Muutokset

|aloitusvuosi

|bgcolor='lightgreen'|1999

|'''Suomi:''' edelläkävijä maailmassa henkilökortillaan.<br/>'''Viro:''' kopioi lähestulkoon 1:1 Suomen henkilökortin jälkijunassa.

|-

|erilaisia tunnuksia

|bgcolor='lightgreen'|1

|'''Suomi:''' [[HETU]], [[SATU]] ja [[TUPAS]]-kohtaiset (jossa on käytössä HETU ja Y-tunnukset ja puolisoiden yhteiset?).

|-

|erillaisia sähköisiä tunnisteita

|bgcolor='lightgreen'|2

|'''Suomi:''' TUPAS, henkkari, mobiilivarmenne.<br/>'''Viro:''' henkkari ja mobiili.

|-

|pakollinen tunniste

|bgcolor='lightgreen'|on

|'''Suomi:''' yhtenäisen henkilötunnisteen ja SATU-tunnuksen hankinta jätettiin asiaan perehtymättömän kansalaisen vastuulle. Asiaa puidaan mm [http://www.google.ee/search?q=henkilökortti+site:vauva.fi&cad=h vauva-foorumilla].<br/>'''Viro:''' päätös yhtenäisestä tunnistusvälineestä tehtiin poliittisella tasolla.

|-

|roolit

|bgcolor='lightgreen'|tallennettu palveluun

|'''Suomi:''' Valtio luonut rinnakkaiset tunnisteet mm sairaanhoitohenkilöstölle joka vähentää yleisen tunnisteen tarvetta ja lisää sekavuutta. [[KaPa|KaPan]] tuleva [[RoVa]] parantaa tilannetta osittain aikanaan.

|-

|avainpalvelut

|

|'''Suomi:''' pankit yleisimpänä arkipalveluna kilpailevat valtiota vastaan tunnistusvälineestä myymällä valtiolle [[Pankkitunnukset|sen omaa tietoaan]] takaisin.

|-

|X-road aloitus

|bgcolor='lightgreen'|2001

|

|-

|arkkitehtuuri

|bgcolor='lightgreen'|[[PKI]]-keskeinen

|'''Suomi:''' Sekavat komponentit vaativat raskaat sopimukset, taustaväylät ja rakenteet, pienet toimijat eivät innostu jonka seurauksena palvelutarjontaa lähinnä julkiselta sektorilta ja instituutioilta (pankit, vakuutusyhtiöt). Kaikki asiointi edellyttää ensin palvelun rakentamista.<br/><br/>'''Viro:''' Hajautettu, kahdenväliseen kanssakäymiseen perustuva arkkitehtuuri hyödyntää olemassaolevia välineitä: Sähköpostia, Webiä, tekstinkäsittelyä ja on nopea toteuttaa sekä kevyt käyttää. Asiointia voi tehdä ilman verkkopalvelun rakentamista ja ylläpitoa. Valtion toimittamat [[Varmenne|varmenteet]] rakentavat jo tunnetun ja valmiin päälle koska niitä on käytetty tietotekniikassa jo pitkään.

|-

|julkiset hankkeet

|bgcolor='lightgreen'|käytännönläheisiä

|'''Suomi:''' Hankkeiden ja projektien tuotokset lähinnä lukemista jolla yksityinen sektorin sisällä ei tee mitään käytännössä. Toteutukset raskaita ja keskittyneet julkiselle sektorille. Ison kuvan strategiaa ei ole ja oleellisia teknisiä komponentteja puuttuu vieläkin.<br/><br/>'''Viro:''' Valtio kantoi kokonaisvastuun yhteisistä komponenteista (tunnistus, selain-plugin, [[qDigiDoc|DigiDoc]], x-road). Hyötyjinä kaikki osapuolet.

|-

|väestön suhtautuminen

|bgcolor='lightgreen'|omaksuvaa

|'''Suomalaiset:''' Mitä sillä sähköisellä tunnisteella tekee? Eihän se käy missään! Se ''hankala'' kortinlukija! Luottamuksen puute, moni kokee sähköisen asioinnin lisäävän valtion mahdollisuuksia kytätä ihmisiä.<br/>'''Virolaiset:''' Aivan loistava keksintö! Miksei tämä palvelu toimi henkilökortilla joka käy kaikkialla muualla? Asiakas-, ajo-, jäsen- ja maksukorteista eroon kans!

|resurssit

|bgcolor='lightgreen'|suuret

|Hankkeisiin käytettävät määrärahat ovat merkittävästi isommat Suomessa.

|}