Viro

Viro on maailman kärkimaa digitalisaatiossa. Maan digitalisaation voidaan katsoa alkaneen 28.1.2002 kun virolaiset kopioivat Suomessa luodun henkilökortin, määräsivät sen pakolliseksi maassa asuville ja rakensivat digitaaliset palvelut ja allekirjoituskäytännöt sitä hyödyntäen. Nykyään maassa on 1,3 miljoonaa henkilökorttia, niistä melkein 700 000 on aktiivisesti käytössä ja maassa tehdään noin 300 000 digitaalista allekirjoitusta päivässä (2020-11) (osa mobiilivarmenteilla, enin henkilökorteilla) joka 1,3-miljoonaisen väestön maassa selittyy allekirjoitusten käytöllä pankkitapahtumien varmentamisessa ja asiakirjojen allekirjoituksina.

Viro säästää digitalisaatiolla noin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta joka vuosi. Vertailuksi Suomen vuoden 2019 BKT oli 240,6 miljardia josta kaksi prosenttia olisi 4,81 miljardia. Sen suuruutta voi havainnollistaa vertaamalla sitä paljon keskusteltuun Suomen HX-Hankkeeseen, Ilmavoimien hävittäjien korvaajat maksavat 9,4 miljardia. Viron säästöstä iso osa johtuu digitaalisista allekirjoituksista joiden potentiaali on Suomessa kokonaan hyödyntämättä julkisen sektorin ulkopuolella.

Vuonna 2014 maa aloitti e-oleskelu-hankkeen, jossa samaa sähköisen asioinnin keskiössä olevaa tunnistevälinettä myönnetään Viron ulkopuolella asuville kansalaisuuteen katsomatta.

Viron malli

Viron malli tarkoittaa perinteistä, hierarkiseen PKI-tunnistamiseen ja -salaukseen perustuvaa arkkitehtuuria jossa asiointia on mahdollista tehdä olemassaolevilla välineillä (sähköposti, tekstinkäsittely, lomakkeet, kuvat, www jne) lisäämällä niihin osapuolien vahva tunnistaminen, kuitenkaan poissulkematta palvelukeskeistä asiointiarkkitehtuuria.

Asioinnin perusosien yhteensopivuus on saavutettu poliittisella päätöksellä:

• tunnistusvälineen takaaja on sama taho joka myöntää taattavan henkilöllisyyden.
• yhtenäinen, luottamusta herättävä allekirjoitustapa on standardoitu (EVS 821:2014) ja yleisesti tunnettu.

PKI:n käyttämät varmenteet ovat olleet käytössä tietotekniikassa vuosikymmeniä, joten muutos ei ole suuri ja se on helppo ja kustannustehokas ottaa käyttöön.

Koska asioinnin perusta - tunnistaminen ja allekirjoitustapa - on ratkaistu jo 2000-luvun alkupuolella, Viro on voinut käyttää sen jälkeisen ajan digitalisaation edistämiseen, toisin kuin Suomessa, jossa välineiden keskinäinen kilpailu jatkuu yhä tänä päivänä.

Vanhentuneita järjestelmiä ei säilytetä, hallinto kannustaa asiakasyhteisöjä luopumaan yli 13 vuotta vanhoista järjestelmistä. Uudesta järjestelmästä tulee aina ensiksi marinaa, että se ei toimi, mutta muutamassa vuodessa se on vanhaa parempi ja ihmiset tottuvat siihen. Siksi vanhentuneiden järjestelmien kanssa kannattaa ryhtyä toimiin heti, kun tajuaa, että nämä ovat legacya. Tästä johtuu, että Viron terveydenhuoltojärjestelmä maksoi 11 miljoonaa, kun Suomessa jopa puoli miljardia.

E-Oleskelu

pääsivu

Viro aloitti vuonna 2014 henkilötunnusten ja niitä takaavien sähköisten tunnisteiden eli varmenteiden (certificate) myöntämisen e-Resident-hankkeessaan myös ulkomaiden kansalaisille.. Varmennepalvelussa varmentaja, eli Viron valtio, takaa kyseessäolevan henkilön henkilöllisyyden älykortilla olevalla varmenteella kun sitä käytetään sähköisesti. Samantapaisen lopputuloksen (pelkkien tiettyjen eurooppalaisten valtioiden kansalaisten osalta) voisi saavuttaa lisäämällä muiden eurooppalaisten tunnisteiden tuen virolaisiin palveluihin, mutta jakamalla virolaista korttia ohitetaan sekalaiset käytännöt, vastahankaisuus ja kaikki palvelut avataan suoraan käyttäjille ilman lisätyötä. Lisäksi palvelut ovat tarjolla kaikille maailmanlaajuisesti, ei vain rajoitetulle joukolle toisten EU-maiden kansalaisia.

