Ero sivun ”Allekirjoitus/Tavat” versioiden välillä

Kohteesta DigiWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (HSM)
p (tarkennus)
Rivi 293: Rivi 293:
 
<sup>2</sup> PDF-ohjelmia löytyy jokaiselle käyttöjärjestelmälle, mutta allekirjoitusta hallitsee vain Adoben ohjelmat.<br/>
 
<sup>2</sup> PDF-ohjelmia löytyy jokaiselle käyttöjärjestelmälle, mutta allekirjoitusta hallitsee vain Adoben ohjelmat.<br/>
 
<sup>3</sup> [[NDA]] yleensä kieltää selkokielisen sisällön luovuttamisen kolmannelle osapuolelle jollainen esimerkiksi allekirjoituspalvelu on.<br/>
 
<sup>3</sup> [[NDA]] yleensä kieltää selkokielisen sisällön luovuttamisen kolmannelle osapuolelle jollainen esimerkiksi allekirjoituspalvelu on.<br/>
<sup>4</sup> Mihin asti allekirjoitusvälineen tarjoaja on valmis vastaamaan siitä aiheutuneista vahingoista.<br/>
+
<sup>4</sup> Mihin asti [[aikaleima|allekirjoituksen takaaja]] on valmis vastaamaan siitä aiheutuneista vahingoista.<br/>
 
<sup>5</sup> Ohjelmistojen lähdekoodin saatavuus mahdollistaa [[Auditointi|auditoinnin]]. Pelkkä mahdollisuus, että joku muu voisi sen tehdä jo merkittävä.<br/>
 
<sup>5</sup> Ohjelmistojen lähdekoodin saatavuus mahdollistaa [[Auditointi|auditoinnin]]. Pelkkä mahdollisuus, että joku muu voisi sen tehdä jo merkittävä.<br/>
  

Versio 18. helmikuuta 2021 kello 12.07

Allekirjoitustapa on kokonaisuus joka määrää hyväksyvätkö kaikki kyseisen allekirjoituksen yhteiseen käyttöön sopimusten tekovälineeksi. Ei riitä, että yksi osapuoli allekirjoittaa osaltaan haluamallaan tavalla jos allekirjoituksen vastaanottaja ei hyväksy sen lopputulosta - esimerkiksi luottamuspulan takia. Lopulta osapuoli ei allekirjoita itseään varten vaan vastaanottavaa osapuolta varten, jotta toinen vastaanottaja voisi tarvittaessa vedota sopimuksen sitovuuteen ja siinä olevaan allekirjoitukseen kiistämättömyyden osoituksena. Sähköinen allekirjoittaminen Suomessa on hyvin pientä ja käytäntö on osoittanut, että tavat eivät ole vakiintuneet ja niistä on paljon erimielisyyttä.

Luottamus muodostuu allekirjoitusvälineistä, niiden ominaisuuksista ja tahoista jotka ovat niiden taustalla. Haluaako suomalainen yhteisö kierrättää sopimuksensa ulkomaalaisen, eri oikeusjärjestelmän alaisen yrityksen palvelussa ja luottaa siihen osana oikeusturvaansa - jos muitakin vaihtoehtoja on olemassa? Kuka vastaa vahingoista ja mihin asti jos valittu tapa ei kestä oikeustoimia ja sopimus osoittautuu osapuolia sitomattomaksi?

