Liettua

DigiWikistä
Versio hetkellä 7. kesäkuuta 2025 kello 16.22 – tehnyt TUOMALA JUHA 10000350X (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Liettua tietoyhteiskunnan asioista vastaa sisäministeriö (VRM) jonka alainen VSSA (Valstybės skaitmeninių sprendimų agentūra, VSSA - State Digital Solutions Agency, SDSA) -virasto toteuttaa niitä. Henkilökortit myöntää maahanmuuttovirasto (Office of Citizenship and Migration Affairs, OCMA/PMLP).

Verrattuna Suomeen liettualaiset tuntuvat olevan aktiivisempia, kehityksessä ja käyttöönotossa Suomea edellä. Maassa on laajempi kirjo eri tunnistus- ja allekirjoitusvälineitä, mobiililaitteet paremmin tuettuja ja käyttävät moderneja tekniikoita kuten NFC:tä. Eri käyttötilanteet - desktop, mobile ovat paremmin tuettuja. Maa on jopa kehittänyt oman allekirjoitusformaatin. Eri käyttöjärjestelmät perus Windowsista aikaisten omaksujien macOS ja Linux järjestelmiin ovat paremmin tuettuja kuin Suomessa.

Historia

Kymmenen vuoden jälkeen maan uudelleenitsenäistymisestä siellä herättiin valtiollisten IT-ratkaisuiden tärkeydestä ja valtio otti vastuun niiden kehittämisestä vuonna 2001 ja perusti IVPK:n (Information Society Development Committee) kehittämään niitä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana säädettiin paljon lakeja tietotekniikan edistämiseksi, mm kansalaisten verohelpotuksia laitteiden hankkimiseen, Internetin vapaudesta, tietotekniikan koulutuksesta. EU:n liittymisen myötä vuonna 2004 valtio sai rahoitusta unionista hankkeisiinsa mikä nopeutti niiden toteuttamista. Vuonna 2010 tietotekniikan asiat siirrettiin Liikenneministeriön vastuulle. Vuonna 2018 vastuualue siirrettiin talousministeriön alaisuuteen. 2024 IVPK vaihtoi nimensä VSSA virastoksi.


Tunnistaminen

Valtion sivuille voi tunnistautua todella laajalla kirjolla eri välineitä alkaen kännykkäsoftista, varmennekortteihin ja USB-tikkuihin. Myös EU eIDAS Trust-listalla olevat välineet ovat tuettuja.

Allekirjoitus

Liettuan kansallinen käytössä oleva sähköinen allekirjoitus (Skaitmeninis parašas) on ADOC-muoto (Apostille for Digital Documents) joka on ASiC-säiliö. Myös virolaisten EU-rahoituksella kehittämä DigiDoc ja PDF (PAdES) ovat käytössä. Vuonna 2000 vahvistettiin laki sähköisistä allekirjoituksista.

Web-allekirjoitus on laajassa käytössä ja sitä varten omat web-laajennokset eri selaimille jotka ovat paikallisia versiota virolaisten web-allekirjoitus-tekniikoista.

Henkilökortti

Vuodesta 2009 korteissa on ollut varmennesiru jota voi käyttää kontakti-kortinlukijalla tai radiorajapinnalla. Kortti myönnetään kaikille joiden tiedot ovat väestörekisterissä ja alle 15-vuotaille huoltajan suostumuksesta. Kortin voimassaoloaika on 2, 5 tai kymmenen vuotta riippuen sen haltijan iästä 5v ja 20v iän mukaan. Korteilla on tunnistamis- ja allekirjoitusvarmenteet.

Kortin tukiohjelmissa tuettuina ovat Windows, macOS ja Ubuntu-Linux. Matkapuhelimille saatava eID Scan ohjelma käyttää henkilökorttia NFC-yhteydellä ja sillä voi asettaa kortin PIN1 ja PIN2 tunnusluvut jonka jälkeen se toimii tunnistusvälineenä esimeriksi pöytäkoneen web-selaimelle.

Alan toimijoita


Aiheesta muualla