Ero sivun ”Laskutus” versioiden välillä

Kohteesta DigiWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(65 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 
[[ Tiedosto:E-lasku-RGB-JPGnet-iso.jpg|right|thumb|E-laskun (l. Finvoice) logo.]]
 
[[ Tiedosto:E-lasku-RGB-JPGnet-iso.jpg|right|thumb|E-laskun (l. Finvoice) logo.]]
 +
'''Sähköinen laskutus''' (''eng eInvoicing'') tarkoittaa laskutietojen välittämistä maksajalle sähköisessä muodossa. Suomessa sähköisestä laskutuksesta käytetään kahta termiä, '''e-lasku''' ja '''Verkkolasku'''.
 +
 +
e-lasku tarkoittaa sähköistä laskua joka vastaanotetaan maksajan pankkiin ja josta hän näkee laskut esimerkiksi verkkopankkia käyttäessään.
 +
 +
Verkkolasku välittyy verkkolaskuoperaattorin kautta maksajalle jonka kautta vastaanottaja saa sen omaan järjestelmäänsä. Verkkolaskujärjestelmä mahdollistaa myös laskujen lähettämisen kun e-lasku on tarkoitettu vain niiden vastaanottamiseen. e-lasku on suunnattu kuluttajille ja Verkkolasku yhteisöjäen käyttöön, joskin yhteisötkin voivat tehdä pankkinsa kanssa e-laskusopimuksen jos heillä ei ole vaadittavia järjestelmiä ja sopimiuksia.
 +
 +
 +
__TOC__
 +
 +
== Lähettäjän näkökulmasta ==
 +
Verkkolasku ja e-Lasku poikkeavat toisistaan laskun lähettäjän näkökulmasta. Verkkolaskuja välitetään b2b-ympäristöissä laskuoperaattoreiden toimesta, mutta e-Laskun lähettämiseksi on oltava sopimus pankin kanssa ja siitä saatava sen oma tekninen yhteys. e-Laskujen lähettäminen onnistuu vain kansallisesti, toisin kuin Verkkolaskuja välitetään kasainvälisesti, esimerkiksi EU:n alueella. Lähettäessä e-Laskua vaikka EU:n alueella kuluttajalle ulkomaalaiselta myyjältä vaaditaan vastaanottajamaahan rekisteröintiä ja pankkisopimuksia. Edellämainituista syistä kuluttajien sähköinen laskutus ei tule toteutumaan kuin kansallisella tasolla.
 +
 +
Vastaanottajan yksilöivät tiedot ovat:
 +
* '''Verkkolasku''': nimi, rekisteritunnus, rekisteriosoite
 +
* '''e-Lasku''': nimi, henkilötunnus, IBAN-tilinumero+SWIFT-tunnus, rekisteriosoite
 +
 +
Molemmat laskututustavat käyttävät taustalla samoja teknisiä ratkaisuja ja -muotoja. Suomessa laajimmassa käytössä oleva sähköisen laskutuksen muoto on [[Finanssialan keskusliitto|Finanssialan keskusliiton]] määrittelemä [[Laskutus#Standardit|Finvoice]]. Euroopan Unionin [[CEN]] on määrittelemässä uutta, aiempiin standardeihin perustuvaa laskutuksen muotoa CEN/TC 434 joka ei ole vielä (2017-03) valmis standardi (TS, technical specification). CEN/TC tai CEN/TS tulee pohjautumaan UBL ja CII muotoihin ja täyttämään EU:n sähköisen asioinnin direktiivin Directive 2014/55/EU vaatimukset.
 +
 +
Käytännössä laskujen tekninen muoto on jokin XML-sovellus. Laskun mukana kulkee koneluettava rakenne josta voidaan lukea tarkkaan kaikki laskun osat, osapuolista, laskutettaviin nimikkeisiin, niiden yksityiskonhtiin verolajeja ja jopa kirjandpidollisia yksityiskohtia myöten. Yleensä laskun mukana kulkee myös graafinen PDF-muoto samasta laskusta liitteenä. Liitteinä voi periaatteessa olla mitä tahansa tiedostoja jos niiden koko ei muodostu ongelmaksi.
 +
 +
Laskujen turvallisuus, oikeellisuus ja osapuolien oikeellisuus perustuu laskuja välittävän operaattorin asiakasyhteyden tunistamiseen ja salattuihin tietoliikenneyhteyksiin. Sisältöä ei allekirjoiteta tai salata erikseen mitenkään, kaikki sisältö nimikkeitä myöten on laskuoperaattoreiden luettavissa välittämisen aikana. Koska laskut ovat XML-muotoa, niiden teknistä oikeellisuutta voidaan tarkastaa validoimalla ne kyseisen laskumuodon XML-schemaa käyttäen.
 +
 +
Vastaanoton jälkeen laskusta ei välitetä mitään tietoa takaisin laskuttajalle, muuta kuin operaattorin ilmoitus välitykseen hyväksynnästä. Laskun lähettäjä ei saa mitään tietoa vastaanottajalta sisällöstä tai laskun hyväksynnästä. Kaikki jatkotapahtumat käydään laskunvälityksen ulkopuolella, esimerkiksi maksamalla lasku tai reklamoimalla siitä muuta kanavaa käyttäen. Välittäjä ei pidä mitään kirjaa laskujen sisällöstä, ainoastaan välitystapahtumista eikä välityksellä ole siis mitään oikeaa yhteyttä kirjanpitoon, verotukseen tai muuhun viralliseen tai vähemmän viralliseen, eli laskuja voi välittää kokeilemalla tuotantojärjestelmää pitkin ja jättää ne maksamatta halutessaan. Ainakin toiset operaattorit erottelevat laskut toisistaan yksilöivällä tunnuksella kuten tiedoston nimellä ja saman tunnuksen uudelleenkäyttö on estetty.
  
 
== Verkkolasku ==
 
== Verkkolasku ==
  
 
* [http://www.tieke.fi/display/verkkolasku/Verkkolasku tieke.fi - Verkkolasku]
 
* [http://www.tieke.fi/display/verkkolasku/Verkkolasku tieke.fi - Verkkolasku]
 +
 +
Taloushallintoliiton [https://twitter.com/Makinvu Vuokko Mäkinen] on [http://y-studio.fi/blog/jattimainen-muutos-jota-pieni-piiri-pyorittaa/ ehdottanut, että laskuissa siirryttäisiin eOsoitteeseen] joka mahdollistaisi palvelun siirron operaattorilta toiselle katkomatta yhteyksiä, kuten matkapuhelimen tapauksessa.
 +
 +
 +
== Standardit ==
 +
 +
=== CII (UNECE) ===
 +
 +
=== EDIFACT () ===
 +
 +
=== eInvoice () ===
 +
 +
=== Finvoice (FKL) ===
 +
* [https://www.fkl.fi/teemasivut/finvoice/tekniset_kuvaukset/Sivut/default.aspx fkl.fi - Finvoice kuvaukset]
 +
* [http://www.finanssiala.fi/finvoice/Sivut/default.aspx www.finanssiala.fi - Finanssiala]
 +
* [http://symbiatch.jutut.fi/article/3034 Finvoice, miksei kukaan korjaa?]
 +
 +
=== ISO 20022 (ISO) ===
 +
 +
=== Svefaktura () ===
 +
* [http://www.sfti.se/standarder/bestallningsprocesssftisvehandel/svefaktura.1882.html www.sfti.se - SFTI]
 +
 +
=== TC 434 (EU/CEN) ===
 +
* [[CEN|CEN/TC 434]]
 +
 +
=== TEAPPSXML () ===
 +
* TEAPPSXML-kuvaus on TietoEnatorin kehittämä XML:ään perustuva laskusanomaformaatti. Tieto ja Aditro omistavat laskusanomaformaatin yhdessä.
 +
* [https://www.tieto.fi/palvelut/liiketoimintaprosessien-hallinta/business-information-exchange/laskuhotelli-palvelun-ohjeita-ja-kuvauksia/teappsxml-versio-272 www.tieto.fi TEAPPSXML - versio 2.7.2]
 +
 +
=== PEPPOL BIS ===
 +
 +
Euroopan Unionin [[PEPPOL|PEPPOL BIS]] määritykset pohjautuvat UBL-standardiin. Laskutus on vain pieni osa liiketoiminan viestimuotojen BIS-määrityksiä.
 +
 +
* http://docs.oasis-open.org/ubl/UBL-2.1.html
 +
* http://docs.oasis-open.org/ubl/UBL-2.2.html
 +
* http://docs.oasis-open.org/ubl/UBL-2.3.html
 +
* https://docs.peppol.eu/poacc/billing/3.0/
 +
 +
* Koko hakemisto UBL aiheesta: http://docs.oasis-open.org/ubl/
 +
* PEPPOL kotisivu: https://peppol.eu/
 +
 +
=== Viron pankkiliitto ===
 +
 +
[[Viro]]ssa laskujen XML-kuvaukset (Schema, XSD) löytyvät pankkiliiton sivuilta:
 +
* [https://www.pangaliit.ee/arveldused/e-arve pangaliit.ee - E-arve]
 +
* [https://www.pangaliit.ee/arveldused/xml-b2c-and-c2b-suhtlussonumid pangaliit.ee - XML B2C & C2B suhtlussõnumid]
 +
 +
 +
Verrattuna Finvoice:een, määritykset noudattavat XML-hierarkisuutta.
 +
 +
=== XRechnung (KoSIT) ===
 +
 +
[[Saksa]]n sähköinen laskuformaatti.
 +
 +
* https://www.xoev.de/die_standards/xrechnung-16828
  
