313
muokkausta
Muutokset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
Viro
,ei muokkausyhteenvetoa
'''Viro''' on maailman kärkimaa digitalisaatiossa. Maan digitalisaation voidaan katsoa alkaneen 28.1.2002 kun virolaiset kopioivat Suomessa luodun [[Henkilökortti|henkilökortin]], määräsivät sen pakolliseksi maassa asuville ja rakentivat rakensivat digitaaliset palvelut ja allekirjoituskäytännöt sitä hyödyntäen. Nykyään maassa on 1,3 miljoonaa henkilörttia, niistä melkein 700 000 on aktiivisesti käytössä ja maassa tehdään noin '''300 000 digitaalista allekirjoitusta päivässä''' (2020-11)<ref name='genius-20180523'>[https://geenius.ee/uudis/digiallkirjastamise-rakendus-digidoc-sai-suure-uuenduse-ja-muutus-palju-paremaks/ 2018-05-23 geenius.ee: Digiallkirjastamise rakendus Digidoc sai suure uuenduse ja muutus palju paremaks] ''Iga päev antakse Eestis ligikaudu 300 000 digiallkirja.'' Viitattu: 2018-05-23</ref><ref name='ria-infopäev-2020-011'>[https://www.youtube.com/watch?v=4QRzr6hT2Ls youtube.com RIA Infopäev 2020 Usaldusteenused ja NFC tugi] Viitattu: 2021-03-02</ref> (osa mobiilivarmenteilla, enin henkilökorteilla) joka 1,3 miljoonan väestön maassa selittyy allekirjoitusten käytöllä pankkitapahtumien varmentamisessa ja asiakirjojen allekirjoituksina.
Viro säästää digitalisaatiolla '''noin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta''' joka vuosi<ref name='kl-2016-05-10'>[[Kauppalehti 2016-05-10 Taavi Rõivas haastattelu]] kauppalehti.fi 2016-05-10: Taavi Rõivas: "Viro ei voi enää kilpailla halpatyömaana"] ''Jos suomalaiset alkaisivat käyttää sähköistä henkilökorttia, se voisi antaa ison sysäyksen taloudelle. Olemme laskeneet, että pelkästään digitaalisen allekirjoituksen käyttö säästää Virolle noin kaksi prosenttia bkt:stä joka vuosi.'' Viitattu: 2016-05-10</ref>. Vertailuksi Suomen vuoden 2019 BKT oli 240,6 miljardia<ref name='stat.fi-bkt-2019'>[https://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html stat.fi Kansantalous, Huoltotase] ''Bruttokansantuote 217,5 225,9 233,7 240,6 mijardia vuosina 2016 2017* 2018* 2019* 2019*'' Viitattu: 2021-03-15</ref> josta kaksi prosenttia olisi 4,81 miljardia. Sen suuruuden suhteuttaa vertaamalla sitä paljon keskusteltuun Suomen HX-Hankkeeseen, Ilmavoimien hävittäjien korvaajat maksavat 9,4 miljardia<ref name='hx-hanke'>[https://www.defmin.fi/etusivu/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/hx-hanke/valintaprosessi/hankintahinta#d327c2f5 defmin.fi Hävittäjähanke, HX-Hanke: Hankinnan rahoitus] ''Hankinnan rahoitus Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä, sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan, jolla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen
