Viro säästää digitalisaatiolla '''noin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta''' joka vuosi<ref name='kl-2016-05-10'>[[Kauppalehti 2016-05-10 Taavi Rõivas haastattelu]] kauppalehti.fi 2016-05-10: Taavi Rõivas: "Viro ei voi enää kilpailla halpatyömaana"] ''Jos suomalaiset alkaisivat käyttää sähköistä henkilökorttia, se voisi antaa ison sysäyksen taloudelle. Olemme laskeneet, että pelkästään digitaalisen allekirjoituksen käyttö säästää Virolle noin kaksi prosenttia bkt:stä joka vuosi.'' Viitattu: 2016-05-10</ref>. Vertailuksi Suomen vuoden 2019 BKT oli 240,6 miljardia<ref name='stat.fi-bkt-2019'>[https://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html stat.fi Kansantalous, Huoltotase] ''Bruttokansantuote 217,5 225,9 233,7 240,6 miljardia vuosina 2016 2017* 2018* 2019* 2019*'' Viitattu: 2021-03-15</ref> josta kaksi prosenttia olisi 4,81 miljardia. Sen suuruutta voi havainnollistaa vertaamalla sitä paljon keskusteltuun Suomen HX-Hankkeeseen, Ilmavoimien hävittäjien korvaajat maksavat 9,4 miljardia<ref name='hx-hanke'>[https://www.defmin.fi/etusivu/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/hx-hanke/valintaprosessi/hankintahinta#d327c2f5 defmin.fi Hävittäjähanke, HX-Hanke: Hankinnan rahoitus] ''Hankinnan rahoitus Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä, sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan, jolla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. 21 miljoonaa euroa on myönnetty hankinnan valmistelukustannuksiin.'' Viitattu: 2021-03-15</ref>. Viron säästöstä iso osa johtuu digitaalisista allekirjoituksista jonka potentiaali on Suomessa kokonaan hyödyntämättä julkisen sektorin ulkopuolella.
Vuonna 2014 maa aloitti [[Viro/e-Kansalaisuus|e-oleskelu]]-hankkeen , jossa samaa sähköisen asioinnin keskiössä olevaa tunnistevälinettä myönnetään Viron ulkopuolella asuville kansalaisuuteen katsomatta.
== Viron malli ==
'''Viron malli''' tarkoittaa perinteistä, hierarkiseen PKI-tunnistamiseen ja -salaukseen perustuvaa [[Arkkitehtuurivertailu|arkkitehtuuria]] jossa asiointia on mahdollista tehdä olemassaolevilla välineillä (sähköposti, tekstinkäsittely, lomakkeet, kuvat, www jne) lisäämällä niihin osapuolien vahva tunnistaminen, kuitenkaan poissulkematta palvelukeskeistä asiointiarkkiehtuuriaasiointiarkkitehtuuria.
Asioinnin perusosien yhteensopivuus on saavutettu poliittisella päätöksellä:
* ''tunninnustusvälineen tunnistusvälineen takaaja'' on sama taho joka myöntää taattavan henkilöllisyyden.
* ''yhtenäinen, luottamusta herättävä allekirjoitustapa'' on standardoitu ([https://fi.wikipedia.org/wiki/DigiDoc EVS 821:2014)] ja yleisesti tunnettu.
PKI:n käyttämät varmenteet ovat olleet käytössä tietotekniikassa vuosikymmeniä , joten muutos ei ole suuri ja se on helppo ja kustannustehokas ottaa käyttöön.
Koska asioinnin perusta - tunnistaminen ja allekirjoitustapa - on ratkaistiin ratkaistu jo 2000-luvun alkupuolella, Viro käytti on voinut käyttää sen jälkeisen ajan digitalisaation edistämiseen, toisin kuin Suomessa , jossa keskustelu välineiden keskinäinen kilpailu tästä jatkuu yhä tänä päivänä.
'''Vanhentuneita järjestelmiä ei säilytetä''', hallinto kannustaa asiakasyhteisöjä luopumaan yli 13 vuotta vanhoista järjestelmistä. ''Uudesta järjestelmästä tulee aina ensiksi marinaa, että se ei toimi, mutta muutamassa vuodessa se on vanhaa parempi ja ihmiset tottuvat siihen. Siksi vanhentuneiden järjestelmien kanssa kannattaa ryhtyä toimiin heti, kun tajuaa, että nämä ovat legacya.''<ref name='tivi-2016-11-30'>[http://web.archive.org/web/20161201142558/http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/viron-tietohallintojohtaja-nama-kaksi-asiaa-suomessa-ovat-pielessa-6603744 2016-11-30 tivi.fi: Viron tietohallintojohtaja: "Nämä kaksi asiaa Suomessa ovat pielessä"] ''“Jos insinöörinä katson tilannettanne, niin teillä on työkaluja asioiden tekemiseen. Jos verrataan Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Saksaan tai Australiaan, niin heillä perusta on rikki ja se tarvitsee radikaaleja uudistuksia ensiksi”, Kotka sanoo. “Suomella on kaikki kunnossa, paitsi kaksi asiaa. Ensinnäkin, me kopioimme sähköisen henkilökortin ideamme teiltä. Ero on siinä, että me käytämme sitä ja te ette, vaan käytätte tunnistautumiseen yhä pankkikoodeja", hän toteaa. "Jos teknologiaa on olemassa, niin se pitää myös ottaa käyttöön." “Toinen ongelma on legacy eli vanhat it-järjestelmät. Kun meillä on legacya Virossa, me panemme sen roskiin. Meillä on no legacy policy: kannustamme it-päättäjiä olemana käyttämättä yli 13-vuotiaita järjestelmiä. Uudesta järjestelmästä tulee aina ensiksi marinaa, että se ei toimi, mutta muutamassa vuodessa se on vanhaa parempi ja ihmiset tottuvat siihen. Siksi vanhentuneiden järjestelmien kanssa kannattaa ryhtyä toimiin heti, kun tajuaa, että nämä ovat legacya.”'' Viitattu: 2016-12-2</ref> Tästä johtuu, että Viron terveydenhuoltojärjestelmä maksoi 11 miljoonaa, kun Suomessa jopa puoli miljardia<ref name='tivi-2012-08-14'>[https://web.archive.org/web/20161202115519/http://www.tivi.fi/Arkisto/2012-08-14/Viron-terveydenhuollon-it-projekti-maksoi-11-miljoonaa-Suomessa-jopa-puoli-miljardia-3193723.html 2012-08-14 tivi.fi Viron terveydenhuollon it-projekti maksoi 11 miljoonaa, Suomessa jopa puoli miljardia] ''Suomessa sähköisen eReseptin ja potilastietoarkiston sisältävää Kansallista Terveysarkistoa (KanTa) on rakennettu jo lähes kymmenen vuotta, ja hintaa projektille tulee kokonaisuudessan noin 400–500 miljoonaa euroa. Virossa sähköinen resepti maksoi miljoonan, potilastietokanta 10 miljoonaa. Hintaero on huima. Lääkärilehti raportoi Viron terveysjärjestelmien kehittämisestä, jossa on noudatettu yksinkertaisuuden periaatetta.'' Viitattu: 2016-12-02</ref>.