait]] | [[Luokka:Lait]] | ||
Nykyinen versio 5. maaliskuuta 2021 kello 11.06
Lainsäätäjälle mietittävää. Suomi aloitti digitalisaation vuonna 1999 ensimmäisenä(?) maailmassa. Alun jälkeen kehitys pysähtyi täysin. Moni asia jätettiin markkinavoimien vastuulle, mutta yksikään hanke ei saavuttanut riittävää suosiota ja kriittistä massaa.
Digitalisaatiossa on kyse tietoliikenteestä ja tiedon käsittelystä - jossa yhteiset käytännöt ja yhteensopivuus on ehdoton vaatimus. Epäyhteensopivat järjestelmät ja keskinäinen kilpailu pienellä väestöllä toimivat lopulta alkuperäistä tarkoitusta vastaan.
Nykytila
Nykytilanne karkeasti ja mihin digitalisaatiohanke ei vastaa täysin:
- fokus on vieläkin tunnistamisessa ja tunnuksissa. Sen pitäisi olla asiointiratkaisujen rakentamisessa.
- digitalisaatiohankkeen lopputulos on palvelukeskeinen joka on ongelmallinen esimerkiksi oikeustoimessa (matemaattinen vs todistus)
- länsimainen yhteiskunta perustuu sopimuksiin joten allekirjoittaminen on keskeistä:
- allekirjoituksen sähköinen versio on ollut mitättömällä fokuksella ja on sitä nykyvalossa jatkossakin.
Toimenpiteitä
Näistä on varmasti eri subjektiivisia näkemyksiä ja siksi olkoot ne muokkaajien omilla alasivuillaan:
