Ero sivun ”Äänestäjälle” versioiden välillä

Kohteesta DigiWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 10: Rivi 10:
  
 
=== Juha Sipilä ===
 
=== Juha Sipilä ===
−
Sipilän hallitus nimitti 15.11.2017 '''Janne Viskarin''' Väestörekisterikeskuksen pääjohtajaksi<ref name='viskarin-nimitys-2017-11-15'/>, joka heti seuraavana vuonna aloitti kansallisen PKI-järjestelmän tuhoamisen ja [[Henkilökortti/Poliittisesti tapettu|hyödyntämisen]]. Tämä henkilökorttien varmenne-infrastruktuuri on juuri se mitä [[Viro]] kertoo menestystarinaksi muodostuneen digitalisaationsa perustaksi, jonka mahdollistamilla sähköisillä allekirjoituksilla maa säästää 2% bruttokansantuotteesta<ref name='kl-2016-05-10'/>, Suomessa vastaava säästö vuoden 2019 kansantuotteella vastaisi 4,81 miljardia vuodessa<ref name='stat.fi-bkt-2019'/>. Sipilän hallituksen [[Valtiovarainministeriö]]n vastuuministerit olivat valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ja kunta- ja kehitysministeri Anu Vehviläinen (kesk) jonka vastuulle Väestörekisterikeskus kuului<ref name='sipilan-hallitus'/>.
+
Sipilän hallitus nimitti 15.11.2017 '''Janne Viskarin''' Väestörekisterikeskuksen pääjohtajaksi<ref name='viskarin-nimitys-2017-11-15'/>, joka heti seuraavana vuonna aloitti kansallisen PKI-järjestelmän tuhoamisen ja [[Henkilökortti/Poliittisesti tapettu|hyödyntämisen estämisen]]. Tämä henkilökorttien varmenne-infrastruktuuri on juuri se mitä [[Viro]] kertoo menestystarinaksi muodostuneen digitalisaationsa perustaksi, jonka mahdollistamilla sähköisillä allekirjoituksilla maa säästää 2% bruttokansantuotteesta<ref name='kl-2016-05-10'/>, Suomessa vastaava säästö vuoden 2019 kansantuotteella vastaisi 4,81 miljardia vuodessa<ref name='stat.fi-bkt-2019'/>. Sipilän hallituksen [[Valtiovarainministeriö]]n vastuuministerit olivat valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ja kunta- ja kehitysministeri Anu Vehviläinen (kesk) jonka vastuulle Väestörekisterikeskus kuului<ref name='sipilan-hallitus'/>. Jos menetetyt säästöt olisivat toteutuneet kuten Virossa, niillä maksaisi Suomen uudet hävittäjälentokoneet parissa vuodessa<ref name='hx-hanke'/>.
  
 
== Kokoomus ==
 
== Kokoomus ==
Rivi 37: Rivi 37:
 
=== Petteri Järvinen ===
 
=== Petteri Järvinen ===
 
[[Tiedosto:5574-894670dc15d44af8e297c5a77b82994c.jpg|100px|right|thumb|]]
 
[[Tiedosto:5574-894670dc15d44af8e297c5a77b82994c.jpg|100px|right|thumb|]]
−
Järvinen oli Kokoomuksen ehdokkaana vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi.
+
Petterin SATU on 10001234E<ref name='li-ouhotus'>[https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7204007772307222531/ linkedin - Aina harmittaa]</ref>.Järvinen oli Kokoomuksen ehdokkaana vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi.
  
 
Kannanottoja:
 
Kannanottoja:
Rivi 99: Rivi 99:
  
  
−
<ref name='kl-2016-05-10'>[[Kauppalehti 2016-05-10 Taavi Rõivas haastattelu]] kauppalehti.fi 2016-05-10: Taavi Rõivas: "Viro ei voi enää kilpailla halpatyömaana"] ''Jos suomalaiset alkaisivat käyttää sähköistä henkilökorttia, se voisi antaa ison sysäyksen taloudelle. Olemme laskeneet, että pelkästään digitaalisen allekirjoituksen käyttö säästää Virolle noin kaksi prosenttia bkt:stä joka vuosi.'' Viitattu: 2016-05-10</ref>. Vertailuksi Suomen vuoden 2019 BKT oli 240,6 miljardia<ref name='stat.fi-bkt-2019'>[https://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html stat.fi Kansantalous, Huoltotase] ''Bruttokansantuote 217,5 225,9 233,7 240,6 miljardia vuosina 2016 2017* 2018* 2019* 2019*'' Viitattu: 2021-03-15</ref> josta kaksi prosenttia olisi 4,81 miljardia. Sen suuruutta voi havainnollistaa vertaamalla sitä paljon keskusteltuun Suomen HX-Hankkeeseen, Ilmavoimien hävittäjien korvaajat maksavat 9,4 miljardia<ref name='hx-hanke'>[https://www.defmin.fi/etusivu/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/hx-hanke/valintaprosessi/hankintahinta#d327c2f5 defmin.fi Hävittäjähanke, HX-Hanke: Hankinnan rahoitus] ''Hankinnan rahoitus Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä, sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan, jolla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. 21 miljoonaa euroa on myönnetty hankinnan valmistelukustannuksiin.'' Viitattu: 2022-04-06
+
<ref name='kl-2016-05-10'>[[Kauppalehti 2016-05-10 Taavi Rõivas haastattelu]] kauppalehti.fi 2016-05-10: Taavi Rõivas: "Viro ei voi enää kilpailla halpatyömaana"] ''Jos suomalaiset alkaisivat käyttää sähköistä henkilökorttia, se voisi antaa ison sysäyksen taloudelle. Olemme laskeneet, että pelkästään digitaalisen allekirjoituksen käyttö säästää Virolle noin kaksi prosenttia bkt:stä joka vuosi.'' Viitattu: 2016-05-10
−
</ref>
+
</ref>.
  
 
<ref name='stat.fi-bkt-2019'>[https://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html stat.fi Kansantalous, Huoltotase] ''Bruttokansantuote 217,5 225,9 233,7 240,6 miljardia vuosina 2016 2017* 2018* 2019* 2019*'' Viitattu: 2022-04-06
 
<ref name='stat.fi-bkt-2019'>[https://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html stat.fi Kansantalous, Huoltotase] ''Bruttokansantuote 217,5 225,9 233,7 240,6 miljardia vuosina 2016 2017* 2018* 2019* 2019*'' Viitattu: 2022-04-06

Nykyinen versio 5. kesäkuuta 2024 kello 11.16

Äänestäjälle edustajien mielipiteitä digitalisaatiosta. Moni edustaja tai sellaiseksi pyrkivä ei ole välttämättä ottanut asiaan ollenkaan kantaa.

Muuta aiheeseen liittyvää:


Keskusta

Juha Sipilä

Sipilän hallitus nimitti 15.11.2017 Janne Viskarin Väestörekisterikeskuksen pääjohtajaksi[1], joka heti seuraavana vuonna aloitti kansallisen PKI-järjestelmän tuhoamisen ja hyödyntämisen estämisen. Tämä henkilökorttien varmenne-infrastruktuuri on juuri se mitä Viro kertoo menestystarinaksi muodostuneen digitalisaationsa perustaksi, jonka mahdollistamilla sähköisillä allekirjoituksilla maa säästää 2% bruttokansantuotteesta[2], Suomessa vastaava säästö vuoden 2019 kansantuotteella vastaisi 4,81 miljardia vuodessa[3]. Sipilän hallituksen Valtiovarainministeriön vastuuministerit olivat valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ja kunta- ja kehitysministeri Anu Vehviläinen (kesk) jonka vastuulle Väestörekisterikeskus kuului[4]. Jos menetetyt säästöt olisivat toteutuneet kuten Virossa, niillä maksaisi Suomen uudet hävittäjälentokoneet parissa vuodessa[5].

Kokoomus

Pääministeri Katainen allekirjoittamassa 10.12.2013 etänä Viron yhteistyösopimusta qDigiDoc-ohjelmalla.

Kokoomus oli hallituspuolue kun valtio pani alulle Luottamusverkoston lainsäädännön ja rakentamisen.

Jyrki Katainen

Kataisen ollessa pääministeri Suomi teki Viron kanssa yhteistyösopimuksen yhteistyöstä digitalisaatiossa. Oli ensimmäinen maailmassa allekirjoittamassa valtioiden välistä sopimusta digitaalisesti.

Elina Lepomäki

Elina Lepomäki.

Elina Lepomäki ei kannata ns Viron mallia.

