Ero sivun ”Lainsäätäjälle” versioiden välillä

Kohteesta DigiWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
 
(7 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Lainsäätäjälle''' mietittävää. Suomi aloitti digitlisaation vuonna 1999 ensimmäisenä(?) maailmassa. Alun jälkeen kehitys pysähtyi täysin. Moni asia jätettiin markkinavoimien vastuulle, mutta yksikään hanke ei saavuttanut riittävää suosiota ja kriittistä massaa. Digitalisaatiossa on kyse tietoliikenteestä ja tiedon käsittelystä - jossa yhteiset käytännöt ja yhteensopivuus on ehdoton vaatimus. Epäyhteensopivat järjestelmät ja keskinäinen kilpailu pienellä väestöllä toimivat lopulta alkuperäistä tarkoitusta vastaan.
+
'''Lainsäätäjälle''' mietittävää. Suomi aloitti digitalisaation vuonna 1999 ensimmäisenä(?) maailmassa. Alun jälkeen kehitys pysähtyi täysin. Moni asia jätettiin markkinavoimien vastuulle, mutta yksikään hanke ei saavuttanut riittävää suosiota ja kriittistä massaa.
  
 +
Digitalisaatiossa on kyse tietoliikenteestä ja tiedon käsittelystä - jossa yhteiset käytännöt ja yhteensopivuus on ehdoton vaatimus. Epäyhteensopivat järjestelmät ja keskinäinen kilpailu pienellä väestöllä toimivat lopulta alkuperäistä tarkoitusta vastaan.
 +
 +
== Nykytila ==
 
Nykytilanne karkeasti ja mihin digitalisaatiohanke ei vastaa täysin:
 
Nykytilanne karkeasti ja mihin digitalisaatiohanke ei vastaa täysin:
 
* fokus on vieläkin tunnistamisessa ja tunnuksissa. Sen pitäisi olla asiointiratkaisujen rakentamisessa.
 
* fokus on vieläkin tunnistamisessa ja tunnuksissa. Sen pitäisi olla asiointiratkaisujen rakentamisessa.
* digitalisaatiohankkeen lopputulos on palvelukeskeinen joka on ongelmallinen esim oikeuskäytännössä
+
* digitalisaatiohankkeen lopputulos on palvelukeskeinen joka on ongelmallinen esimerkiksi oikeustoimessa (matemaattinen vs todistus)
* länsimainen yhteiskunta perustuu sopimuksiin joissa [[allekirjoitus]] on tärkeä:
+
* länsimainen yhteiskunta perustuu sopimuksiin joten [[allekirjoitus|allekirjoittaminen]] on keskeistä:
 
** allekirjoituksen sähköinen versio on ollut mitättömällä fokuksella ja on sitä nykyvalossa jatkossakin.
 
** allekirjoituksen sähköinen versio on ollut mitättömällä fokuksella ja on sitä nykyvalossa jatkossakin.
 +
 +
== Toimenpiteitä ==
 +
Näistä on varmasti eri subjektiivisia näkemyksiä ja siksi olkoot ne muokkaajien omilla alasivuillaan:
 +
 +
* [[Käyttäjä:TUOMALA JUHA 10000350X/Toimenpidelista|Tuomalan toimenpidelista]]
  
  
Päättäjien kannattaisi harkita seuraavia digitalisaatiota kiihdyttäviä konkreettisia toimenpiteitä:
+
[[Luokka:Lait]]
* henkilövarmenteiden jakamista koko väestölle: oma aktiivisuus ei toimi, nyt niitä on vain puoli miljoonaa 6,7 miljoonasta (5,4 väestö + 1,3 miljoonaa ulkosuomalaista).
 
* [[SATU]]-tunnusten automaattista allokointia kaikille
 
* sukupuoleen sidotusta [[HETU]]-tunnisteesta luopumista - kaksi tunnistetta lisää sekavuutta ja sukupuolet vaihtuvat.
 
* säätäkää [[Luottamusverkosto|Luottamusverkoston]] lakiin kaikkien osapuolien tunnusten hyväksyminen pakkona
 
* avainpalveluiden kontrolli tunnistusvälineestä pois, [[TUPAS|pankkitunnukset ei ole varmenne]], eikä sillä voi asioida sähköisesti.
 
* ihmisten valistusta / tiedottamista / osaamistason nostoa
 
** henkilötunnus ei ole salainen vaan yhteydenpitotunnus (yleinen käsitys on päinvastainen)
 
** 24/7 tukipalvelun perustamista kuten Virossa [http://id.ee id.ee]] / puh 1777 - omat välineet asiointikuntoon!
 
* henkilötunnisteiden (HETU, SATU) kieltämistä tunnistamisessa (mm Sonera, American Express)
 
* [[Väestörekisterikeskus|väestörekisterikeskuksen]] verovaroista tuotettujen palveluiden maksullisuudesta luopumisesta
 
* allekirjoituksen tiedostomuodon määrittämistä kuten Virossa.
 
* kansallisen tason kustannussäästöjä tapahtuu myös yksityisellä sektorilla. [[Arkkitehtuurivertailu|Palvelukeskeinen arkkitehtuuri]] vähentää sen mahdollisuuksia
 

Nykyinen versio 5. maaliskuuta 2021 kello 11.06

Lainsäätäjälle mietittävää. Suomi aloitti digitalisaation vuonna 1999 ensimmäisenä(?) maailmassa. Alun jälkeen kehitys pysähtyi täysin. Moni asia jätettiin markkinavoimien vastuulle, mutta yksikään hanke ei saavuttanut riittävää suosiota ja kriittistä massaa.

Digitalisaatiossa on kyse tietoliikenteestä ja tiedon käsittelystä - jossa yhteiset käytännöt ja yhteensopivuus on ehdoton vaatimus. Epäyhteensopivat järjestelmät ja keskinäinen kilpailu pienellä väestöllä toimivat lopulta alkuperäistä tarkoitusta vastaan.

Nykytila

Nykytilanne karkeasti ja mihin digitalisaatiohanke ei vastaa täysin:

  • fokus on vieläkin tunnistamisessa ja tunnuksissa. Sen pitäisi olla asiointiratkaisujen rakentamisessa.
  • digitalisaatiohankkeen lopputulos on palvelukeskeinen joka on ongelmallinen esimerkiksi oikeustoimessa (matemaattinen vs todistus)
  • länsimainen yhteiskunta perustuu sopimuksiin joten allekirjoittaminen on keskeistä:
    • allekirjoituksen sähköinen versio on ollut mitättömällä fokuksella ja on sitä nykyvalossa jatkossakin.

Toimenpiteitä

Näistä on varmasti eri subjektiivisia näkemyksiä ja siksi olkoot ne muokkaajien omilla alasivuillaan: