Ero sivun ”Äänestäjälle” versioiden välillä
| Rivi 94: | Rivi 94: | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
<references> | <references> | ||
| − | <ref name='viskarin-nimitys-2017-11-15'> | + | <ref name='viskarin-nimitys-2017-11-15'>[https://www.sttinfo.fi/tiedote/vaestorekisterikeskuksen-ylijohtajaksi-janne-viskari?publisherId=3777&releaseId=64615303 2017-11-15 Väestörekisterikeskuksen ylijohtajaksi Janne Viskari] ''Valtioneuvosto nimitti 9. marraskuuta [[Väestörekisterikeskus|Väestörekisterikeskuksen]] ylijohtajaksi diplomi-insinööri Janne Viskarin. Viskari aloittaa virassaan 15.11.2017. Määräaikainen nimitys kestää viisi vuotta.'' Viitattu 2022-04-06 |
| − | [https://www.sttinfo.fi/tiedote/vaestorekisterikeskuksen-ylijohtajaksi-janne-viskari?publisherId=3777&releaseId=64615303 2017-11-15 Väestörekisterikeskuksen ylijohtajaksi Janne Viskari] ''Valtioneuvosto nimitti 9. marraskuuta [[Väestörekisterikeskus|Väestörekisterikeskuksen]] ylijohtajaksi diplomi-insinööri Janne Viskarin. Viskari aloittaa virassaan 15.11.2017. Määräaikainen nimitys kestää viisi vuotta.'' Viitattu 2022-04-06 | ||
</ref> | </ref> | ||
| + | |||
| + | |||
| + | <ref name='kl-2016-05-10'>[[Kauppalehti 2016-05-10 Taavi Rõivas haastattelu]] kauppalehti.fi 2016-05-10: Taavi Rõivas: "Viro ei voi enää kilpailla halpatyömaana"] ''Jos suomalaiset alkaisivat käyttää sähköistä henkilökorttia, se voisi antaa ison sysäyksen taloudelle. Olemme laskeneet, että pelkästään digitaalisen allekirjoituksen käyttö säästää Virolle noin kaksi prosenttia bkt:stä joka vuosi.'' Viitattu: 2016-05-10</ref>. Vertailuksi Suomen vuoden 2019 BKT oli 240,6 miljardia<ref name='stat.fi-bkt-2019'>[https://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html stat.fi Kansantalous, Huoltotase] ''Bruttokansantuote 217,5 225,9 233,7 240,6 miljardia vuosina 2016 2017* 2018* 2019* 2019*'' Viitattu: 2021-03-15</ref> josta kaksi prosenttia olisi 4,81 miljardia. Sen suuruutta voi havainnollistaa vertaamalla sitä paljon keskusteltuun Suomen HX-Hankkeeseen, Ilmavoimien hävittäjien korvaajat maksavat 9,4 miljardia<ref name='hx-hanke'>[https://www.defmin.fi/etusivu/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/hx-hanke/valintaprosessi/hankintahinta#d327c2f5 defmin.fi Hävittäjähanke, HX-Hanke: Hankinnan rahoitus] ''Hankinnan rahoitus Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä, sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan, jolla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. 21 miljoonaa euroa on myönnetty hankinnan valmistelukustannuksiin.'' Viitattu: 2022-04-06 | ||
| + | </ref> | ||
| + | |||
| + | <ref name='stat.fi-bkt-2019'>[https://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html stat.fi Kansantalous, Huoltotase] ''Bruttokansantuote 217,5 225,9 233,7 240,6 miljardia vuosina 2016 2017* 2018* 2019* 2019*'' Viitattu: 2022-04-06 | ||
| + | </ref> | ||
| + | |||
| + | <ref name='hx-hanke'>[https://www.defmin.fi/etusivu/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/hx-hanke/valintaprosessi/hankintahinta#d327c2f5 defmin.fi Hävittäjähanke, HX-Hanke: Hankinnan rahoitus] ''Hankinnan rahoitus Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä, sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan, jolla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. 21 miljoonaa euroa on myönnetty hankinnan valmistelukustannuksiin.'' Viitattu: 2022-04-06 | ||
| + | </ref> | ||
| + | |||
</references> | </references> | ||
== Aiheesta muualla == | == Aiheesta muualla == | ||
* [https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx?k=kansalaisvarmenne eduskunta.fi kansalaisvarmenne] haku | * [https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx?k=kansalaisvarmenne eduskunta.fi kansalaisvarmenne] haku | ||
Versio 6. huhtikuuta 2022 kello 07.51
Äänestäjälle edustajien mielipiteitä digitalisaatiosta. Moni edustaja tai sellaiseksi pyrkivä ei ole välttämättä ottanut asiaan ollenkaan kantaa.
