Lähdekoodi sivulle Käyttäjä:TUOMALA JUHA 10000350X/EuID

'''EuID''' (EU Tunnus) on täysin oma teoriani jolle ei ole löytynyt mitään kirjallista, suoraa todistetta. Olen päätellyt sen yhdistelemällä viime aikoina julkaistua tietoa ja aiemmin tiedettyä. '''EuID''' on uusi [[Euroopan Unioni|Euroopan Unionin]] laajuinen henkilötunnus joka tulee aikanaan korvaamaan kaikkien jäsenmaiden henkilötunnukset.

__TOC__

== Historia ja lakiehdotus ==

'''Vuonna 2017''' aloitettiin Suomen [[HETU/Uudistus-2017|henkilötunnuksen uudistushanke]] jossa oli tarkoitus poistaa siitä kaikki aiemmin koodattu tieto - syntymäaika ja sukupuoli. Koronavirus-pandemian takia valtion halu kantaa uudistuksesta aiheutuvat kustannukset väheni ja kokonaisuuudistuksen sijaan koodattujen tietojen sisältö tullaan poistamaan, mutta ulkoisesti tunnus näyttää samalta.

'''Tammikuussa 2022''' julkaistussa lakiehdotuksessa esiteltiin sivumennen toinen vastaava, henkilöä erittelevä yksilöivä, 11 merkkiä pitkä tunnus jolle oli ehdotuksessa annettu nimi [[HYT|Henkilön Yksilöintitunnus]] eli HYT. Se on tekninen tieto jolla voi luotettavasti erottaa henkilöt toisistaan tietojärjestelmissä. Jo olemassa oleva ja vastaava [[SATU]]-tunnus on kuvattu henkilökorttilaissa, mutta sitä ei mainita nimeltä tai sen pituutta määritellä. 

  5 § (29.6.2021/694)
  Henkilökortissa on tekninen osa, johon talletetaan kansalaisvarmenteen tiedot, 
  sähköisen asioinnin edellyttämät kortinhaltijan tunnistautumistiedot ja 
  kansalaisvarmenteisiin liittyvät muut välttämättömät tekniset tiedot.

Tarkempi kuvaus on jossain entisen VRK:n asetuksessa.

[[Tiedosto:Satu.numeroavaruus-20220114.png|right|thumb|300px|SATU-numerot eivät ole loppumassa.]]
'''Kesällä 2021''' Euroopan Unionin komissio julkisti ns [[Euroopan Unioni/Lompakko|EU Lompakko]] -hankkeen jossa unionin jokainen jäsenvaltio on velvoitettu luomaan koko EU:n kattava, yhteensopiva sähköinen tunnistusväline mobiililaitteisiin. Jokaisen jäsenvaltion tuli aloittaa valmistelut heti ja saada ne valmiiksi kolmessa vuodessa.

'''Joulukuussa 1999''' Suomessa [[Henkilökortti#Historia|otettiin käyttöön]] sähköiset varmenteet joiden yhteydessä julkistettiin SATU-tunnus joka on täysin vastaava mikä nyt esitelty Yksilöintitunnus on. Niiden ainoa ero on pituus, SATU on 8+1-merkkiä pitkä rajoituksineen.

Lakiehdotus ei ehdota olemassa olevan SATU:n käyttöä<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p66a'/>.

Uusi Yksilöintitunnus 11-merkkiä, sen rakennetta ei tiedetä. Twitterissä sen ja SATU:n erosta kysyttäessä saatiin lopulta vastaus, että SATU:n 80 miljoonan tunnusavaruutta ei ole kulutettu paljon ja ainoa syy uuteen, epäyhteensopivaan ja paljon kustannuksia aiheuttavaan tunnukseen oli "siinä on antoaluetta enemmän". Toden totta, siinähän on - vähän isommallekkin porukalle.

== Rakenne ==

Julkaistulla 11-merkin kokonaisluvulla (kirjaimilla saisi vielä enemmän) saa eri tunnuksia:

  10^11 = 100 000 miljoonaa, eli 100 miljardia tunnusta.

Kaikissa aiemmin tunnetuissa tunnuksissa (IBAN, HETU, SATU, oheisen kuvan ''9-merkin SATU'' viittaa 8+1 merkkiin), on aina ollut tarkistusosa (''checksum'') ja talletettu tieto. Näin on varmaan uudessa tunnuksessakin. Se vie vähintään yhden merkin 11-merkin pituudesta. Kymmenellä merkillä saadaan:

  10^10 = 10 000 000 000, eli 10 miljardia tunnusta.