• Viro/e-Kansalaisuus
• e-estonia.com

Henkilötunnus

Väestörekisteriin voi itse syöttää suomalaisen henkilötunnuksen. Kuvasta on poistettu HETU:n loppuosa.

Toisen suomalaisen tunnuksen lisääminen väestörekisteriin epäonnistuu koska järjestelmässä on jo suomalainen HETU.

Henkilötunnus muodostetaan virolaisen EVS 585:2007 standardin mukaan .

• ensimmäinen numero määrittää syntymävuosisadan ja sukupuolen,
• toinen ja kolmas osoittavat syntymävuoden kaksi viimeistä numeroa,
• neljäs ja viides osoittavat syntymäpäivän kuukauden,
• kuudes ja seitsemäs osoittavat syntymäpäivän ko. kuussa,
• kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes ovat yksilöivä numerosarja samana päivänä syntyneille, ja
• 11. numero on tarkistussumma, joka lasketaan standardin määrittämällä tavalla.

• evs.ee - EVS 585 2007 standardi (maksullinen)

Ulkomaalainen, jolla on virolainen henkilökortti (e-resident-kortti ei kelpaa) voi syöttää oman suomalaisen henkilötunnuksensa Viron väestörekisteriin. Näin tekemisen hyöty ei ole selvä koska syötettävää tunnusta ei vahvisteta mistään ensitunnistusdokumentista, joiden jäljennökset ovat poliisilla, heillä on vain dokumentin tunnus tallennettuna (miksi ihmeessä?) mutta ei itse HETU:a eikä SATU:a. Ehkä se toimii vihjeenä viranomaiselle minkälaista rimpsua pitäisi etsiä jos on tarve.

Henkilökortti

Idemian kortilla on tilaa kanta-asiakaskorttien appleteille joihin pääsee käsiksi myös NFC:llä.

Sirullisten henkilökorttien myöntäminen aloitettiin vuonna 28.1.2002

Henkilökortti on ollut voimassa kolme vuotta. Vuoden 2018 toukokuusta lähtien myönnetyt ja myöhemmät kortit viisi vuotta. Henkilökorttia ja passia voi itse anoa 15 vuotiaasta lähtien. Tätä nuoremmalla voi olla henkilökortti jos se on huoltajan hankkima. Suomessa levinneestä väärästä käsityksestä poiketen, Virossa kansalaisen- ja asukkaan (ulkomaalaisen) kortin mukana ei anneta Kortinlukijaa vaan se tulee ostaa itse.

Virolaisessa henkilökortissa on Suomesta poiketen henkilön henkilötunnus (isikukood, IK). Mitään Suomen SATU-tunnuksen kaltaista rinnakkaista tunnusta ei ole ja siten kaikki järjestelmissä olevat tiedot löytyvät suoraan kortilta saatavalla tunnuksella.

Kortilla on myös lisätietoja joita suomalaisella tai monen muun maan kortilla ei ole johtuen lainsäädännön poikkeuksista.

tietue	kenttä
1	Surname
2	First name line 1
3	First name line 2
4	Sex
5	Nationality (3 letters)
6	Birth date (dd.mm.yyyy)
7	Personal identification code
8	Document number
9	Expiry date (dd.mm.yyyy)
10	Place of birth
11	Date of issuance (dd.mm.yyyy)
12	Type of residence permit
13	Notes line 1
14	Notes line 2
15	Notes line 3
16	Notes line 4

Taulukossa mainitut kentät voi lukea kortilta ilman varmenteiden tunnuslukuja, joka mahdollistaa kortin käytön esimerkiksi asiakaskorttina jonka tapahtumissa korttia vain käytetään nopeasti lukijalaitteessa syöttämättä tunnuslukuja.