 
== Järjestelmätoimittajia ==
 
== Järjestelmätoimittajia ==
 
* [http://www.ariba.com ariba.com - Ariba]
 
* [http://www.ariba.com ariba.com - Ariba]
 
* [http://www.basware.fi basware.fi - Basware]
 
* [http://www.basware.fi basware.fi - Basware]
 +
* [http://www.procountor.com procountor.com - Procountor] - web-pohjainen laskutuspalvelu
 +
* [http://www.heeros.com heeros.com Heeros]
 
* [http://www.passeli.fi passeli.fi - Passeli]
 
* [http://www.passeli.fi passeli.fi - Passeli]
 +
* [http://netvisor.fi netvisor.fi]
 +
* [http://zervant.com zervant.com]
 +
 +
== Verkkolaskuoperaattoreita ==
 +
* [http://aktia.fi/fi/yritysasiakkaat aktia.fi - Aktia Pankki Oyj]
 +
* [http://apix.fi/ohje.html apix.fi - Apix Messaging Oy]
 +
* [http://basware.fi basware.fi - Basware]
 +
* [https://www.cgi.fi/liiketoimintaprosessien-hallinta/verkkolasku www.cgi.fi - CGI]
 +
* [https://www.danskebank.fi/fi-fi/yritysasiakkaat/keskisuuri-yritys/maksuliike-ja-kassanhallinta/laskuttaminen/pages/laskuttaminen.aspx www.danskebank.fi - Danske Bank Oyj]
 +
* [https://www.dnb.no/en www.dnb.no - DNB Bank ASA]
 +
* [http://www.enfo.fi www.enfo.fi - Enfo Zender Oy]
 +
* [https://www.handelsbanken.fi/shb/inet/istartfi.nsf/FrameSet?OpenView&iddef=&navid=10_Maksuliikenne&sa=/Shb/Inet/ICentFi.nsf/Default/qEF0B70518897CEF9C2257236003F8945 www.handelsbanken.fi - Handelsbanken]
 +
* [http://www.highjump.com/solutions/b2bi/customer-zone www.highjump.com - HighJump AS]
 +
* [http://www.inexchange.fi/ www.inexchange.fi - InExchange Factorum AB]
 +
* [https://www.liaison.com www.liaison.com - Liaison Technologies Oy]
 +
* [http://www.maventa.com www.maventa.com - Maventa]
 +
* [http://www.netbox.fi www.netbox.fi - Netbox Finland Oy]
 +
* [https://www.nordea.fi/yritysasiakkaat/maksut/laskutus-ja-maksaminen/e-lasku.html www.nordea.fi - Nordea]
 +
* [http://www.notebeat.com www.notebeat.com - Notebeat Oy]
 +
* [https://www.op.fi/op/yritysasiakkaat/maksaminen-ja-laskutus/op-ryhman-verkkolaskuosoitteet?id=51000&srcpl=6 www.op.fi - OP-Pohjola-ryhmä]
 +
* [http://www.opuscapita.com www.opuscapita.com - OpusCapita Group Oy]
 +
* [http://www.pagero.com www.pagero.com - Pagero]
 +
* [https://www.poppankki.fi/yritysasiakkaat/verkkopalvelut/verkkolaskut www.poppankki.fi - Paikallisosuuspankit]
 +
* [http://www.stralfors.fi www.stralfors.fi - PostNord Strålfors Oy]
 +
* [https://www.s-pankki.fi/fi/yritykset/maksuliikenne/verkkolaskutus/ www.s-pankki.fi - S-Pankki Oy]
 +
* [http://www.saastopankki.fi/yritykset/laskuttaminen www.saastopankki.fi - Säästöpankit]
 +
* [https://www.sonera.fi/yrityksille/asiakastuki/laskutus+ja+asiakkuuden+hallinta/sahkoinen+lasku/verkkolasku+yrityksille www.sonera.fi - TeliaSonera Finland Oyj]
 +
* [https://www.tieto.fi/palvelut/liiketoimintaprosessipalvelut/business-information-exchange/laskuhotelli-palvelun-ohjeita-ja-kuvauksia www.tieto.fi - Tieto Oyj]
 +
* [https://tradeshift.com/roles/sb/small-business-free-invoicing/ tradeshift.com - Tradeshift]
 +
* [https://www.yapsolutions.fi/verkkolasku www.yapsolutions.fi - YAP Solutions Oy]
 +
 +
Verkkolaskuoperaattoreiden toimintaohjeet ja toimivat yhteydet löytyvät osoitteesta [https://verkkolasku.tieke.fi https://verkkolasku.tieke.fi].
 +
 +
 +
== Käytännöt ==
 +
 +
* Verkkolaskutukseen siirtymisestä pitää tehdä sopia erikseen, laskuttajat eivät automaattisesti tarkasta laskutettavan kykyä käsitellä verkkolaskuja.
 +
* Pankkien verkkopankissa verkkolaskupalvelua käyttävän verkkolaskuosoite ei näy Tieken verkolaskunsaajarekisterissä.
 +
* Välitetyt laskut välittyvät lähettäjältä vastaanottajalle:
 +
** verkkolaskuoperaattori ei aseta mitään sisältövaatimuksia liikenteelle, vain teknisiä muotovaatimuksia
 +
** verkkolaskuoperaattori, [[verottaja]], pankki tms ei pidä mitään kirjaa liikenteestä
 +
** laskun välitys on ainoastaan lähettäjän ja vastaanottajan välinen tapahtuma, he voivat unohtaa laskun yhdessä eikä sillä ole vaikutusta yhtään mihinkään.
 +
* Samaa laskua ei voi käytännössä lähettää kuin kerran.
 +
** laskuilla on jokin identifioiva tunniste, kuten kuvitteellinen ''tiedostonnimi''
 +
** samaa tunnistetta ei hyväksytä välitettäväksi uudelleen vaikka se olisi käytännössä sama lasku
 +
* Moni laskuliikennettä käsittelevä ohjelmisto käyttää tiedostoja välityksessä, mutta laskutustieto voi kulkea suoraan ohjelmien ja tietovarastojen välillä ilman sisällöstä muodostettuja tiedostojakin.
 +
* Operaattori hyväksyy laskun välitettäväksi ja siitä jää tieto lähettäjälle, mutta:
 +
** perillemenosta ei välitetä tietoa lähettäjälle
 +
** hyväksyykö vastaanottaja laskun sisällön, ei välitetä tietoa lähettäjälle
 +
 +
== Käsitteitä ==
 +
* '''OVT-tunnus'''
 +
* '''SI-sanoma''' eli ''laskuttajailmoitus''
 +
* '''RP-sanoma''' eli ''vastaanottoehdotussanoma'' jota laskuttaja voi käyttää saadakseen asiakkaan verkkolaskuosoitteen jo ennen ensimmäistä laskua tai laskuttajan muutostilanteissa. Muutostilanteella tarkoitetaan tilanteita, jossa laskuttajailmoitus ja siihen kytketyt kuluttajien e-laskun vastaanottoilmoitukset pitää siirtää toiselle laskuttajailmoitukselle. Vastaanottoehdotussanoma on tarkoitettu ainoastaan e-laskutukseen siirtymisessä tai siihen liittyvissä muutostilanteissa<ref name='danske'>[https://www.danskebank.fi/PDF/fi/Yritysasiakkaat/Maksuliike/PalvelukuvausElaskupalvelu.pdf danskebank.fi - E-laskupalvelu - Danske Bank]</ref>.
 +
 +
== Katso myös ==
 +
* [[Tekniikka/Laskutus]]
 +
* [[Kuitti]]
 +
* [[PEPPOL]]
 +
 +
== Lähteet ==
 +
<references/>
  
 
== Aiheesta muualla ==
 
== Aiheesta muualla ==
−
* [https://www.fkl.fi/teemasivut/finvoice/tekniset_kuvaukset/Sivut/default.aspx fkl.fi - Finvoice kuvaukset]
+
 
 
* [http://www.sfti.se/svefaktura sfti.se - SveFaktura]
 
* [http://www.sfti.se/svefaktura sfti.se - SveFaktura]
 
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990513 finxlex.fi - Laki saatavien perinnästä]
 
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990513 finxlex.fi - Laki saatavien perinnästä]
−
* [http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX:32014L0055 Directive 2014/55/EU on electronic invoicing in public procurement]
+
* EU
−
 
+
** [http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX:32014L0055 Directive 2014/55/EU on electronic invoicing in public procurement]
 +
** [http://ec.europa.eu/growth/single-market/public-procurement/e-procurement/e-invoicing_fi ec.europa.eu - sisämarkkinat, e-Invoicing]
 +
[[Luokka:Laskutus]]
 
[[Luokka:Sovellukset]]
 
[[Luokka:Sovellukset]]

Nykyinen versio 19. kesäkuuta 2024 kello 16.51

E-laskun (l. Finvoice) logo.

Sähköinen laskutus (eng eInvoicing) tarkoittaa laskutietojen välittämistä maksajalle sähköisessä muodossa. Suomessa sähköisestä laskutuksesta käytetään kahta termiä, e-lasku ja Verkkolasku.

e-lasku tarkoittaa sähköistä laskua joka vastaanotetaan maksajan pankkiin ja josta hän näkee laskut esimerkiksi verkkopankkia käyttäessään.

Verkkolasku välittyy verkkolaskuoperaattorin kautta maksajalle jonka kautta vastaanottaja saa sen omaan järjestelmäänsä. Verkkolaskujärjestelmä mahdollistaa myös laskujen lähettämisen kun e-lasku on tarkoitettu vain niiden vastaanottamiseen. e-lasku on suunnattu kuluttajille ja Verkkolasku yhteisöjäen käyttöön, joskin yhteisötkin voivat tehdä pankkinsa kanssa e-laskusopimuksen jos heillä ei ole vaadittavia järjestelmiä ja sopimiuksia.