Alexander Stubb

Ollessaan valtionvarainministerinä (2015-20??) valtio allokoi 33 miljoonaa euroa digitalisaatioon. Oli mukana nostamassa digitalisaatiota hallituksen kärkihankkeiksi.

Petteri Järvinen

5574-894670dc15d44af8e297c5a77b82994c.jpg

Petterin SATU on 10001234E[6].Järvinen oli Kokoomuksen ehdokkaana vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi.

Kannanottoja:

Perussuomalaiset

Kaisa Juuso

Kansanedustaja Juuso teki kirjallisen kysymyksen notifikaatiosopasta, "milloin hallitus aikoo notifioida kansalaisvarmenteen eIDAS-vaatimusten mukaisesti? "

Sampo Terho

Sosialidemokraatit

Timo Harakka

Paavo Lipponen

Paavo Lipponen, on digitalisaation hr numero yksi - hänelle annettiin ensimmäinen sähköinen henkilökortti ja siten hänellä on koko järjestelmän ensimmäinen SATU-tunnus. Varmennehaun perusteella Paavo ei enää luota digitalisaatioon itsekkään, koska hänellä ei ole voimassa olevaa sähköistä tunnistetta (tilanne 2015-11-04).

Sirpa Paatero

Kuntaministeri Paatero perusteli notifikaatio-soppaa Valtion tuottaman kansalaisvarmenteen käyttömäärät ovat taas niin alhaiset, että hyväksymisprosessin vaatimaa panostusta verrattuna kansalaisvarmenteen käyttömääriin ei ole pidetty perusteltuna. Kansalaisvarmenteen osuus tunnistustapahtumista on alle 1% eikä tämän odoteta nousevan, koska sirullisen henkilökortin käyttö edellyttää käytännössä aina kortinlukijaa ja kortinlukijaohjelmistoa. - eli koska järjestelmä on rikki, eikä sitä siksi käytetä - ei sitä tarvitse siten korjata.

Ritva Viljanen

Ritva Viljanen toimi väestörekisterikeskuksen ylijohtajana vuosina 1997–2003 jonka aikana ensimmäinen sähköinen tunniste henkilökorttiin ideoitiin ja julkaistiin.

Vihreät

Jyrki Kasvi

Kasvi toimi pitkään valtion Tieken (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) tutkimus- ja kehitysjohtajana, mutta ei nähnyt tarpeelliseksi hankkia ja tutkia työnantajansa sähköisen asioinnin tunnistusvälinettä (henkilökorttia).

Otso Kivekäs

Osmo Soininvaara


Katso myös

Lähteet

  1. ↑ 2017-11-15 Väestörekisterikeskuksen ylijohtajaksi Janne Viskari Valtioneuvosto nimitti 9. marraskuuta Väestörekisterikeskuksen ylijohtajaksi diplomi-insinööri Janne Viskarin. Viskari aloittaa virassaan 15.11.2017. Määräaikainen nimitys kestää viisi vuotta. Viitattu 2022-04-06
  2. ↑ Kauppalehti 2016-05-10 Taavi Rõivas haastattelu kauppalehti.fi 2016-05-10: Taavi Rõivas: "Viro ei voi enää kilpailla halpatyömaana"] Jos suomalaiset alkaisivat käyttää sähköistä henkilökorttia, se voisi antaa ison sysäyksen taloudelle. Olemme laskeneet, että pelkästään digitaalisen allekirjoituksen käyttö säästää Virolle noin kaksi prosenttia bkt:stä joka vuosi. Viitattu: 2016-05-10
  3. ↑ stat.fi Kansantalous, Huoltotase Bruttokansantuote 217,5 225,9 233,7 240,6 miljardia vuosina 2016 2017* 2018* 2019* 2019* Viitattu: 2022-04-06
  4. ↑ wikipedia.org - Sipilän hallituksen ministerit Viitattu: 2022-04-06
  5. ↑ defmin.fi Hävittäjähanke, HX-Hanke: Hankinnan rahoitus Hankinnan rahoitus Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä, sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan, jolla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. 21 miljoonaa euroa on myönnetty hankinnan valmistelukustannuksiin. Viitattu: 2022-04-06
  6. ↑ linkedin - Aina harmittaa

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”http://digisaatio.fi/mediawiki/index.php?title=Äänestäjälle&oldid=8936”