Ero sivun ”Viro/Vertailu” versioiden välillä

Kohteesta DigiWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
 
Virossa sähköinen asiointi on ollut menestystarina ja Suomessa 15 vuoden jälkeen ollaan vieläkin lähtöasetelmissa. Siten vertailu onnistumisen ja epäonnistumisen välillä pitäisi olla helppoa.
 
Virossa sähköinen asiointi on ollut menestystarina ja Suomessa 15 vuoden jälkeen ollaan vieläkin lähtöasetelmissa. Siten vertailu onnistumisen ja epäonnistumisen välillä pitäisi olla helppoa.
 +
 +
== 1.3.1999 - Sipilän hallitus ==
  
 
{| class="wikitable sortable" style=";"
 
{| class="wikitable sortable" style=";"
Rivi 66: Rivi 68:
 
|bgcolor='tomato'|pienet
 
|bgcolor='tomato'|pienet
 
|Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa.
 
|Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa.
 +
|}
 +
 +
 +
== Sipilän hallituskausi ==
 +
 +
{| class="wikitable sortable" style=";"
 +
!asia
 +
!Suomi
 +
!Viro
 +
!huomiot
 +
|-
 +
|'''pakollinen tunniste'''
 +
|bgcolor='tomato'|ei
 +
|bgcolor='lightgreen'|on
 +
|
 +
|-
 +
|'''avainpalvelut'''
 +
|bgcolor='tomato'|kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista
 +
|bgcolor='lightgreen'|
 +
|Laki [[Luottamusverkosto|Luottamusverkostosta]] ei vaadi osapuolia hyväksymään toistensa tunnisteita.
 +
|-
 +
|'''arkkitehtuuri'''
 +
|bgcolor='tomato'|palvelukeskeinen
 +
|bgcolor='lightgreen'|[[PKI]]-keskeinen
 +
|'''Suomi:''' Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista.
 
|}
 
|}
  

Versio 5. marraskuuta 2015 kello 09.59

Virossa sähköinen asiointi on ollut menestystarina ja Suomessa 15 vuoden jälkeen ollaan vieläkin lähtöasetelmissa. Siten vertailu onnistumisen ja epäonnistumisen välillä pitäisi olla helppoa.

1.3.1999 - Sipilän hallitus

asia Suomi Viro huomiot
aloitusvuosi 1.3.1999 28.1.2002 Suomi: edelläkävijä maailmassa sähköisellä henkilökortillaan.
Viro: kopioi lähestulkoon 1:1 Suomen henkilökortin jälkijunassa.
erilaisia tunnuksia 2 + n 1 Suomi: HETU, SATU ja TUPAS-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?).
erillaisia sähköisiä tunnisteita 3 2 Suomi: TUPAS, henkkari, mobiilivarmenne.
Viro: henkkari ja mobiili.
pakollinen tunniste ei on Suomi: yhtenäisen henkilötunnisteen ja SATU-tunnuksen hankinta jätettiin asiaan perehtymättömän kansalaisen vastuulle. Asiaa puidaan mm vauva-foorumilla.
Viro: päätös yhtenäisestä tunnistusvälineestä tehtiin poliittisella tasolla.
roolit omia tunnisteita tallennettu palveluun Suomi: Valtio luonut rinnakkaiset tunnisteet mm sairaanhoitohenkilöstölle joka vähentää yleisen tunnisteen tarvetta ja lisää sekavuutta. KaPan tuleva RoVa parantaa tilannetta osittain aikanaan.
avainpalvelut kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista toimivat yleisen edun hyväksi Suomi: pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle sen omaa tietoaan takaisin ja hyväksikäyttävät vahvasti reguloitua, määräävää markkina-asemaansa, eivätkä laske sähköisellä henkilötunnistella palveluunsa asiakkaiden pyynnöistä huolimatta. Teknologia vieläkin paperilapuissa.
Viro: pankit olivat avainasemassa sähköisen tunnistus- ja allekirjoitusjärjestelmien kehittäjinä ja toimivat yleisen edun hyväksi.
X-Road aloitus tulevaisuudessa 2001 Suomi: 18.11.2015
Viro: teknologian kehittäjänä antoi sen ilmaiseksi Suomelle.
arkkitehtuuri palvelukeskeinen PKI-keskeinen Suomi: Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista.

Viro: Hajautettu, kahdenväliseen kanssakäymiseen perustuva arkkitehtuuri hyödyntää olemassaolevia välineitä: Sähköpostia, Webiä, tekstinkäsittelyä ja on nopea toteuttaa sekä kevyt käyttää. Asiointia voi tehdä ilman verkkopalvelun rakentamista ja ylläpitoa. Valtion toimittamat varmenteet rakentavat jo tunnetun ja valmiin päälle koska niitä on käytetty tietotekniikassa pitkään.
julkiset hankkeet hallinnollisia käytännönläheisiä Suomi: Hankkeiden ja projektien tuotokset lähinnä lukemista jolla yksityinen sektorin sisällä ei tee mitään käytännössä. Toteutukset raskaita ja keskittyneet julkiselle sektorille. Ison kuvan strategiaa ei ole ja oleellisia teknisiä komponentteja puuttuu vieläkin.

Viro: Valtio kantoi kokonaisvastuun yhteisistä komponenteista (tunnistus, selain-plugin, DigiDoc, x-road). Hyötyjinä kaikki osapuolet.
kustannukset veronmaksajalle
ihmisten suhtautuminen pidättyväistä omaksuvaa Suomalaiset: Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se hankala kortinlukija! Se DigiDoc on tehty Virossa, ei me voi sitä käyttää. Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä.
Virolaiset: Aivan loistava keksintö! Miten se toimii? Mistä voin oppia lisää? Miksei tämä palvelu toimi sähköisesti jo?
resurssit suuret pienet Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa.


Sipilän hallituskausi

asia Suomi Viro huomiot
pakollinen tunniste ei on
avainpalvelut kilpailevat tunnistusvälineen kontrollista Laki Luottamusverkostosta ei vaadi osapuolia hyväksymään toistensa tunnisteita.
arkkitehtuuri palvelukeskeinen PKI-keskeinen Suomi: Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustayhteydet ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin verkkopalvelun rakentamista.


Katso myös