Lähettäjän näkökulmasta

Verkkolasku ja e-Lasku poikkeavat toisistaan laskun lähettäjän näkökulmasta. Verkkolaskuja välitetään b2b-ympäristöissä laskuoperaattoreiden toimesta, mutta e-Laskun lähettämiseksi on oltava sopimus pankin kanssa ja siitä saatava sen oma tekninen yhteys. e-Laskujen lähettäminen onnistuu vain kansallisesti, toisin kuin Verkkolaskuja välitetään kasainvälisesti, esimerkiksi EU:n alueella. Lähettäessä e-Laskua vaikka EU:n alueella kuluttajalle ulkomaalaiselta myyjältä vaaditaan vastaanottajamaahan rekisteröintiä ja pankkisopimuksia. Edellämainituista syistä kuluttajien sähköinen laskutus ei tule toteutumaan kuin kansallisella tasolla.

Vastaanottajan yksilöivät tiedot ovat:

  • Verkkolasku: nimi, rekisteritunnus, rekisteriosoite
  • e-Lasku: nimi, henkilötunnus, IBAN-tilinumero+SWIFT-tunnus, rekisteriosoite

Molemmat laskututustavat käyttävät taustalla samoja teknisiä ratkaisuja ja -muotoja. Suomessa laajimmassa käytössä oleva sähköisen laskutuksen muoto on Finanssialan keskusliiton määrittelemä Finvoice. Euroopan Unionin CEN on määrittelemässä uutta, aiempiin standardeihin perustuvaa laskutuksen muotoa CEN/TC 434 joka ei ole vielä (2017-03) valmis standardi (TS, technical specification). CEN/TC tai CEN/TS tulee pohjautumaan UBL ja CII muotoihin ja täyttämään EU:n sähköisen asioinnin direktiivin Directive 2014/55/EU vaatimukset.

Käytännössä laskujen tekninen muoto on jokin XML-sovellus. Laskun mukana kulkee koneluettava rakenne josta voidaan lukea tarkkaan kaikki laskun osat, osapuolista, laskutettaviin nimikkeisiin, niiden yksityiskonhtiin verolajeja ja jopa kirjandpidollisia yksityiskohtia myöten. Yleensä laskun mukana kulkee myös graafinen PDF-muoto samasta laskusta liitteenä. Liitteinä voi periaatteessa olla mitä tahansa tiedostoja jos niiden koko ei muodostu ongelmaksi.

Laskujen turvallisuus, oikeellisuus ja osapuolien oikeellisuus perustuu laskuja välittävän operaattorin asiakasyhteyden tunistamiseen ja salattuihin tietoliikenneyhteyksiin. Sisältöä ei allekirjoiteta tai salata erikseen mitenkään, kaikki sisältö nimikkeitä myöten on laskuoperaattoreiden luettavissa välittämisen aikana. Koska laskut ovat XML-muotoa, niiden teknistä oikeellisuutta voidaan tarkastaa validoimalla ne kyseisen laskumuodon XML-schemaa käyttäen.

Vastaanoton jälkeen laskusta ei välitetä mitään tietoa takaisin laskuttajalle, muuta kuin operaattorin ilmoitus välitykseen hyväksynnästä. Laskun lähettäjä ei saa mitään tietoa vastaanottajalta sisällöstä tai laskun hyväksynnästä. Kaikki jatkotapahtumat käydään laskunvälityksen ulkopuolella, esimerkiksi maksamalla lasku tai reklamoimalla siitä muuta kanavaa käyttäen. Välittäjä ei pidä mitään kirjaa laskujen sisällöstä, ainoastaan välitystapahtumista eikä välityksellä ole siis mitään oikeaa yhteyttä kirjanpitoon, verotukseen tai muuhun viralliseen tai vähemmän viralliseen, eli laskuja voi välittää kokeilemalla tuotantojärjestelmää pitkin ja jättää ne maksamatta halutessaan. Ainakin toiset operaattorit erottelevat laskut toisistaan yksilöivällä tunnuksella kuten tiedoston nimellä ja saman tunnuksen uudelleenkäyttö on estetty.

