Muutokset

* eIDAS-aikana avaintoimijoiden pitkään kestänyt allekirjoittamisen roolin vähättely ja julkisen sektorin [[Arkkitehtuurivertailu|palveluarkkitehtuuriin]] panostaminen on johtanut tilanteeseen, että yksilöt ja edustamansa roolit toimivat asioidessaan eIDAS-asetuksen mukaisesti, mutta [[Henkilökortti/Asiointipalveluita|julkinen sektori jatkuvasti estää]] asetuksen mukaista asiointia kiistäen sen sitovuuden. Tämä on johtanut lukuisiin kanteluihin [[Eduskunnan oikeusasiamies|Oikeusasiamiehelle]] ja [[Hallinto-oikeus|Hallinto-oikeuteen]].

* eIDAS-asetuksen tullessa voimaan, Digivirasto [[Digivirasto/Notifiointisotku|jätti notifioimatta]] kaikki suomalaiset allekirjoitusvälineet asetuksen siirtymäkauden aikana ja käytännössä mitätöi ne EU:n sisällä tapahtuvassa asioinnissa. Tätä ennen suomalainen sähköinen allekirjoitus kävi esimerkiksi Virossa, mutta ei enää siirtymäkauden jälkeen koska eIDAS-asetus velvoittaa kaikissa EU-maissa.

* Digiviraston HETU-uudistuksen työryhmä uusii SATU-hiekan keksimällä [[Euroopan Unioni/Lompakko|EU Lompakkoon]] [[Yksilöintitunnus|yksilöintitunnuksen]] joka käytännössä rikkoo EU:n [[eIDAS]]-asetuksen [[QWAC]]-tunnistamisen valtavalta osalta palveluntarjoajia (pk-yritykset, järjestösektori). Uusimisen perusteena on SATUn 80 miljoonan mahdollisen tunnuksen tunnusavaruuden loppuminen mistä ei ole mitään näyttöä. Toiseksi syyksi kerrotaan, että ''sen käyttö on vakiintunut juuri tähän tarkoitukseen'' (?). '''Tilalle tarvitaan 10 miljardia''' tunnusta (10 000 000 000, miljardia - ei miljoonaa. Suomen väestö on noin 5,5 miljoonaa). Mutta jatkossa asioija saattaa esiintyä SATUlla tai yksilöintitunnuksella ja se käytännössä sulkee pienet palvelutarjoajat ulos turvallisesta tunnistamisesta ja allekirjoitttamisesta. Herää epäilys, että HETU-työryhmä ei joko ymmärrä eIDAS-QWAC:ta ollenkaan tai toiminta on tarkoituksellista. Joka tapauksessa se täyttää ns viimeisen naulan tunnusmerkistön.