Koska tietojenkäsittelyn esitystavat, ns literaalit yleensä käsittelevät nollalla alkavat merkkijonot tekstinä, on ne tyypillistä kieltää kuten kokonaislukuun perustuvassa SATU-tunnuksessa on tehty. Eli ensimmäinen miljardi pois.

  10^10 - nollalla alkavat, yhdeksän miljardia tunnusta.

Maakoodi, jos sellainen haluttaisiin sisällyttää olisi todennäköisesti ISO-3166 kaksi- tai kolmimerkkinen maakoodi. Koska ei ole mitään syytä olla säästämättä, kaksi ensimmäistä merkkiä maakoodina kuluttaisi 11 merkistä vielä kaksi lisää tarkistussumman ja nollalla alkavien tunnusten lisäksi:

  10^8 - nollalla alkavat = 100 miljoonaa miinus eka miljoona. = 99 miljoonaa.

Saksassa pelkästään on noin 80 miljoonaa ihmistä, IBAN-tyylinen DExxxxxxxxT tunnus riittäisi juuri nyt siellä asuville, mutta ei montaa vuotta syntyville enää. Eli maatunnus ei ole loogisesti päätellen mahdollinen. Ja yhteiskunnissa on viime vuosikymmeninä herätty tietojen koodaamisen ongelmaan. Maatunnus sitoisi henkilön kansallisuuteen ja vihjaisi etnisyydestä, kun EU on päin vastoin kannustanut ihmisiä migraatioon aluellaan ja maatunnus ei toisi varsinaista lisäarvoa verrattuna sen haittoihin. On järkevää antaa isojen maiden kuluttaa pienempien maiden tunnuskiintiötä mitä ne eivät koskaan saisi käytettyä muutenkaan.

Todennäköisin vaihtoehto on siis koko EU:n kattava kokonaisluku tarkistussummalla. Alueen [https://en.wikipedia.org/wiki/European_Union 450 miljoonan väestö] tulisi siten toimeen 9 000 miljoonan tunnusavaruudella vuosikymmeniä, kuten olisi kohtuullista odottaa tulevan. Näin suuren järjestelmän elinkaari tulisi olla vähintään 30-50 vuotta koska sen uusiminen aiheuttaa valtavat kustannukset koko alueella.

== Salailu ==

Finanssiala oli mukana lainvalmistelun työryhmässä määrittelemässä koko henkilötunnuksen uudistusta ja vastusti voimakkaasti uutta Yksilötunnusta vedoten sen miljardiluokan kustannuksiin. Jos asiaa ei käsitelty edes työryhmän sisäisesti uutena EuID:nä, se on todennäköisesti vielä salaista (vain viranomaisille) ja tästä on myös viitteitä muista lähteistä. 

Kysymyksiin järjettömältä kuulostavasta tunnuksesta ei saatu hyväksyttäviä perusteluita. Lakiehdotuksessa mainitut kirjalliset perustelut hipovat valehtelua<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p34b'/>.

Salailu viittaisi siihen, että EU:n laajuinen pakollinen henkilötunnus tiedetään araksi aiheeksi koska kansalliset tunnukset mielletään osaksi identiteettiä. Toisen maailmansodan aikaan väestörekistereitä käytettiin hyväksi ihmisten sortotoimissa - mm [[Alankomaat|Alankomaiden]] kyyditykset, tunnusnumeroita jopa tatuoitiin vangittujen ihmisten ihoon. [[Saksa]]ssa ei ole henkilötunnusta ollenkaan. Ei siis ihme, että jos unionin kattava tunnushanke olisi olemassa, sitä halutaan valmistella salaa ja julkaista se vasta valmiina. Myös EU komission pakottamat asetukset tulisi valmistella avoimesti, mutta EU Lompakko esiteltiin myös jonkin sortin yllätyksenä kesällä 2021 - jota se tuskin oli kaikille kun Valtiovarainministeriössä oli samanlainen hanke jo käynnissä.

Uusi tunnus ja mahdollinen kansallisten lopettaminen saisi vettä myllyyn EU:ta vastustavien leirissä. Tätä kirjoittaessa vaaditusta kolmen vuoden toteutusajasta on vasta puoli vuotta kulunut.

Kyse on kaikkia EU-maita käsittävästä asiasta, toteutus todennäköisesti tulisi komission asetuksena joka tulee voimaan ilman jäsenmaan parlamentin hyväksyntää.

