Ero sivun ”Suomi.fi” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Suomi.fi''' koostuu kahdesta toiminnallisesta osasta: tunnistuksesta ja valtuuksista. Lisäksi käyttäjät voivat hoitaa asioitaan [https://suomi.fi suomi.fi] web-portaalissa. | + | '''Suomi.fi''' koostuu kahdesta toiminnallisesta osasta: tunnistuksesta ja valtuuksista. Lisäksi käyttäjät voivat hoitaa asioitaan [https://suomi.fi suomi.fi] web-portaalissa. Näistä säädetään [[Tukipalvelulaki|tukipalvelulaissa]]. |
__NOTOC__ | __NOTOC__ | ||
== Tunnistus == | == Tunnistus == | ||
Versio 11. helmikuuta 2025 kello 12.54
Suomi.fi koostuu kahdesta toiminnallisesta osasta: tunnistuksesta ja valtuuksista. Lisäksi käyttäjät voivat hoitaa asioitaan suomi.fi web-portaalissa. Näistä säädetään tukipalvelulaissa.
Tunnistus
suomi.fi-tunnistus on julkishallinnon yhteinen tunnistuspalvelu jossa tunnistetaan Suomen kansalaiset ja Suomessa asuvat ihmiset julkisiin asiointipalveluihin.
Yksityisen sektorin toimijat eivät voi liittyä tunnistusjärjestelmään ellei yhteisö hoida julkista hallintotehtävää itsenäisesti. Sen avulla julkishallinnon asiointipalvelut saavat kaikki suomalaiset vahvat tunnistusvälineet käyttöönsä yhden rajapinnan kautta.
Vuoden 2018 syksystä lähtien suomi.fi -tunnistuksessa toimivat myös muiden Euroopan yhteisön jäsenmaiden vahvat tunnistusvälineet kun Digivirasto vastaa myös Suomen eIDAS-solmupisteen toteutuksesta ja tämä tullaan toteuttamaan osaksi Suomi.fi-tunnistusta[1]
eIDAS-tunnistus ei ole käytännössä toteutunut Digiviraston notifikaatiosotkun takia.
Valtuudet
suomi.fi-valtuudet on roolien välinen valtuutuspalvelu jossa voi valtuuttaa toisen henkilön asioimaan kyseisen henkilön puolesta tai edustaa yhteiösöä johon on oikeutettu. Valtuudet-palveluun voi liittyä sekä julkiset että yksityiset yhteisöt.
Portaali
Suomi.fi-sivustolla tarkoitetaan kansalaisportaalia jossa Suomessa asuva voi hoitaa asioitaan verkossa.
- suomi.fi sivusto
Katso myös
Lähteet
- ↑ Suomi.fi-tunnistus tunnistaa pian muutkin kuin suomalaiset Suomi.fi-tunnistus laajenee vuonna 2018 siten, että tunnistautuminen on mahdollista myös muiden EU-maiden tunnistusvälineillä. Muutoksen myötä myös sellaiset henkilöt, joilla ei ole suomalaista tunnistautumisvälinettä, voivat käyttää Suomen julkishallinnon asiointipalveluja. Tällaisia ovat esimerkiksi maahanmuuttajat, Suomessa väliaikaisesti työskentelevät henkilöt sekä ulkosuomalaiset. Muutoksen taustalla on EU:n eIDAS-asetus, jonka mukaan syksyyn 2018 mennessä julkisen hallinnon on hyväksyttävä palveluissaan toisen jäsenvaltion tunnistusvälineiden käyttö silloin, kun ne vastaavat varmuustasoltaan oman maan tunnistautumisvälineitä. Viitattu: 2018-02-26
