Ero sivun ”Viro/Vertailu” versioiden välillä
< Viro
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
|- | |- | ||
|avainpalvelut | |avainpalvelut | ||
| − | |bgcolor='tomato'|kilpailevat kontrollista | + | |bgcolor='tomato'|kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista |
| − | | | + | |bgcolor='lightgreen'|toimivat yleisen edun hyväksi |
| − | |'''Suomi:''' pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle [[Pankkitunnukset|sen omaa tietoaan]] takaisin. | + | |'''Suomi:''' pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle [[Pankkitunnukset|sen omaa tietoaan]] takaisin ja hyväksikäyttävät vahvasti reguloitua, määräävää markkina-asemaansa eivätkä laske sähköisellä henkilötunnistella palveluunsa asiakkaiden pyynnöistä huolimatta. Teknologia vieläkin paperilapuissa.<br/>'''Viro:''' pankit olivat avainasemassa sähköisen tunnistus- ja allekirjoitusjärjestelmien kehittäjinä ja toimivat yleisen edun hyväksi. |
|- | |- | ||
|X-road aloitus | |X-road aloitus | ||
|bgcolor='tomato'|tulevaisuudessa | |bgcolor='tomato'|tulevaisuudessa | ||
|bgcolor='lightgreen'|2001 | |bgcolor='lightgreen'|2001 | ||
| − | | | + | |'''Viro:''' teknologian kehittäjänä antoi sen ilmaiseksi Suomelle. |
|- | |- | ||
|arkkitehtuuri | |arkkitehtuuri | ||
| Rivi 55: | Rivi 55: | ||
|bgcolor='tomato'|pidättyväistä | |bgcolor='tomato'|pidättyväistä | ||
|bgcolor='lightgreen'|omaksuvaa | |bgcolor='lightgreen'|omaksuvaa | ||
| − | |'''Suomalaiset:''' Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se ''hankala'' kortinlukija! Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä.<br/>'''Virolaiset:''' Aivan loistava keksintö! Miksei tämä palvelu toimi | + | |'''Suomalaiset:''' Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se ''hankala'' kortinlukija! Se DigiDoc on tehty Virossa, ei me voi sitä käyttää. Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä.<br/>'''Virolaiset:''' Aivan loistava keksintö! Miten se toimii? Mistä voin oppia lisää? Miksei tämä palvelu toimi sähköisesti jo? |
|- | |- | ||
|resurssit | |resurssit | ||
Versio 2. marraskuuta 2015 kello 14.17
Virossa sähköinen asiointi on ollut menestystarina ja Suomessa 15 vuoden jälkeen ollaan vieläkin lähtöasetelmissa. Siten vertailu onnistumisen ja epäonnistumisen välillä pitäisi olla helppoa.
| asia | Suomi | Viro | huomiot |
|---|---|---|---|
| aloitusvuosi | 1999 | 28.1.2002 | Suomi: edelläkävijä maailmassa henkilökortillaan. Viro: kopioi lähestulkoon 1:1 Suomen henkilökortin jälkijunassa. |
| erilaisia tunnuksia | 2 + n | 1 | Suomi: HETU, SATU ja TUPAS-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?). |
| erillaisia sähköisiä tunnisteita | 3 | 2 | Suomi: TUPAS, henkkari, mobiilivarmenne. Viro: henkkari ja mobiili. |
| pakollinen tunniste | ei | on | Suomi: yhtenäisen henkilötunnisteen ja SATU-tunnuksen hankinta jätettiin asiaan perehtymättömän kansalaisen vastuulle. Asiaa puidaan mm vauva-foorumilla. Viro: päätös yhtenäisestä tunnistusvälineestä tehtiin poliittisella tasolla. |
| roolit | omia tunnisteita | tallennettu palveluun | Suomi: Valtio luonut rinnakkaiset tunnisteet mm sairaanhoitohenkilöstölle joka vähentää yleisen tunnisteen tarvetta ja lisää sekavuutta. KaPan tuleva RoVa parantaa tilannetta osittain aikanaan. |
| avainpalvelut | kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista | toimivat yleisen edun hyväksi | Suomi: pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle sen omaa tietoaan takaisin ja hyväksikäyttävät vahvasti reguloitua, määräävää markkina-asemaansa eivätkä laske sähköisellä henkilötunnistella palveluunsa asiakkaiden pyynnöistä huolimatta. Teknologia vieläkin paperilapuissa. Viro: pankit olivat avainasemassa sähköisen tunnistus- ja allekirjoitusjärjestelmien kehittäjinä ja toimivat yleisen edun hyväksi. |
| X-road aloitus | tulevaisuudessa | 2001 | Viro: teknologian kehittäjänä antoi sen ilmaiseksi Suomelle. |
| arkkitehtuuri | palvelukeskeinen | PKI-keskeinen | Suomi: Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista. Viro: Hajautettu, kahdenväliseen kanssakäymiseen perustuva arkkitehtuuri hyödyntää olemassaolevia välineitä: Sähköpostia, Webiä, tekstinkäsittelyä ja on nopea toteuttaa sekä kevyt käyttää. Asiointia voi tehdä ilman verkkopalvelun rakentamista ja ylläpitoa. Valtion toimittamat varmenteet rakentavat jo tunnetun ja valmiin päälle koska niitä on käytetty tietotekniikassa pitkään. |
| julkiset hankkeet | hallinnollisia | käytännönläheisiä | Suomi: Hankkeiden ja projektien tuotokset lähinnä lukemista jolla yksityinen sektorin sisällä ei tee mitään käytännössä. Toteutukset raskaita ja keskittyneet julkiselle sektorille. Ison kuvan strategiaa ei ole ja oleellisia teknisiä komponentteja puuttuu vieläkin. Viro: Valtio kantoi kokonaisvastuun yhteisistä komponenteista (tunnistus, selain-plugin, DigiDoc, x-road). Hyötyjinä kaikki osapuolet. |
| väestön suhtautuminen | pidättyväistä | omaksuvaa | Suomalaiset: Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se hankala kortinlukija! Se DigiDoc on tehty Virossa, ei me voi sitä käyttää. Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä. Virolaiset: Aivan loistava keksintö! Miten se toimii? Mistä voin oppia lisää? Miksei tämä palvelu toimi sähköisesti jo? |
| resurssit | suuret | pienet | Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa. |