Koko dokumentaatio kortin ominaisuuksista löytyy Viron valtion sivustolta:

• id.ee TB-SPEC-EstEID-Chip-App-v3.4.pdf

Korttiin liittyvää verkossa:

• Juurivarmenteet: https://www.sk.ee/repositoorium/sk-sertifikaadid/
• CPS: http://www.sk.ee/cps/
• CRL: http://www.sk.ee/repository/crls/esteid2011.crl
• LDAP hakemiston ohjeet: https://www.sk.ee/repositoorium/ldap/ldap-kataloogi-kasutamine/
  • yksittäisen henkilön varmenteen voi ladata Linux/MacOS komennolla:

ldapsearch -x -h ldap.sk.ee -b c=EE "(serialNumber=47101010033)"
ldapsearch -x -h ldap.sk.ee -b c=EE "(cn=MÄNNIK,MARI-LIIS,47101010033)"
ldapsearch -x -h ldap.sk.ee -t -b c=EE "(cn=ESTEID-SK 2007)" certificateRevocationList

ldap://ldap.sk.ee:389/c=EE??sub?(serialNumber=36603150241)
ldap://ldap.sk.ee:389/c=EE??sub?(cn=Tamm,Enn,36603150241) 
ldap://ldap.sk.ee:389/c=EE??sub?(cn=Tamm\,Enn\,36603150241)

jossa numerosarja on henkilötunus (isikukood, IK).

• varmennehaku iskikukood.ee

Virolaisen henkilökortin varmenteille ei ole suomalaisen tapaan web-käyttöliittymää koska varmenteiden lataustuki (LDAP-pohjainen) on rakennettu suoraan ohjelmiin eikä manuaalista käsittelyä tarvita.

Vuonna 2011-2014 liikkeelle laskettujen ja uudempien korttien varmenteita voi nykyään itse uusia etänä omalla tietokoneellaan. Mahdollisuus lisättiin vanhenevien varmenneominaisuuksien kuten SHA-1 tiivisteen vaihtamiseksi SHA-2 algoritmiin.

Vuodesta 2018 lähtien kortteja valmistaa ranskalainen Morpho joka voitti tarjouskilpailun alkuvuodesta 2016. 2017 Morpho yhdistyi Oberthur Technologiesin kanssa ja uuden yrityksen nimeksi tuli Idemia.

Kortteja on nykyään (2021-02) kahta eri tyyppiä, eri valmistajan kortteja aktiivisina ja ne erottaa ATR:stä:

• Gemalto kortti: 3b:fe:18:00:00:80:31:fe:45:80:31:80:66:40:90:a4:16:2a:00:83:0f:90:00:ef
• Idemia kortti: 3b:db:96:00:80:b1:fe:45:1f:83:00:12:23:3f:53:65:49:44:0f:90:00:f1

Uudemmissa korteissa henkilötunnuksen prefix on ETSI PNOEE-.

NFC

Virolaisissa korteissa on nykyään NFC-piirit kortilla, mutta sitä kautta ei pääse käsiksi tunnistamis- tai allekirjoitusvarmenteisiin turvallisuussyistä. Toiminnallisuutta on tutkittu ja se on todettu toimivaksi, mutta kortin lukeminen NFC:tä käyttäen viritetyillä radiolaitteilla on mahdollista normaalia pidemmän välimatkan päästä ja se mahdollistaisi ihmisten liikkumisen seurannan esimerkiksi kaupunkiympäristössä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ominaisuutta joskus aktivoitaisi jos kortin luvallinen käsittely voidaan sallia avaamlla NFC-yhteys vasta kun mobiililaitteen kamera on tunnistanut MRZ-kentästa yhteyden salasanan - tai muulla vastaavalla rajoitteella. Huonosti toteutettuna sillä olisi paljon merkitystä HSM-välineen QSCD- ja QWAC-luokituksiin joka viimeistään määrää onko NFC-tuki mahdollista lisätä jossain vaiheessa.

Vaikka NFC-tuki aktivoitaisiin, sillä voisi vain tunnistautua, allekirjoittamista ei tulla ikinä tukemaan turvallisuussyistä.

Katso myös:

• Viro/Henkilökortti
• Viro/Henkilökortti/Varmenne

Palvelut

Digitaaliset allekirjoitukset säästävät maalle noin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta joka vuosi2016-05-10: Taavi Rõivas: "Viro ei voi enää kilpailla halpatyömaana" Jos suomalaiset alkaisivat käyttää sähköistä henkilökorttia, se voisi antaa ison sysäyksen taloudelle. Olemme laskeneet, että pelkästään digitaalisen allekirjoituksen käyttö säästää Virolle noin kaksi prosenttia bkt:stä joka vuosi. Viitattu: 2016-05-10</ref>.

