Ero sivun ”Vastaamo” versioiden välillä
p (typo- ja tyylikorjauksia) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Vastaamo''' tarkoittaa tietotekniikka-alan piireissä Psykoterapiakeskus Vastaamo -yritykseen kohdistunutta tietomurtoa jossa varastettiin terapiakeskuksen asiakkaiden henkilökohtaisia tietoja. Yritystä kiristettiin maksamaan 450 000 euroa bitcoineina jotta tietoja ei vuodettaisi julkisuuteen. | '''Vastaamo''' tarkoittaa tietotekniikka-alan piireissä Psykoterapiakeskus Vastaamo -yritykseen kohdistunutta tietomurtoa jossa varastettiin terapiakeskuksen asiakkaiden henkilökohtaisia tietoja. Yritystä kiristettiin maksamaan 450 000 euroa bitcoineina jotta tietoja ei vuodettaisi julkisuuteen. | ||
| − | Varastetut tiedot ovat sisältäneet ainakin asiakkaiden henkilötunnuksia ja potilaskertomuksia | + | Varastetut tiedot ovat sisältäneet ainakin asiakkaiden henkilötunnuksia ja potilaskertomuksia sekä henkilökunnan tietoja. |
== Rikoksen estäminen == | == Rikoksen estäminen == | ||
| − | Tietomurtojen ja -varkauksien estäminen on hankalaa jos tietoja tallennetaan järjestelmissä joissa voi asioida kellon ympäri läpi vuoden. Verkkosivustoja ja niiden ohjelmistoja kehitetään jatkuvasti käyttäjien sekä palvelun tarjoajien vaatimuksesta ja ne ovat usein räätälöityjä, tapauskohtaisesti ohjelmoituja ympäristöjä | + | Tietomurtojen ja -varkauksien estäminen on hankalaa jos tietoja tallennetaan järjestelmissä joissa voi asioida kellon ympäri läpi vuoden. Verkkosivustoja ja niiden ohjelmistoja kehitetään jatkuvasti käyttäjien sekä palvelun tarjoajien vaatimuksesta ja ne ovat usein räätälöityjä, tapauskohtaisesti ohjelmoituja ympäristöjä. Monet ohjelmistot rakennetaan usein yleisesti käytettyjen avoimen lähdekoodin komponenttien avulla, mikä tarkoittaa toisaalta, että ne on tehty rajoitetuilla resursseilla ja osista, joiden tietoturvaviat ovat yleisesti tunnettuja. Lisäksi uusien vikojen etsimiseen on korkea motivaatio. |
| − | Tästä voidaan vetää johtopäätös, että | + | Tästä voidaan vetää johtopäätös, että verkkopalvelun tietomurron mahdollisuutta ei ikinä voi sulkea täysin pois. Siihen on parempi varautua samalla kun sitä pyritään estämään käytettävissä olevin mahdollisuuksin. |
=== Tietojen tallennuspaikat === | === Tietojen tallennuspaikat === | ||
| − | Jos varastetuissa tiedoissa oli myös potilaskertomuksia joita ei yleensä anneta | + | Jos varastetuissa tiedoissa oli myös potilaskertomuksia, joita ei yleensä anneta potilaalle itselleen, siitä voidaan päätellä, että |
| − | * joko murto kohdistui sisäisiä tietoja säilyttävään palvelimeen jossa on ollut kaikki tiedot | + | * joko murto kohdistui sisäisiä tietoja säilyttävään palvelimeen, jossa on ollut kaikki tiedot |
* tai tietoja ei oltu tallennettu eri palvelimiin niiden käyttötarkoituksen perusteella. | * tai tietoja ei oltu tallennettu eri palvelimiin niiden käyttötarkoituksen perusteella. | ||
| − | Psykoterapiaa saavalla potilaalla on oikeus saada omat potilaskertomuksensa erikseen pyydettäessä, mutta käytännössä niiden pyytäminen on harvinaista. Osia siitä | + | Psykoterapiaa saavalla potilaalla on oikeus saada omat potilaskertomuksensa erikseen pyydettäessä, mutta käytännössä niiden pyytäminen on harvinaista. Osia siitä voi olla nähtävissä [https://kansalainen.kanta.fi/ Kanta-palvelussa], mutta ei koko potilaskertomus. Tästä voidaan päätellä, että niitä ei ole ollut verkkoasioinnissa tarjolla muutaman klikkauksen päässä vaan tiedot ovat olleet murretussa palvelimessa, eikä niitä ole tarkoitettu jokaiselle verkossa asioivalle potilaalle. |
