Digivirasto/Notifiointisotku

Kohteesta DigiWiki
< Digivirasto
Versio hetkellä 3. huhtikuuta 2021 kello 12.13 – tehnyt TUOMALA JUHA 10000350X (keskustelu | muokkaukset) (→‎Aiheesta muualla)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Belgian verottajan eurooppalainen sisäänkirjautumissivu jossa ei ole Suomea.

Notifiointisotku tarkoittaa Digiviraston aiheuttamaa sähköisen asioinnin sotkua EIDAS-asetuksen (N:o 910/2014) siirtymäkauden notifikaatioista jotka jätettiin kokonaan tekemättä.

Euroopan unioinin EIDAS-asetus (asetus, ei laki) määrittelee sähköiseen tunnistamiseen ja -allekirjoituksiin liittyviä säädöksiä jotka tulivat 1.7.2016 heti voimaan kaikissa yhteisön jäsenmaissa ilman kansallista ratifiointia jäsenmaissa. Asetuksen tarkoitus oli mm laajentaa joissakin maissa olevat kansalliset lait kattamaan kaikki jäsenmaat kaikkien maiden sähköisillä välineillä tehdyt asiointitapahtumat.

Vuonna 2016 voimaan tullut EIDAS-asetus otti teknisen kehityksen huomioon ja asetti tunnistukselle ja allekirjoitukselle yksityiskohtaisia vaatimuksia jotta eri jäsenmaiden, verkossa rajat ylittäneillä välineillä tehdyt tapahtumat olisivat tasavertaisia paikallisen jäsenmaan oikeuden käsittelyssä.

Sähköinen vahva tunnistaminen ja allekirjoitus tarkoittaa kryptograafista laskentaa matemaattisilla ns avaimilla joka lopputuloksesta voidaan luotettavasti todeta tapahtuman tekijä ja siten niistä on tehty lainsäädännöllä oikeustoimikelpoisia. Näitä salaisia avaimia säilytetään turvallisesti henkilökortilla joka täyttää tietyt, asetuksessa määritellyt laatuvaatimukset.

Asetuksen alkuperäinen ajatus oli, että korttien teknisen toteutuksen sertifioinnin tekee niiden valmistaja eikä käyttäjävaltio. Valmistajia on Euroopassa muutamia, esimerkiksi Gemalto, Idemia (Morpho siihen aikaan) - jotka eivät tuossa vaiheessa olleet vielä sertifiointia tehneet tai jäsenvaltiot olivat ostaneet tuotteita joissa sitä ei ollut. Koska asetusta saatettiin voimaan olemassa olevaan ympäristöön, sen tuli ottaa huomioon jo käytössä olleet välineet jotta niiden käyttö voisi jatkua keskeytyksettä ja laajentaa niiden käyttö kattamaan koko EU:n alue. Siten säädettiin siirtymäaika joka sallisi olemassa olevat - Suomenkin kortit jotka vastasivat asetuksen korkean varmuustason tunnistaminen ja kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta käsitteitä sähköisessä asioinnissa kaikissa EU:n jäsenmaissa.

Tunnistamisvälineistä EIDAS-asetuksen Artikla 9 - Ilmoittaminen määrää seuraavaa:

         9 artikla

       Ilmoittaminen

1. Ilmoittavan jäsenvaltion on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava komissiolle seuraavat tiedot ja niiden mahdolliset myöhemmät muutokset:
a) kuvaus sähköisen tunnistamisen järjestelmästä, mukaan lukien sen varmuustasot ja järjestelmän mukaisten sähköisen tunnistamisen menetelmien myöntäjä tai myöntäjät;
b) sovellettava valvontajärjestelmä ja tiedot vastuuta koskevasta järjestelmästä seuraavien osalta:
  i) sähköisen tunnistamisen menetelmän myöntävä osapuoli; ja
  ii) todentamismenettelyä operoiva osapuoli;
c) sähköisen tunnistamisen järjestelmästä vastaava viranomainen tai vastaavat viranomaiset;
d) tiedot siitä, mikä taho tai mitkä tahot hallinnoivat yksilöivien henkilön tunnistetietojen rekisteröintiä;
e) kuvaus siitä, miten 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä säädetyt vaatimukset on täytetty;
f) kuvaus 7 artiklan f alakohdassa tarkoitetusta todentamisesta;
g) järjestelyt joko ilmoitetun sähköisen tunnistamisen järjestelmän tai todentamisen tai niiden osien, joiden turvallisuus on vaarantunut, keskeyttämistä tai peruuttamista varten.

2. Yhden vuoden kuluttua 8 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten soveltamispäivästä komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä luettelon tämän artiklan 1 kohdan nojalla ilmoitetuista sähköisen tunnistamisen järjestelmistä sekä niitä koskevat perustiedot.

3. Jos komissio saa ilmoituksen 2 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymisen jälkeen, se julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä muutokset 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kahden kuukauden kuluessa kyseisen ilmoituksen vastaanottamisesta.

4. Jäsenvaltio voi toimittaa komissiolle pyynnön poistaa kyseisen jäsenvaltion ilmoittama sähköisen tunnistamisen järjestelmä 2 kohdassa tarkoitetusta luettelosta. Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä vastaavat tarkistukset luetteloon kuukauden kuluessa jäsenvaltion pyynnön vastaanottamisesta.

5. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä määritellä 1 kohdan mukaisiin ilmoituksiin liittyvät olosuhteet, muotoseikat ja menettelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Eli asetuksen tekstin mukaan jäsenvaltion on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava komissiolle seuraavat tiedot ja niiden mahdolliset myöhemmät muutokset. Käytännössä ilmoittava virasto olisi ollut Digivirasto. Mitään ilmoitusta Suomen tunnistusvälineistä ei ole toimitettu.