1,3 miljoonan väestö on tehnyt digitaalisia allekirjoituksia 220 miljoonaa kesäkuuhun 2015 mennessä.

Pankit

Lakimuutos on aloitettu joka sallisi pankkitilien avaamisen etänä.

Äänestäminen

Vaaleissa äänestäjä voi äänestää omalla tietokoneellaan haluamassaan paikassa haluamanaan ajankohtana. Viron äänioikeutettuja asuu paljon ulkomailla jotka voivat antaa äänensä käymättä lähimmässä suurlähetystössä. Parlamentti- ja kunnallisvaaleihin on voinut osallistua sähköisesti vuodesta 2005. Äänestysjärjestelmän pääarkkitehti on Tarvi Martens.

Sisäisten poliittisten motiivien lisäksi lisäksi Virossa on kokemuksia Venäjän poliittisista painostusyrityksistä vuoden 2007 patsasmellakan aikana tehtyinä verkkohyökkäyksinä joka asettaa vaalijärjestelmän tuloksien väärentämisen valtiotason toimijan ja resurssien kohteeksi. Sähköinen äänestäminen on lisännyt äänestysaktiivisuutta ja on isoimpien puolueiden kiistelyn aihe koska sen katsotaan lisäävän Reformipuolueen (Reformierakond) kannatusta Keskustan (Keskerakond) kustannuksella. Reformipuolue on pitkäaikainen hallituspuolue ja sen vastustaja Keskusta pääkaupunki Tallinnan vaalivoittaja kunnallisvaaleissa. Keskusta on myös ulkopoliittiseseti herkän venäläisvähemmistön ja ikäihmisten tukema puolue joista jälkimmäiset eivät todennäköisesti käytä sähköistä äänestämistä yhtä paljon kuin nuorempi sukupolvi. Koko asetelma vain korostaa sähköisen äänestyksen ristiriitoja vaaleissa ja vallan jakaantumisessa.

Keskeisiä ominaisuuksia:

• äänestäminen perustuu julkisen avaimen infrakstruktuuriin, eli väestön henkilökortteihin
• ääni annetaan asiakasohjelmalla jonka lähdekoodia ei ole julkaistu (2016-10)
• joka vaaleissa julkaistaan uusi versio ohjelmasta Windows, Mac OS X ja Linux käyttöjärjestelmiin
• äänestyspalvelimet ovat liitetty Internet-verkkoon
• äänestyspalvelimen lähdekoodi on julkaistu
• sähköisen vaalikomission toiminnasta on julkaistu monia videoita
• äänet vastaanotetaan asiakasohjelmalta äänestyspalvelimelle digitaalisissa kaksoiskirjekuorissa kuten perinteisissä vaaleissakin
  • sisempi kuori: salattu vaalien toimittajan julkisella avaimella
  • ulompi kuori: äänestäjän salaisella avaimella
• äänien laskentapalvelin on tarkasti valvottu ja irti kaikista tietoverkoista
• annetun äänen voi heti äänestämisen jälkeen tarkastaa älypuhelimen sovelluksella
• annettua ääntä voi toistuvasti muuttaa ennen vaalien sulkeutumista jolla estetään äänestäjän painostaminen

Äänestyksen vaiheet

• äänestäjä lataa asiakasohjelman ja asentaa sen omaan laitteeseensa
• äänestäjä käynnistää asiakasohjelman
• äänestäjä tunnistautuu henkilökortilla ja sen tunnusluvulla vaalipalvelimelle
• äänestäjän äänioikeus ja asuinpaikka todetaan, äänestyslippu ladataan asiakasohjelmaan
• äänestäjä valitsee ehdokkaansa
• asiakasohjelma salaa äänen vaalien toimittajan julkisella avaimella
• asiakasohjelma allekirjoittaa äänen äänestäjän salaisella avaimella
• äänestyslippu lähetetään takaisin vaalipalvelimelle
• käyttäjä voi ottaa kuvan QR-koodista asiakasohjelmasta myöhempää tarkastusta varten

Äänestyksen lisäksi on mahdollista:

• äänestäjä voi tarkastaa antamansa äänen oikeellisuuden älypuhelimen sovelluksella (iOS ja Android) ja valokuvatulla QR-koodilla
  • tarkastaminen on mahdollista heti, 30 minuutin kuluessa äänen antamisen jälkeen
  • valitaan QR-valokuva
  • äänestyspalvelin lähettää sovellukselle salatun vaalilipun josta on poistettu äänestäjän allekirjoitus
  • sovellus yrittää brute-force purkaa salausta
  • onnistuttuaan purkamisessa, valittu ehdokas näytetään sovelluksessa
  • tarkastamisen voi tehdä kolme kertaa
• äänen voi muuttaa tai äänestää voi uudestaan niin monta kertaa kuin haluaa
• sähköisen äänen antamisen lisäksi voi lisäksi aina änestää paperilla, jonka jälkeen paperinen voittaa kaikki sähköiset uudelleenäänestykset

Äänten käsittely

• äänestyspalvelimella:
  • vaalilipukkeesta tarkastetaan äänioikeus
  • äänestäjän allekirjoitus poistetaan: samalla katoaa äänen antajan henkilöllisyys
  • äänet poltetaan CDROM-levylle ja siirretään mekaanisesti laskentapalvelimelle
• laskentapalvelimella:
  • äänen salaus poistetaan palvelimella olevalla vaalien toimittajan salaisella avaimella
  • äänet lasketaan
  • tulokset näytetään palvelimen operaattorille

Äänen tarkastusohjelma

• Valmistaja: applaud.ee
• Apple: itunes.apple.com - Valimised
• Android: play.google.com - Valimised

Keskustelua aiheesta:

• valimised.ee e-valimised komisjon sähköisen äänestämisen komissio
• github.com - evalimine äänestysjärjestelmän lähdekoodi
• youtube.com Ehk videod sähköisen äänestyskomitean videot
• Michicanin yliopiston kriittinen raportti Viron äänestysjärjestelmästä.
  • youtube.com - Security Analysis of Estonia's Internet Voting System by J. Alex Halderman. Pitkä esitys ja Viron järjestelmän analyysi alkaa kohdasta 20m 26s. Yhteenveto: Analyysi ei syventynyt kaikkii mahdollisiin ongelma-alueisiin. Kokonaisuudesta ei löydetty varsinaista rakenteellista / arkkitehtuurista ongelmaa, analyysi keskittyi järjestelmän operointiin ja inhimillisiin tekijöihin liittyviin riskeihin joista löytyi paljon huomautettavaa. Kaikkia esilletuotuja huomautuksia/väittämiä ei pystytty todistamaan esityksessä (esim ylläpitäjän juottaminen pöydän alle ja pääkäyttäjän salasanan saaminen) vaan niiden tarkoitus oli lisätä esityksen viihteellisyyttä yleisössä. Suomalaisittain kiinnostava yksityiskohta, oli yksi tiimin jäsen Harri Hursti.

Sähköinen laskutus

Tällä hetkellä laskutusoperaattoreita ovat: Telema, Fitek, Omniva, EdiSoft ja E-arveldaja.

Sähköinen kuitti

• tsekk.ee skannaa kuitteja, muuttaa niitä e-laskuiksi ja arkistoi seitsemäksi vuodeksi.

• Aiheesta lisää kuitti sivulla.

Yhteistyö Suomen kanssa

• riigikantselei.ee Memorandum of understanding

Aikajana

• 5.9.2017 RIA tiedotti Kansainvälisen kryptografiaa tutkivan ryhmän löytäneen 30.8 haavoittuvuuden joka liittyi Viron henkilökortissa käytettyyn tekniikkaan.
• 11.9.2017 Saatiin julkinen vahvistus, että ongelma liittyy yleisesti kryptografiassa käytettyihin algoritmeihin, eikä ongelma ainoastaan kosketa Viroa.

Katso myös

• qDigiDoc on asukkaan tietokoneeseen asennettava työkalu (hallinta, allekirjoitus, salaus)
• Viro/Vertailu
• Viro/e-Kansalaisuus
• Nordic Institute for Interoperability Solutions
• Äänestäminen

Aiheesta muualla

• koodivaramu.eesti.ee julkisten palveluiden lähdekoodit
• isikukood.ee
• "Sähköinen henkilökortti laskisi Suomen potilastietojärjestelmän kustannuksia”