| − | Jos tallennuspalvelin on ollut yhteydessä Internet-verkkoon palveluita tarjoaviin järjestelmiin, voi todeta ratkaisun olleen alan normien vastainen koska verkkopalveluiden murtaminen altistaisi tiedot tunkeutujalle. Pahin vaihtoehto kaikista, eli sisäisten tietojen tallentaminen Internet-palveluympäristöön, oletussalasanojen käyttö ja palomuurisuojausten | + | Jos tallennuspalvelin on ollut yhteydessä Internet-verkkoon palveluita tarjoaviin järjestelmiin, voi todeta ratkaisun olleen alan normien vastainen, koska verkkopalveluiden murtaminen altistaisi tiedot tunkeutujalle. Pahin vaihtoehto kaikista, eli sisäisten tietojen tallentaminen Internet-palveluympäristöön, oletussalasanojen käyttö ja palomuurisuojausten puuttuminen ovat myös olleet spekulaatioissa esillä. |
=== Tietojen salaaminen === | === Tietojen salaaminen === | ||
| − | [[Tiedosto:Vastaamo.digivirasto-2020-10-26.mp4|right|thumb|Digiviraston ''johtava eritysasiantuntija'' kertoo Ylen [https://yle.fi/uutiset/3-11610288 haastattelussa], että varastetut tiedot olisi pitänyt salata. Jostain syystä erityisasiantuntija jättää kertomatta, että '''oma työnantajansa on 22 vuotta tuottanut henkilökorttien salausavaimia | + | [[Tiedosto:Vastaamo.digivirasto-2020-10-26.mp4|right|thumb|Digiviraston ''johtava eritysasiantuntija'' kertoo Ylen [https://yle.fi/uutiset/3-11610288 haastattelussa], että varastetut tiedot olisi pitänyt salata. Jostain syystä erityisasiantuntija jättää kertomatta, että hänen '''oma työnantajansa on 22 vuotta tuottanut henkilökorttien salausavaimia, joiden käytöllä rikos olisi voitu estää''', mutta jätti kertomatta siitä.]] |
| − | Jos potilaalle tarjotaan mahdollisuus hoitaa asioitaan (varata asiointiaikaa tms) sähköisesti, julkisessa verkossa kuten nykynormi on, jotain arkaluonteisia tietoja hänestä joudutaan käsittelemään myös Internet-palvelua tuottavassa ympäristössä ja sen palvelimissa. | + | |
| + | Jos potilaalle tarjotaan mahdollisuus hoitaa asioitaan (varata asiointiaikaa tms.) sähköisesti, julkisessa verkossa kuten nykynormi on, jotain arkaluonteisia tietoja hänestä joudutaan käsittelemään myös Internet-palvelua tuottavassa ympäristössä ja sen palvelimissa. | ||
Tällöin ainoaksi suojaustoimeksi jää tietojen [[salaaminen]] tallentamisen ja siirron ajaksi, sekä tarjota potilaalle mahdollisuus salauksen purkamiseen ja tietojen käyttöön. | Tällöin ainoaksi suojaustoimeksi jää tietojen [[salaaminen]] tallentamisen ja siirron ajaksi, sekä tarjota potilaalle mahdollisuus salauksen purkamiseen ja tietojen käyttöön. | ||
| Rivi 26: | Rivi 27: | ||
Tietojenkäsittelytiede on tutkinut ja kehittänyt salaustekniikkaa pitkään. Koko väestölle suunnattuna ratkaisuna se vaatii: | Tietojenkäsittelytiede on tutkinut ja kehittänyt salaustekniikkaa pitkään. Koko väestölle suunnattuna ratkaisuna se vaatii: | ||
* salausavaimet kaikille | * salausavaimet kaikille | ||
| − | * varmennehakemiston josta kuka tahansa voi hakea vastaanottajan salausavaimen käyttöönsä | + | * varmennehakemiston, josta kuka tahansa voi hakea vastaanottajan salausavaimen käyttöönsä |
