Lainsäätäjälle

Poliitikolle mietittävää. Suomi aloitti digitlisaation vuonna 1999 ensimmäisenä(?) maailmassa. Alun jälkeen kehitys pysähtyi täysin. Moni asia jätettiin markkinavoimien vastuulle, mutta yksikään hanke ei saavuttanut tarvittavaa suosiota ja kriittistä massaa.

Nykytilanne karkeasti ja mihin digitalisaatiohanke ei vastaa täysin:

• fokus on vieläkin tunnistamisessa ja tunnuksissa, sen pitäisi olla itse asiointien rakentamisessa
• digitalisaatiohankkeen lopputulos on palvelukeskeinen joka on ongelmallinen esim oikeuskäytännössa
• länsimainen yhteiskunta perustuu sopimuksiin joissa allekirjoitus on tärkeä. Sähköinen ei ole Suomessa.

Päättäjien kannattaisi harkita seuraavia digitalisaatiota kiihdyttäviä toimenpiteitä:

• henkilövarmenteiden jakamista koko väestölle: oma aktiivisuus ei toimi, nyt niitä on vain puoli miljoonaa 5,4 milj. väestöstä.
• SATU-tunnusten automaattista allokointia kaikille
• sukupuoleen sidotusta HETU-tunnisteesta luopumista - kaksi tunnistetta lisää sekavuutta ja sukupuolet vaihtuvat.
• säätäkää Luottamusverkoston lakiin kaikkien osapuolien tunnusten hyväksyminen pakkona
• avainpalveluiden kontrolli tunnistusvälineestä pois, pankkitunnukset ei ole varmenne, eikä sillä voi asioida sähköisesti.
• ihmisten valistusta / tiedottamista / osaamistason nostoa
  • henkilötunnus ei ole salainen vaan yhteydenpitotunnus (yleinen käsitys on päinvastainen)
  • perustakaa 24/7 tukipalvelu kuten Virossa id.ee] / puh 1777 - omat välineet asiointikuntoon!
• henkilötunnisteiden (HETU, SATU) kieltämistä tunnistamisessa (mm Sonera, American Express)
• väestörekisterikeskuksen verovaroista tuotettujen palveluiden maksullisuudesta luopumisesta
• allekirjoituksen tiedostomuodon määrittämistä kuten Virossa.