Verkkolasku

Taloushallintoliiton Vuokko Mäkinen on ehdottanut, että laskuissa siirryttäisiin eOsoitteeseen joka mahdollistaisi palvelun siirron operaattorilta toiselle katkomatta yhteyksiä, kuten matkapuhelimen tapauksessa.


Standardit

CII (UNECE)

EDIFACT ()

eInvoice ()

Finvoice (FKL)

ISO 20022 (ISO)

Svefaktura ()

TC 434 (EU/CEN)

TEAPPSXML ()

PEPPOL BIS

Euroopan Unionin PEPPOL BIS määritykset pohjautuvat UBL-standardiin. Laskutus on vain pieni osa liiketoiminan viestimuotojen BIS-määrityksiä.

Viron pankkiliitto

Virossa laskujen XML-kuvaukset (Schema, XSD) löytyvät pankkiliiton sivuilta:


Verrattuna Finvoice:een, määritykset noudattavat XML-hierarkisuutta.

XRechnung (KoSIT)

Saksan sähköinen laskuformaatti.

Järjestelmätoimittajia

Verkkolaskuoperaattoreita

Verkkolaskuoperaattoreiden toimintaohjeet ja toimivat yhteydet löytyvät osoitteesta https://verkkolasku.tieke.fi.


Käytännöt

  • Verkkolaskutukseen siirtymisestä pitää tehdä sopia erikseen, laskuttajat eivät automaattisesti tarkasta laskutettavan kykyä käsitellä verkkolaskuja.
  • Pankkien verkkopankissa verkkolaskupalvelua käyttävän verkkolaskuosoite ei näy Tieken verkolaskunsaajarekisterissä.
  • Välitetyt laskut välittyvät lähettäjältä vastaanottajalle:
    • verkkolaskuoperaattori ei aseta mitään sisältövaatimuksia liikenteelle, vain teknisiä muotovaatimuksia
    • verkkolaskuoperaattori, verottaja, pankki tms ei pidä mitään kirjaa liikenteestä
    • laskun välitys on ainoastaan lähettäjän ja vastaanottajan välinen tapahtuma, he voivat unohtaa laskun yhdessä eikä sillä ole vaikutusta yhtään mihinkään.
  • Samaa laskua ei voi käytännössä lähettää kuin kerran.
    • laskuilla on jokin identifioiva tunniste, kuten kuvitteellinen tiedostonnimi
    • samaa tunnistetta ei hyväksytä välitettäväksi uudelleen vaikka se olisi käytännössä sama lasku
  • Moni laskuliikennettä käsittelevä ohjelmisto käyttää tiedostoja välityksessä, mutta laskutustieto voi kulkea suoraan ohjelmien ja tietovarastojen välillä ilman sisällöstä muodostettuja tiedostojakin.
  • Operaattori hyväksyy laskun välitettäväksi ja siitä jää tieto lähettäjälle, mutta:
    • perillemenosta ei välitetä tietoa lähettäjälle
    • hyväksyykö vastaanottaja laskun sisällön, ei välitetä tietoa lähettäjälle

Käsitteitä

  • OVT-tunnus
  • SI-sanoma eli laskuttajailmoitus
  • RP-sanoma eli vastaanottoehdotussanoma jota laskuttaja voi käyttää saadakseen asiakkaan verkkolaskuosoitteen jo ennen ensimmäistä laskua tai laskuttajan muutostilanteissa. Muutostilanteella tarkoitetaan tilanteita, jossa laskuttajailmoitus ja siihen kytketyt kuluttajien e-laskun vastaanottoilmoitukset pitää siirtää toiselle laskuttajailmoitukselle. Vastaanottoehdotussanoma on tarkoitettu ainoastaan e-laskutukseen siirtymisessä tai siihen liittyvissä muutostilanteissa[1].

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ danskebank.fi - E-laskupalvelu - Danske Bank

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”http://digisaatio.fi/mediawiki/index.php?title=Laskutus&oldid=8975”