== Yhteenveto == 

* Suomella on täsmälleen samanlainen, vuosikymmeniksi riittävä järjestelmä jo olemassa
* HETU on rikki tietojenkäsittelyn näkökulmasta kun se voi muuttua.
* HETU on salainen, uusi EuID olisi julkinen<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p34'/>.
* Mitä uusi tunnus tekee Henkilötunnus-laissa jos se on lompakon asetussäädännön tasoinen tieto?
* 9 000 miljoonan tunnusjärjestelmä on mitoitettu riittämään koko EU:n alueelle.
* Eri maiden välistä yhteensopivuutta ei ole, EU-lompakon on pakko ratkaista se.
* Jälleen uusi tunnus Suomessa aiheuttaisi miljardiluokan kustannukset suomalaisille yhteisöille
* Nykyiset suomalaiset monet tunnukset hidastavat digitalisaatiota
* lakiehdotuksessa mainintaan mahdollisuudesta, että uusi euID korvaisi suomalaisen HETU:n kokonaan<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p34b'/>
* HETU:n lopettaminen olisi loogista, se tapahtuisi siirtymäaikana esim viidessä vuodessa

'''Jos tämä pitää paikkansa''': Itse en henkilökohtaisesti välttämättä ole EuID:tä vastaan. Nykytilanne on vaikea palvelun omistajan kannalta ja uusi lompakko vain pahentaa sitä Suomessa jossa on jo eri tunnuksia liikaa. Jos siirtymäkauden ajaksi tarjotaan rajapintoja tunnusten yhdistelyyn, EU:n laajuinen tunnus ratkaisisi monta ongelmaa ja vapauttaisi resursseja palveluiden sisällön tuottamiseen.

Jäljelle jäisi ainostaan HETU-nostalgia, varmasti karvas pala niellä monelle puhtaalle EU-vastustajalle.

== Katso myös ==
* [[HYT]]

== Lähteet ==
<references>
<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p34'>[[:Tiedosto:HETU_Luonnos_hallituksen_esitykseksi.pdf]] Sivu 34: ''Yksilöintitunnuksesta ei olisi tarkoituksenmukaista luoda vain henkilötietoriippumatonta versiota henkilötunnuksesta. Yksilöintitunnuksen ehdotetaan olevan julkinen nimen kaltainen tieto, jota saisi käsitellä ilman erityisiä toimialakohtaisia tai muita vastaavia rajoituksia yleisten tietosuojaperiaatteiden mukaisesti. Tunnuksen asema muistuttaisi osin henkilötunnuksen asemaa, mutta sen käyttötarkoitus rajattaisiin suoraan laissa vain henkilön yksiselitteiseen yksilöimiseen. Käytännössä tunnuksen avulla olisi siten mahdollista vain kytkeä tietyn henkilön henkilötiedot yhteen rekistereissä ja niiden välillä, eikä sitä luovutettaisi lainkaan henkilöllisyyden todentamistarkoitukseen. Nimen kaltaisena yksilöivänä tietona yksilöintitunnus olisi useimmiten käytettävissä myös niillä toimialoilla, joilla ei ole mahdollisuutta nykyään käsitellä henkilötunnuksia. Yksilöintitunnuksella olisi näin mahdollista korvata myös organisaatiokohtaisten tunnusten käsittelyä.''</ref>

<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p34b'>[[:Tiedosto:HETU_Luonnos_hallituksen_esitykseksi.pdf]] Sivu 34 ''Tässä esityksessä ehdotetaan, että yksilöintitunnus luodaan väestötietojärjestelmään henkilötunnuksen rinnalle ja, että sen käyttö yhteiskunnassa olisi täysin vapaaehtoista. Mikäli tunnus joskus tulevaisuudessa haluttaisiin ottaa käyttöön laajemmin yhteiskunnan ensisijaisena yksilöivänä tunnuksena, tästä päätettäisiin erikseen. Ehdotus ei myöskään miltään osin rajoittaisi henkilötunnuksen käyttöä ja käsittelyä. Ehdotetulla yksilöintitunnuksella ei siten olisi vaikutuksia niihin organisaatioihin, jotka eivät sitä ottaisi käyttöön. Yksilöintitunnuksen käyttöön ottava organisaatio vastaisi tiedonvaihdon järjestämisestä niiden organisaatioiden kanssa, jotka eivät omassa toiminnassaan käsittele yksilöintitunnusta.''</ref>

<ref name='hetu-lakiluonnos-202201p66a'>[[:Tiedosto:HETU_Luonnos_hallituksen_esitykseksi.pdf]] Sivu 66 ''SATU:n käytön laajentamista uudeksi yksilöintitunnukseksi ei ehdoteta sen vakiintuneekseni muodostuneen nykyisen käyttötarkoituksen vuoksi. Lisäksi esityksen valmistelussa on arvioitu, että tunnusten rajallinen määrä voisi muodostua ongelmaksi pitkällä aikavälillä.''</ref>
</references>