ominaisuus Dokobit ZealiD VismaSign SarakeSign Telia Sign Adobe Sign Adobe Reader/Pro DigiSign qDigiDoc MS Office LibreOffice
osoite dokobit.com zealid.com vismasign.fi sarake.fi telia.fi adobe.com adobe.com dvv.fi qDigiDoc Microsoft LibreOffice
kuvaus monikansallinen palvelu palvelu palvelu palvelu palvelu
yrityksille
palvelu palvelu ohjelma ohjelma ohjelma ohjelma
alkuperämaa Liettua Ruotsi Suomi Suomi Suomi Yhdysvallat Yhdysvallat Suomi Viro Yhdysvallat monikansallinen
vaatimukset Selain
selainplugin
henkilökortti
kortinlukija
DigiSign ohjelmisto
Selain, mobiilisovellus sähköposti
puhelinnumero
rekisteröinti
henkilökortti
kortinlukija
DigiSign ohjelmisto
henkilökortti
kortinlukija
qDigiDoc ohjelmisto
henkilökortti
kortinlukija
MS Office
henkilökortti
kortinlukija
LibreOffice ohjelmisto
käyttöjärjestelmät kaikki Android, iOS kaikki kaikki kaikki kaikki Windows
macOS
Android2
Windows
macOS
Linux
Windows
macOS
Linux
Android
iOS
Windows
macOS
iOS
Windows
macOS
Linux
aloituskulut uudehko kännykkä uudehko kännykkä (TUPAS/M) 50€ kortti
10€ lukija
50€ kortti
10€ lukija
50€ kortti
10€ lukija
~500€ Office lisenssi
50€ kortti
10€ lukija
käyttömaksu kk tai vuosimaksu ei ei Office vuosimaksu mahdollinen ei
kirjautumisväline henkilökortti mobiilisovellus salasana salasana salasana,
TUPAS,
Mobiilivarmenne
ei tarvita ei tarvita ei tarvita ei tarvita
allekirjoitusväline henkilökortti
(QSCD)
mobiilisovellus
(QSCD)
henkilökortti
(QSCD)
henkilökortti
(QSCD)
henkilökortti
(QSCD)
henkilökortti
(QSCD)
allekirjoitusvarmenne henkilökohtainen varmenne henkilökohtainen varmenne palvelun järjestelmävarmenne palvelun järjestelmävarmenne palvelun järjestelmävarmenne palvelun järjestelmävarmenne henkilökohtainen varmenne henkilökohtainen varmenne henkilökohtainen varmenne henkilökohtainen varmenne henkilökohtainen varmenne
allekirjoitusvälineen säilytys palvelussa käyttäjällä palvelussa palvelussa palvelussa käyttäjällä (HSM) käyttäjällä (HSM) käyttäjällä (HSM) käyttäjällä (HSM) käyttäjällä (HSM)
ohjelmistojen lähdekoodi5 suljettu suljettu suljettu suljettu suljettu suljettu suljettu suljettu avoin suljettu avoin
allekirjoitusmuodot
(vertailu)
ASiC,
DDOC,
PDF,
EDoc,
ADoc
PDF PDF PDF PDF PDF ASiC,
BDOC,
DDOC
MS Office OpenDocument
laatu QES1 QES, myös Suomessa QES1 QES1?
oikeustoimikelpoinen Suomessa on,
EU-maissa ei1
EU:ssa, eIDAS:in mukainen Suomessa on,
EU-maissa ei1
Suomessa on,
EU-maissa ei1
oikeudellinen vastaaja/vastuu Viron valtio
miljoonia €:a4
kierrätys osapuolilla palvelu palvelu sähköposti sähköposti sähköposti, tarvittaessa salattuna sähköposti sähköposti
salaus ei tarvita ei tarvita ei on ei ei
tallennuspaikka Dokobit ZealiD VismaSolutions oma levy oma levy oma levy / pilvi oma levy
validointi on on verkossa on
NDA yhteensopiva3 ei ei ei validoinnin osalta kyllä kyllä kyllä

1 QSCD vaatimusten täyttyminen riippuu kortin versiosta Digiviraston notifiointisoppa takia.
2 PDF-ohjelmia löytyy jokaiselle käyttöjärjestelmälle, mutta allekirjoitusta hallitsee vain Adoben ohjelmat.
3 NDA yleensä kieltää selkokielisen sisällön luovuttamisen kolmannelle osapuolelle jollainen esimerkiksi allekirjoituspalvelu on.
4 Mihin asti allekirjoituksen takaaja on valmis vastaamaan siitä aiheutuneista vahingoista.
5 Ohjelmistojen lähdekoodin saatavuus mahdollistaa auditoinnin. Pelkkä mahdollisuus, että joku muu voisi sen tehdä jo merkittävä.

  • QSCD - EIDAS Annex II vaatimusten mukainen allekirjoitusväline.
  • QES - omakätistä allekirjoitusta vastaava sähköinen allekirjoitus.

Katso myös