Muuta aiheeseen liittyvää:
Sisällysluettelo
Keskusta
Juha Sipilä
Kokoomus
Kokoomus oli hallituspuolue kun valtio pani alulle Luottamusverkoston lainsäädännön ja rakentamisen.
Jyrki Katainen
Kataisen ollessa pääministeri Suomi teki Viron kanssa yhteistyösopimuksen yhteistyöstä digitalisaatiossa. Oli ensimmäinen maailmassa allekirjoittamassa valtioiden välistä sopimusta digitaalisesti.
Elina Lepomäki
Elina Lepomäki ei kannata ns Viron mallia.
Alexander Stubb
Ollessaan valtionvarainministerinä (2015-20??) valtio allokoi 33 miljoonaa euroa digitalisaatioon. Oli mukana nostamassa digitalisaatiota hallituksen kärkihankkeiksi.
Petteri Järvinen
Järvinen oli Kokoomuksen ehdokkaana vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi.
Kannanottoja:
- HETU, SOTU, SATU... ja PATU?
- Miksi HST-projekti epäonnistui?
- Suomen sähköinen henkilökortti takkuaa edelleen
- Petteri Järvinen tyrmistyi OP-Pankin selityksestä - "Kenellä tässä nykyään rahaa on?"
- Nordea haluaa selfien ja valokuvan passista
Perussuomalaiset
Kaisa Juuso
Kansanedustaja Juuso teki kirjallisen kysymyksen notifikaatiosopasta, "milloin hallitus aikoo notifioida kansalaisvarmenteen eIDAS-vaatimusten mukaisesti? "
Sampo Terho
Sosialidemokraatit
Timo Harakka
Paavo Lipponen
Paavo Lipponen, on digitalisaation hr numero yksi - hänelle annettiin ensimmäinen sähköinen henkilökortti ja siten hänellä on koko järjestelmän ensimmäinen SATU-tunnus. Varmennehaun perusteella Paavo ei enää luota digitalisaatioon itsekkään, koska hänellä ei ole voimassa olevaa sähköistä tunnistetta (tilanne 2015-11-04).
Sirpa Paatero
Kuntaministeri Paatero perusteli notifikaatio-soppaa Valtion tuottaman kansalaisvarmenteen käyttömäärät ovat taas niin alhaiset, että hyväksymisprosessin vaatimaa panostusta verrattuna kansalaisvarmenteen käyttömääriin ei ole pidetty perusteltuna. Kansalaisvarmenteen osuus tunnistustapahtumista on alle 1% eikä tämän odoteta nousevan, koska sirullisen henkilökortin käyttö edellyttää käytännössä aina kortinlukijaa ja kortinlukijaohjelmistoa. - eli koska järjestelmä on rikki, eikä sitä siksi käytetä - ei sitä tarvitse siten korjata.
Ritva Viljanen
Ritva Viljanen toimi väestörekisterikeskuksen ylijohtajana vuosina 1997–2003 jonka aikana ensimmäinen sähköinen tunniste henkilökorttiin ideoitiin ja julkaistiin.
Vihreät
Jyrki Kasvi
Kasvi toimi pitkään valtion Tieken (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) tutkimus- ja kehitysjohtajana, mutta ei nähnyt tarpeelliseksi hankkia ja tutkia työnantajansa sähköisen asioinnin tunnistusvälinettä (henkilökorttia).
Otso Kivekäs
Osmo Soininvaara
Katso myös
Lähteet
Viittausvirhe: <references>-elementissä määritetty <ref>-elementti sisältää ryhmämääritteen ””, jota ei mainita aiemmassa tekstissä.
Viittausvirhe: <references>-elementissä määritetty <ref>-elementti sisältää ryhmämääritteen ””, jota ei mainita aiemmassa tekstissä.
Viittausvirhe: <references>-elementissä määritetty <ref>-elementti sisältää ryhmämääritteen ””, jota ei mainita aiemmassa tekstissä.
Viittausvirhe: <references>-elementissä määritetty <ref>-elementti sisältää ryhmämääritteen ””, jota ei mainita aiemmassa tekstissä.
Viittausvirhe: <references>-elementissä määritetty <ref>-elementti sisältää ryhmämääritteen ””, jota ei mainita aiemmassa tekstissä.
Viittausvirhe: <references>-elementissä määritetty <ref>-elementti sisältää ryhmämääritteen ””, jota ei mainita aiemmassa tekstissä.
