Kauppalehti 2016-05-10 Taavi Rõivas haastattelu
Versio hetkellä 12. tammikuuta 2022 kello 11.56 – tehnyt TUOMALA JUHA 10000350X (keskustelu | muokkaukset) (TUOMALA JUHA 10000350X siirsi sivun Kauppalehti 2016-05-10 Taavi Rõivas uudelle nimelle Kauppalehti 2016-05-10 Taavi Rõivas haastattelu luomatta ohjausta)
Taavi Rõivas: "Viro ei voi enää kilpailla halpatyömaana"
10.5.2016 11:00 päivitetty 10.5.2016 19:15
Viron pääministeri Taavi Rõivas vierailee tänään Helsingissä pääministeri Juha Sipilän (kesk) kutsusta. Hän tapaa myös presidentti Sauli Niinistön. ”Asialista on pitkä mutta käytännönläheinen. Digitalisaatio, yhteiset hankkeet, energia-asiat kuten kaasuputki ja niin kuin aina EU-asiat, turvallisuuspolitiikka ja muut kansainväliset asiat”, Rõivas kertoo Kauppalehden haastattelussa. Rõivaksen mukaan Suomen ja Viron yhteistyö erityisesti informaatioteknologian alalla on ollut parasta eurooppalaista tasoa ja kelpaa esimerkiksi muille EU-maille. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi Suomen Kansallinen palveluväylä -hankkeessa, jonka vastine Virossa kulkee nimellä X-road. Rõivas kertoo esimerkin siitä, miten yhteensopivia järjestelmiä voisi hyödyntää. ”Virossa kuten Suomessakin on käytössä e-resepti, jonka avulla lääkkeiden hankinta onnistuu mistä tahansa apteekista ilman paperista reseptiä. E-resepti voitaisiin laajentaa koskemaan sekä Viron että Suomen apteekkeja.” ”Samanlaisia esimerkkejä voitaisiin keksiä kymmeniä ellei satoja esimerkiksi yritysten hyödyksi. Työmatkojenkin tarve vähenisi.” Virossa sähköiset palvelut ovat hyvin laajassa käytössä Suomeen verrattuna. ”Jos suomalaiset alkaisivat käyttää sähköistä henkilökorttia, se voisi antaa ison sysäyksen taloudelle. Olemme laskeneet, että pelkästään digitaalisen allekirjoituksen käyttö säästää Virolle noin kaksi prosenttia bkt:stä joka vuosi.” Viron imago on nuorekas ja edistyksellinen, mutta talous on ollut alamaissa jo kolmisen vuotta. Rõivas löytää ongelmalle parikin syytä. ”Olen itse talousihminen ja haluan aina katsoa numeroiden taakse. Venäjän markkinoiden romahtaminen ja sen EU-maille asettamat tuontirajoitukset tuntuivat voimakkaasti Virossa. Venäjän-kauppa on laskenut yli neljä prosenttia bkt:stä kahdessa vuodessa.” Pakotteet haittaavat maataloustuotteiden vientiä. Pelkästään maidon Vienti venäjälle on laskenut Rõivaksen mukaan 50 miljoonalla eurolla. Myös ruokaa meni ennen Venäjälle Liettuan kautta. Toinen negatiivinen asia Viron taloudessa on öljyn matala hinta. Viro vie liuskeöljystä jalostettuja tuotteitta, mutta nyt toiminta ei ole voitollista. Alan tuotantoyritykset ovat vaikeuksissa. Suomen heikko taloustilannekin vaikuttaa Viroon. Ruotsi ja Suomi ovat Viron tärkeimmät kauppakumppanit. Monilla aloilla menee Rõivaksen mukaan verraten hyvin. ”Sain juuri kuulla, että rekisteröity työttömien määrä on pudonnut todella alas, 4,7 prosenttiin. Se on toisaalta johtanut palkkojen nopeaan kasvuun. Jo kolmen vuoden ajan palkat ovat nousseet kuusi prosenttia vuodessa.” Palkkojen nopea kasvu aiheuttaa ongelmia joillekin yrityksille, vaikka Viron yritysveromallia on pidetty niille suotuisana. ”Olen kuitenkin melko optimistinen”, Rõivas sanoo. ”Perusasiat ovat kunnossa. Valtion budjetti on ollut ja tulee olemaan tasapainossa. Olemme laskeneet tuloverotusta pikkuhiljaa jo vuosia.” Rõivas arvelee Viron olevan seitsemännellä tai kahdeksannella sijalla kilpailtaessa verotuksen keveydestä. Myös investointien määrä on ollut kasvussa. Tuloverojen ja palkkojen sivukulujen lasku on kompensoitu nostamalla alkoholin, tupakan ja polttoaineiden verotusta. ”Tavoitteenamme on muuttaa verotuksen rakennetta niin, että talouskasvu helpottuisi. OECD on tehnyt hyvin selväksi, että toiset verot ovat taloudelle haitallisempia kuin toiset. Palkkojen verotus on kaikkein vahingollisimmasta päästä, kun taas esimerkiksi maan tai muun omaisuuden verotus on vähiten haitallista”, Rõivas sanoo. ”On rehellisesti sanottava, että Viro ei ole enää kilpailukykyinen halvan työvoiman maana. Monissa maissa palkkataso on nyt paljon matalampi. Mutta työvoima on osaavaa ja työn jälki laadukasta.” Suomalaiset ovat tulleet Viroon töihin erityisesti ict-alalle ja yrittäjiksi. Viron sisäministeriön tilastojen mukaan Suomesta muuttaneiden määrä on kasvanut vuoden 2011 616:sta viime vuoden 793:een. Toinen Viroon aktiivisesti töihin tuleva kansa on ukrainalaiset. Viron telakkateollisuus saa heistä ammattitaitoisia hitsaajia ja ukrainan kielellä pärjää Virossakin, ainakin venäjää puhuvien kanssa. Virossa on hyvin elinvoimainen startup-yritysten maailma. Viron hallitus tapaa startupeja säännöllisesti ja saa niiltä ehdotuksia esimerkiksi koulutusjärjestelmän ja verotuksen kehittämiseksi. Rõivaksen mukaan neuvoja myös kuunnellaan. ”Startupeja on paljon ja niissä työskentelee ihmisiä kymmenistä eri maista. Skype on eräänlainen virolaisversio Nokiasta. Se alkoi neljän kehittäjän ja kahden pääomasijoittajan projektina ja kasvoi 8,5 miljardin dollarin yritykseksi. Skypen menestys on kannustanut muitakin startupeja”, Rõivas sanoo. On rehellisesti sanottava, että Viro ei ole enää kilpailukykyinen halvan työvoiman maana.” Taavi Rõivas Viron pääministeri Taavi Rõivas Viron pääministeri vuodesta 2014 Eestin reformipuolueen johtaja 36-vuotias Entinen sosiaaliministeri Työskennellyt AS IT Gruppissa Puhuu suomea Vierailee tänään Helsingissä