| − | * | + | * sopimuksen siitä, miten ja missä muodossa salakirjoitettu aineisto tallennetaan. |
| − | Suomessa jokaisella | + | Suomessa on ollut olemassa tarvittavat salausavaimet jokaisella yli miljoonalla henkilökortilla jo vuoden 2000 alusta. Avainten julkinen puoli on saatavilla Digiviraston varmennehakemistosta. Ainoa puuttuva osa on yhteisen salausmuodon sopiminen. |
| − | Virossa vastaavaan käytetään DigiDoc-ohjelmaa jossa on henkilökorteilla toimiva salaustoiminto ja tallennusmuoto. Ohjelma on avointa lähdekoodia, eli sen käyttöönotto ei maksaisi | + | Virossa vastaavaan käytetään [[DigiDoc]]-ohjelmaa, jossa on henkilökorteilla toimiva salaustoiminto ja tallennusmuoto. Ohjelma on avointa lähdekoodia, eli sen käyttöönotto ei maksaisi sinänsä mitään. Toki [https://github.com/open-eid/DigiDoc4-Client/tree/master/client/translations käyttöliittymän käännösten] tuottaminen suomeksi ja ruotsiksi olisi välttämätöntä, jotta ohjelmaa voitaisiin virallisesti käyttää Suomessa. |
| − | Jotta Vastaamon rikosta ei olisi tapahtunut, salausratkaisu olisi pitänyt ottaa käyttöön vuosia sitten ja totuttaa väestö käyttämään sitä. Sitä on myös yritetty. Yksittäiset suomalaiset ovat yrittäneet käyttää virolaista DigiDoc-ohjelmaa | + | Jotta Vastaamon rikosta ei olisi tapahtunut tai sen vaikutukset olisivat olleet vähemmän merkittävät, salausratkaisu olisi pitänyt ottaa käyttöön vuosia sitten ja totuttaa väestö käyttämään sitä. Sitä on myös yritetty. Yksittäiset suomalaiset ovat yrittäneet käyttää virolaista DigiDoc-ohjelmaa viranomaisasioinnissa ja jotkut jopa vääntävät asiasta hallinto-oikeuden prosesseissa kun julkinen sektori yrittää estää sen käytön EU:n eIDAS-asetuksen vastaisesti. Ei siis ihme, että Digiviraston erityisasiantuntija vaikenee siitä täysin vaikka kertoo, että salaus olisi estänyt rikoksen. |
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
Versio 18. huhtikuuta 2022 kello 05.03
Vastaamo tarkoittaa tietotekniikka-alan piireissä Psykoterapiakeskus Vastaamo -yritykseen kohdistunutta tietomurtoa jossa varastettiin terapiakeskuksen asiakkaiden henkilökohtaisia tietoja. Yritystä kiristettiin maksamaan 450 000 euroa bitcoineina jotta tietoja ei vuodettaisi julkisuuteen.
Varastetut tiedot ovat sisältäneet ainakin asiakkaiden henkilötunnuksia ja potilaskertomuksia sekä henkilökunnan tietoja.
Sisällysluettelo
Rikoksen estäminen
Tietomurtojen ja -varkauksien estäminen on hankalaa jos tietoja tallennetaan järjestelmissä joissa voi asioida kellon ympäri läpi vuoden. Verkkosivustoja ja niiden ohjelmistoja kehitetään jatkuvasti käyttäjien sekä palvelun tarjoajien vaatimuksesta ja ne ovat usein räätälöityjä, tapauskohtaisesti ohjelmoituja ympäristöjä. Monet ohjelmistot rakennetaan usein yleisesti käytettyjen avoimen lähdekoodin komponenttien avulla, mikä tarkoittaa toisaalta, että ne on tehty rajoitetuilla resursseilla ja osista, joiden tietoturvaviat ovat yleisesti tunnettuja. Lisäksi uusien vikojen etsimiseen on korkea motivaatio.
Tästä voidaan vetää johtopäätös, että verkkopalvelun tietomurron mahdollisuutta ei ikinä voi sulkea täysin pois. Siihen on parempi varautua samalla kun sitä pyritään estämään käytettävissä olevin mahdollisuuksin.
Tietojen tallennuspaikat
Jos varastetuissa tiedoissa oli myös potilaskertomuksia, joita ei yleensä anneta potilaalle itselleen, siitä voidaan päätellä, että
- joko murto kohdistui sisäisiä tietoja säilyttävään palvelimeen, jossa on ollut kaikki tiedot
- tai tietoja ei oltu tallennettu eri palvelimiin niiden käyttötarkoituksen perusteella.
Psykoterapiaa saavalla potilaalla on oikeus saada omat potilaskertomuksensa erikseen pyydettäessä, mutta käytännössä niiden pyytäminen on harvinaista. Osia siitä voi olla nähtävissä Kanta-palvelussa, mutta ei koko potilaskertomus. Tästä voidaan päätellä, että niitä ei ole ollut verkkoasioinnissa tarjolla muutaman klikkauksen päässä vaan tiedot ovat olleet murretussa palvelimessa, eikä niitä ole tarkoitettu jokaiselle verkossa asioivalle potilaalle.
Jos tallennuspalvelin on ollut yhteydessä Internet-verkkoon palveluita tarjoaviin järjestelmiin, voi todeta ratkaisun olleen alan normien vastainen, koska verkkopalveluiden murtaminen altistaisi tiedot tunkeutujalle. Pahin vaihtoehto kaikista, eli sisäisten tietojen tallentaminen Internet-palveluympäristöön, oletussalasanojen käyttö ja palomuurisuojausten puuttuminen ovat myös olleet spekulaatioissa esillä.
Tietojen salaaminen
Jos potilaalle tarjotaan mahdollisuus hoitaa asioitaan (varata asiointiaikaa tms.) sähköisesti, julkisessa verkossa kuten nykynormi on, jotain arkaluonteisia tietoja hänestä joudutaan käsittelemään myös Internet-palvelua tuottavassa ympäristössä ja sen palvelimissa.
Tällöin ainoaksi suojaustoimeksi jää tietojen salaaminen tallentamisen ja siirron ajaksi, sekä tarjota potilaalle mahdollisuus salauksen purkamiseen ja tietojen käyttöön.
Tietojenkäsittelytiede on tutkinut ja kehittänyt salaustekniikkaa pitkään. Koko väestölle suunnattuna ratkaisuna se vaatii:
- salausavaimet kaikille
- varmennehakemiston, josta kuka tahansa voi hakea vastaanottajan salausavaimen käyttöönsä
- sopimuksen siitä, miten ja missä muodossa salakirjoitettu aineisto tallennetaan.
Suomessa on ollut olemassa tarvittavat salausavaimet jokaisella yli miljoonalla henkilökortilla jo vuoden 2000 alusta. Avainten julkinen puoli on saatavilla Digiviraston varmennehakemistosta. Ainoa puuttuva osa on yhteisen salausmuodon sopiminen.
Virossa vastaavaan käytetään DigiDoc-ohjelmaa, jossa on henkilökorteilla toimiva salaustoiminto ja tallennusmuoto. Ohjelma on avointa lähdekoodia, eli sen käyttöönotto ei maksaisi sinänsä mitään. Toki käyttöliittymän käännösten tuottaminen suomeksi ja ruotsiksi olisi välttämätöntä, jotta ohjelmaa voitaisiin virallisesti käyttää Suomessa.
Jotta Vastaamon rikosta ei olisi tapahtunut tai sen vaikutukset olisivat olleet vähemmän merkittävät, salausratkaisu olisi pitänyt ottaa käyttöön vuosia sitten ja totuttaa väestö käyttämään sitä. Sitä on myös yritetty. Yksittäiset suomalaiset ovat yrittäneet käyttää virolaista DigiDoc-ohjelmaa viranomaisasioinnissa ja jotkut jopa vääntävät asiasta hallinto-oikeuden prosesseissa kun julkinen sektori yrittää estää sen käytön EU:n eIDAS-asetuksen vastaisesti. Ei siis ihme, että Digiviraston erityisasiantuntija vaikenee siitä täysin vaikka kertoo, että salaus olisi estänyt rikoksen.
Katso myös
Aiheesta muualla
- https://yle.fi/uutiset/3-11610288
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastaamon_tietomurto
- dvv.fi - todentamis- ja salausvarmenne mainitaan kymmeniä kertoja viraston sivulla