Tunnistusvälineiden (eID) notifioitu lista:


Allekirjoitusvälineistä Artikla 51 - Siirtymätoimenpiteet määrittelee seuraavaa:

           51 artikla

       Siirtymätoimenpiteet

1.   Turvallisia allekirjoituksen luontivälineitä, joiden vaatimustenmukaisuus on määritetty direktiivin 1999/93/EY 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, pidetään tämän asetuksen mukaisina hyväksyttyinä sähköisen allekirjoituksen luontivälineinä.

2.   Direktiivin 1999/93/EY mukaisesti luonnollisille henkilöille myönnettyjä hyväksyttyjä varmenteita pidetään tämän asetuksen mukaisina sähköisten allekirjoitusten hyväksyttyinä varmenteina niiden voimassaolon päättymiseen saakka.

3.   Direktiivin 1999/93/EY mukaisen hyväksyttyjä varmenteita myöntävän varmennepalvelujen tarjoajan on toimitettava valvontaelimelle vaatimustenmukaisuuden arviointikertomus mahdollisimman pian mutta viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2017. Kyseistä varmennepalvelujen tarjoajaa pidetään tämän asetuksen mukaisena hyväksyttynä luottamuspalvelun tarjoajana siihen saakka, kun vaatimustenmukaisuuden arviointikertomus on toimitettu ja valvontaelin on saattanut loppuun sen arvioinnin.

4.   Jos direktiivin 1999/93/EY mukainen hyväksyttyjä varmenteita myöntävä varmennepalvelujen tarjoaja ei toimita valvontaelimelle vaatimustenmukaisuuden arviointikertomusta 3 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, kyseistä varmennepalvelujen tarjoajaa ei pidetä tämän asetuksen mukaisena hyväksyttynä luottamuspalvelun tarjoajana 2 päivästä heinäkuuta 2017.

Allekirjoitusten osalta Turvallisia allekirjoituksen luontivälineitä.... varmenteita myöntävän varmennepalvelujen tarjoajan on toimitettava valvontaelimelle vaatimustenmukaisuuden arviointikertomus mahdollisimman pian mutta viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2017 - päivämäärä jonka Digivirasto jätti myöskin täyttämättä.

EU:n EIDAS-asetuksen mukaisten QSCD-allekirjoitusvälineiden lista jossa Suomi loistaa poissaolollaan. Suomalainen allekirjoitus ei kelpaa.

Maissa jossa oltiin tehty poikkeuksia suomalaisen hyvälaatuisen henkilökortin käytöstä lankesivat EIDAS-asetuksen alaisuuteen ja korttien käyttö tuli mahdottomaksi voimassa olevan asetuksen myötä. Viron valtio lopetti Suomen kortin tukemisen web-palveluiden kirjautumisessa ja qDigiDoc-ohjelmiston testaamisen nelosversiossa ja käytännössä sekin on lakannut toimimasta bugien takia.

Artikla 51 siirtymäkausi oli yhdenkertainen tarjous, ne maat - takapihat kuten Kroatia ja Slovakia, jotka huolehtivat vastuustaan ovat olleet listalla siitä lähtien. Suomi ei listalla ole eikä tule. Siirtymäkausi ei toistu eikä sitä voi tehdä nykyisille korteille määräajan umpeuduttua.

Allekirjoitusvälineiden notifoitua listaa voi jokainen itse tarkastella EU:n sivuilta:

Vuoden 2021 alusta myönnetyille korteille mitään notifiointia tai kertomuksia ei tarvitse yhteisön valvontaelimille lähetellä koska ulkomaalainen korttivalmistaja on ne jo tehnyt. Ongelma koskee G2 molempia- ja G3 ensimmäisen sukupolven kortteja joita 99,99% kaikista Suomen noin miljoonasta kortista ovat. Näiden vanhenemiseen ja normaaliin vaihtoon menee vuosia koska G3 ensimmäinen sukupolvi (G3.1) otettiin käyttöön 2017 alusta ja sen myöntämisjakson loppui 31.12.2020, eli viimeinen käyttäjälle luovutettu kortti tulee olemaan voimassa siitä eteenpäin viisi vuotta, 2025 loppuun asti.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomalaisella henkilökortilla ei voi asioida ulkomaisissa palveluissa kuten EIDAS-asetus alunperin tarkoitti. Asia ei ole vähäpätöinen, siitä osoituksena Digivirasto on itse toteuttanut vaadittavat yhdyskäytävät Suomi.fi-tunnistuspalveluunsa ja näillä ulkomaalaisilla välineillä pääsee siten kirjautumaan julkisiin palveluihin kuten yritysrekisteri (PRH) tai verottajalle.

Yhteenveto sotkusta:

  • asia koskee kaikkia käytössä olevia kortteja, G2.1 ja G2.2 - ja G3.1 (G3 ensimmäistä) -sukupolvia
  • kaikkien osapuolien ollessa Suomen sisällä, asialla ei ole merkitystä
  • suomalainen kortti ei kelpaa muissa EU-maissa kuin mekaanisena välineenä
  • muiden EU-maiden välineet kelpaavat Suomessa sähköisinä
  • koskee sekä tunnistamista (web, sähköposti - QWAC), että allekirjoittamista (QSCD, QES)
  • ei koske vuoden 2021 alusta myönnettyjä kortteja
  • tunnistamisvälineen ilmoittamisen voi vielä tehdä, jos niin päätetään
  • allekirjoittamisvälineen ilmoittamisen määräaika umpeutui 1.7.2017.
  • suomalaisille joille asialla on merkitystä, korjaus vaatii uuden 55€ kortin hankkimista


Katso myös

Aiheesta muualla